*

Jarpan blogi Ajatuksia ja kommentteja elämästä

Energiaa puusta ja muusta

Huhtikuu. Ihan sopivan kiireinen viikko on ollut. Keskiviikkona oli käsittelyssä valtioneuvoston selonteko liittyen kansallisen ilmasto- ja energiastrategiaan. Siis suomeksi, miten ja millä tulevaisuudessa tuotamme tarvitsemamme energian. Tällaisen puheenvuoron käytin asiaan liittyen:

Arvoisa herra puhemies! Selonteko painottaa esipuheessaan energia- ja ilmastovelvoitteiden täyttämisessä kustannustehokkuutta, energiaomavaraisuuden lisäämistä sekä riittävän ja kohtuuhintaisen sähkönsaannin turvaamista. Osana näitä tavoitteita ja ratkaisuja on niin sanottu hajautettu energiantuotanto. Keskitynkin sen tuomiin mahdollisuuksiin.

Alue-energiaratkaisuissa valitettavasti on vallalla näkemys, että suurten yritysten hankkeet ovat kaikkien edun mukaisia. Kunnat kilpailevat harvoista suurinvestoinneista verisesti. Voittajia on harvassa. Teknologisia vaihtoehtoja Suomessa alkaa löytyä, ja myös esimerkiksi sähköverkkojen turvallisuuteen saataisiin tuplavarmistusta keskeisiltä osin. Energiapolitiikkaa ohjaa hallituksen ohjelma. Se, kenen sanelujen mukaan sitä kulloinkin laaditaan, pääsee myös niskan päälle toteutuksessa. Nyt niskan päällä ovat suuret hankkeet, onhan suuri kaunista ja kannattavaa. Vaikka soraääniä toki kuuluu, niille ei oikeasti ole kuulevia korvia, jos hallituksen ohjelma ei tue näitä vaihtoehtoja.

Herra puhemies! Suomen tulisikin etsiä vaihtoehtoja hajautettuun, myös pienimuotoiseen energiantuotantoon ja tehdä toinen tukijalka bioenergiasta. Nyt bioenergiaa rangaistaan verotuksellisesti ja tukien alentamisen kautta. Hajautetun energiantuotannon teknologiatoimittajat ovat usein pieniä, ja päättäjien vakuuttaminen on vaikeaa, kun samoista asioista käyvät aivan päinvastaista viestiä tuomassa harvat suuryhtiöt. Sekä ympäristö- että energia-asioissa on mielestäni tilaa molemmille toimijoille. Joissakin kohteissa suuruuden ekonomia on perusteltua, mutta se ei voi olla ainoa ratkaisu. Jos suuressa investoinnissa tehdään virhe, on maksulappu sen mukainen, eli riskienhallinta nopeasti muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä on vaikeaa.

Suuren toimijan, kuten vaikkapa Neste, roolina voisi olla oman toimintansa ohella myös merkittävän tukijan rooli. Arvostan Nesteen toimintaa mutta en sen liian määräävää asemaa. Neste pitää omaa NExBTL-tuotettaan kärkihankkeena, ja sitä se varmasti onkin. Samaan aikaan se tutkii ja kehittää muun muassa levä-, mikrobi- ja muita öljyntuotantomahdollisuuksia. Mitä jos joku on jo heitä edellä ja vieläpä Suomessa mutta ei pysty resurssien puutteesta johtuen viemään hankettaan eteenpäin tai sitten pelkää Nesteen varastavan ideansa? Nesteen pitäisi olla mukana tukemassa myös riippumatonta toimintaa ja keksintöjä. Suomessa ongelma ei monesti ole innovaatioiden puute vaan niiden eteenpäinvieminen. Rahoitus on tässä monesti akilleenkantapää.

Herra puhemies! Hajautettu energiantuotanto tuntuu olevan vielä toistaiseksi lapsenkengissä, ja sellaiseksi se jääkin, jos sen potentiaalia ei ymmärretä ja sitä ei tueta oikealla tavalla. Kysehän ei ole vain energiasta vaan myös aluepolitiikasta. Tähän selonteko vastaa lupauksella lisätä hajautetun energiantuotannon osuutta energian tuotannossa ja edistämällä lämpöyrittäjyyttä paikallisiin biomassoihin perustuvan energiantuotannon lisäämiseksi. Nämä lupaukset on syytä lunastaa, tuohan se mukanaan kaivattua kotimaista työtä.

Muutama sana vielä turpeesta ja puusta.

Erittäin positiivista on se, että hallitus tavoittelee merkittävää tuontienergian korvaamista kotimaisella energialla. Tähän tavoitteeseen sopii erittäin huonosti turpeen käytön vähentäminen ja turpeesta luopuminen. Suomessa on suuri turvevarallisuus, jonka varallisuuden käyttämättä jättäminen ei ole kansantaloutemme edun mukaista. Turvesuotyömaat voidaan varustella ympäristöä kuormittamattomiksi. Suomessa on kehitetty vesiensuojeluteknologiaa, jolla pystytään estämään avatun turvesuon ympäristöpäästöt. Suojaaminen maksaa, mutta jos turpeen hyödyntäminen silti on kannattavaa, ei turpeen käytön kieltäminen voi olla ainoa tie. Turpeen kokonaisvaltaista käyttöä tulisikin kehittää. Turvetta voidaan nykymenetelmillä hyödyntää monella tavalla ottamalla siitä talteen arvokkaita teollisuuden raaka-aineita ja öljyjä ennen polttamista.

Puun käytön kasvu pitää suunnata biohiileen, biokaasuun ja bionesteisiin. Nämä ovat tärkeitä panostuksia kotimaiseen energiaan ja luovat paljon kaivattuja työpaikkoja ympäri maan. Puun kustannustehokas jalostaminen biohiileksi ja bionesteiksi ei vaadi suuria laitoskokoja ja satojen miljoonien investointeja. Puusta on moneksi. Ennen polttamista puusta on otettava talteen mahdollisimman paljon arvokkaita teollisuuden raaka-aineita ja puuöljyä. Kun tehdään puusta biohiiltä, tehdään myös puuöljyä ja muita raaka-aineita. Suuremmasta puun tuotosta myös metsänomistaja hyötyy. Puu on Suomen vihreää kultaa myös jatkossa, kun puhalletaan yhteen biohiileen.

Kävimme tänään Metsäteollisuus ry:n vieraina ja ihan samoja asioita nousi esille. Varsinkin turpeen käyttö. On aivan käsittämätöntä, että turpeen käyttöä ajetaan alas ja samaan aikaan tuodaan, sen tilalle, kivihiiltä!

Tuohon puheeseen olisi voinut listata vielä muutakin, mutta viiden minuutin puheenvuoroon ei kannata tunkea mahdottomasti asiaa. Puun käytön osalta puurakentaminen on kuitenkin nostettava vielä yhtenä, merkittävänä asiana esille. Siinä on ihan oikeasti potentiaalia ja muussakin kuin omakotitalojen rakentamisessa. Puolustan puurakentamisen kehittämistä Kouvolassa, mutta sen pitää olla eturintamassa ja perustua uusiin innovaatioihin ja omaan tekemiseen sekä oman alueen resurssien hyödyntämiseen. Niin että itse hyödymme siitä ja emme tee pelkästään samoja asioita kuin muut.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Turpeen noston ympäristöhaitat pitää estää, muutenhan turve on hyvä juttu.
Biopolttoaineet ovat mainioita hajautettuun energiantotantoon, ja toivottavasti uudet keksinnöt aiheesta tuovat lisää mahdollisuuksia hyödntämisiin.
Alla uusi innovaatio, jossa useita entsyymeitä käyttäen voidaan biomateriaaleista syntyvän vedyntuotantoa kehitää.

http://www.vtnews.vt.edu/articles/2013/04/040413-c...

Myöskään emme saa ohittaa uuden energian kehitystyötä, joka on juuri lähdössä liikkeelle maailmanlaajuisesti, kun pikkuhiljaa ollaan tunnustamassa, että nykyfysiikka ei kaikiltaosin kykene selittämään ns. LENR-ilmiöiden lämmöntuotantoa.
Toivottavasti jo tämän kuukauden aikana saamme uutisia tutkijaryhmän tekemistä mittauksista Rossin kylmäfuusiolaitteiston toiminnasta.

http://www.journal-of-nuclear-physics.com/

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Nimenomaan. Jos turpeen käsittelyssä, kaivoksissa tai vaikkapa turkistarhauksessa on kiistatta ongelmia, niin eihän ratkaisu voi olla näiden toimintojen lopettaminen.
Ongelmiin on puututtava ja laitettava asiat kuntoon. Kuten lait ja asetukset edellyttävät.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Suomessa osataan ja meillä on jo huipputekniikkaa maalämmölle, biodieselin tuotannolle, bioenergialle (hake, turve, pelletti), jätelämmölle, jätteen poltolle ja aurinkoenergialle. Suomen pitäisi satsata näiden tekniikoiden kehittämiseen. Nämä kaikki ovat 100 % kotimaista tuotantoa ja näistä syntyy vientituotteita, joka tukee kotimaista työllistämistä.

Mutta meillä ei ole tekniikka eikä valmiutta tuulivoimarakentamiseen, joka koostuu 85 - 90 % ulkomaisista laitehankinnoista. TEM esitti noin vuosi sitten suunnitelmiaan, että tuulivoimarakentaminen loisi 30 000 uutta työpaikka. Tämä on suurin bluffi ja suurin kusetus sataan vuoteen. Ministeri Vapaavuorikin hehkutti tällä Tuulivoimayhdistyksen lanseeraamalla emävaleella. Kun asiaa on jälkeenpäin selvitetty, on todettu, että Suomeen rakennettavaksi päätetty 2 500 MW luo yhteensä noin 1 300 työpaikkaa. Ministerille ei kerrottu, että laitehankinnat tapahtuvatkin ulkomailta.

Esimerkki maalämmön energiataseesta.
Omakotitalon energiantarve vuodessa on noin 28 000 kWh. Maalämmöllä tästä voitaisiin korvata 65 % eli yhteensä 18 200 kWh = 18,2 MWh, joka on reippaasti yli puolet. Jos 100 000 öljyllä lämmitettävään omakotitaloon asennetaan maalämmön, saadaan uusiutuvaa CO2–vapaata (mitä tuulivoima ei ole) energiaa yhteensä 100 000 x 18,2 MWh = 1820 GWh.

Yhden tuulimyllyn tuottama maksimienergiamäärä vuodessa on noin 5000 MWh = 5 GWh. Tämä tarkoittaa, että 100 000 omakotitalon maalämmöllä voidaan korvata 364 tuulimyllyn tuottama energiamäärä.

Jos valtio alkaisi tukea hieman kotitalouksien maalämmön rakentamista, voisi sen rakentaminen moninkertaistua. Kun tähän vielä lisätään kerrostalojen maalämpö, joka on myös täysin teknisesti toteutettavissa, olisi saatava uusiutuva energianmäärä kaksinkertainen tuulivoimaan verrattuna.

Jos valtio tukisi 100 000 omakotitalon maalämpöä esimerkiksi 10 % osuudella laitehankinnoista, olisi tämä tuki vain 150 milj. euroa eli vain 7,5 % siitä mitä tuulivoimaa tuetaan ja saatu uusiutuva energiamäärä nostaisi Suomen tavoiteltuun 38 % uusiutuvaa energiaa kokonaisenergiasta.

Maalämmön rakentaminen ja laitehankinnat ovat 100 % kotimaista tuotantoa, joka toisi useita tuhansia vakituisia työpaikkoja Suomeen, mitä tuulivoimarakentaminen ei tee.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset