*

Jarpan blogi Ajatuksia ja kommentteja elämästä

Minä vaan kysyn

Hallitus perustaa uuden työryhmän sovittamaan yhteen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista sekä kuntauudistusta. Jyrki Katainen (kok.) kertoi asiasta Pääministerin haastattelutunnilla lauantaina Yle Radio Suomessa. Toukokuussa tulee sitten valmista(jep)

Ei  muuten ollut ihan ensimmäinen kerta kun tämä hallituksen jättihanke ajautuu, no, pysähtyneeseen tilaan.
Näin tähän uutiseen reagoi Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen: ”Hallituksen keskittämispolitiikka huonontaa oloja niin maaseudulla kuin keskuksissa. Keskusta tarjoaa lääkkeeksi omaa kuntamalliaan.” PARASkin sanomaan...

Minulle on ainakin käynyt tässä matkan varrella erinomaisen selväksi se, että ei olemassa mitään sellaista mallia, joka istuisi koko Suomeen. Malleja on monia, mutta niissä kaikissa on sama vika, niitä ei voi istuttaa käytäntöön, jollei samalla puututa vastuiden jakoon.Sen sijaan, että koitetaan väkisin keksiä jokin malli, pitäisi ENSIN miettiä valtion ja kuntien tehtävät aivan uusiksi. Jos annetaan tehtäviä, pitää siihen antaa myös rahaa.

Miksei näitä tehtäviä ja koko palettia sitten haluta miettiä uusiksi? No koska tällä nykyisellä tavalla päästään todelliseen tavoitteeseen, kuntien määrän oleelliseen vähentämiseen. Se tehdään talouden ja sote-uudistuksen avulla.

Näin pääministeri Katainen tänään Ylen mukaan : ” Hallitus ei halua Suomea, jossa on vain 20 kuntaa, vaikka se olisi varmasti ideaali sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen kannalta. Meidän pitää tehdä räätälöityä yhdistämistä kahden tärkeän tavoitteen vuoksi.”

Eli siis mieli tekisi tehdä tuo 20 kuntaa, mutta pokka ei siihen riitä, onneksi. Tulkitsen tuon Kataisen kommentin varmistuksena omalle tulkinnalleni sote- ja kuntauudistuksen todellisesta tavoitteesta. 
Ja kun siihen päästään minulla on vain yksi kysymys: Eikö hoivattavia olisi 20 suurkunnassa aivan yhtä paljon kuin nykyisissäkin kunnissa?

Minä vaan kysyn.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Reijo Tossavainen

Hallituksen viime toimet sote- ja kunta-"uudistuksen" parissa ovat olleet paniikinomaisia.

Nyt olisi "lopullisen iskun" paikka hallituksen sekoilulle. Siitä enemmän omassa blogissani. http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Luin blogisi ja sen sekä YLEn uutisen "innoittamana" tekaisin tuon kirjallisen pläjäyksen

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Linström. "Paperimiehenä" varmasti tiedät kuin paljon paperikoneen tuotantovauhti on viimeisten vuosikymmenten aikana kasvanut. Kerro, miksei kunnissa oteta käyttöön nykyaikaisinta tietotekniikkaa jonka seurauksen vapautuisi voimavaroja "mummojen vanhemmuuden tukemiseen. "Mummojen määrä on vakio", ei pidä paikkansa, suuret ikäluokat eläköityvät vauhdilla, ihmiset elävät pidenpään "mummojen" kuten myös pappojen määrä kasvaa. Tarvitsemme "hoitavia käsiä" ei hallintoa, siitä kuntarakenteen uudistuksessa on viimekädessä kysymys.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Totta kai otetaan ja pitääkin ottaa uutta tekniikkaa käyttöön. Kunnissa juurikin ne tekevät kädet ovat arvossaan. Sinne on suuri tarve palkata lisää henkilöstöä tulevina vuosina.
Myös Kouvolassa tämä on tulevaisuutta.

Minä kritisoin nimenomaan tätä tapaa, jolla kuntia nyt on ajettu ja jatkossakin ajetaan yhteen. Ensin pakotetaan ne, kuten olen jo moneen otteeseen todennut, talouden kautta yhteen ja samaan hengenvetoon viedään kunnolliset keinot puuttua talouden kantokykyyn.
Kaikille uuden, yhtyneiden kuntien henkilöstölle, kun pitää "keksiä" viideksi vuodeksi tekemistä,näin ollen myös niille entisille kunnan- ja kaupunginjohtajille. Ja lukuisille muille johtoportaassa.

Työtä riittää kyllä suorittavassa portaassa liitoksen jälkeenkin. Mutta hallintoa pitää pystyä keventämään alusta asti. Pelkän eläköitymisen kautta ei ihmeitä tehdä. Tämä on nähty ja koettu.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Samaa mieltä olen kanssasi viidenvuoden irtisanomisajasta, sitä ei voi millään järkisyyllä perustella.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Vielä kerran.

En siis vastusta kuntaliitoksia, jos ne perustuvat vapaaehtoisuuteen ja perusteltuihin syihin. Mutta vastustan pakottamista, koska sillä ei saavuteta sitä henkeä, joka vaaditaan uudistuksiin. Pakottaminen johtaa katkeruuteen ja päätöksenteko jämähtää.

Viiden vuoden irtisanomisajasta toivoisin perusteellista keskustelua. Kun se nyt uuden lainkin myötä säilyy, niin en pidä sitä viisaana. Sitä pitäisi uudistaa joko lyhentämällä sitä, tai sitten muuttamalla sitä tehtävien mukaan, niin että suorittava porras voisi sen edelleen säilyttää ja ylemmällä tasolla siitä joko luovuttaisiin tai lyhennettäisiin. Vaihtoehtoja varmaan löytyy, jos tätä pohdittaisiin perusteellisesti.

Itse en ole siis potkimassa ketään pois kategorisesti, mutta perään kunnollista keskustelua eri vaihtoehdoista.
Myös valtion ja kuntien työnjaosta pitää käydä kunnollinen keskustelu ja läpivalaista kaikki lakisääteiset tehtävät. Kuka niistä jatkossa vastaa ja miten ne toteutetaan?

Käyttäjän Tkope kuva
Tommi Jalava

Näin ruohonjuuritason kuntatyöläisenä sellainen havainto (olen ollut töissä pienissä kunnissa, mutta nyt suomalaisittain suuressa kaupungissa), että mitä suurempi kunta, sen huonommin asiat sujuvat. Pikkukunnassa yhdellä puhelinsoitolla saa kuntoon minkä tahansa asian, kaupungissa ei moisesta tarvitse juurikaan haaveilla. Minä väitän, että pieni kuntakoko mahdollistaa loppujen lopulta toimivamman organisaation. Suuren kunnan "tehokkuus" tuntuu kovin näennäiseltä.

Suurempi syy kuntaliitosten vastustamiseen minulla on kuitenkin lähidemokratian turvaaminen. Asun entisessä itsenäisessä kunnassa, ja kunnallisvaaleissa minun täytyy tunnustaa, että ennenkaikkea muuta minua kiinnostaa, että oma (entinen) kuntani saa edustustoa kunnanhallintoon, edes puolueella ei ole enää niin suurta väliä. Minusta tämä on demokratian murhaa. Päätöksenteon ja -tekijöiden tulisi olla niin lähellä asukasta kuin mahdollista, jotta ihmiset tietävät, kenen pää tarvitsee tarvittaessa laittaa vadille. Itsenäisyys ei saisi koskaan olla myynnissä.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Lähidemokratia on tosiaankin erittäin hyvä näkökohta tähän keskusteluun. On aivan totta, että pienen liitoskunnan on todella vaikeata saada omia edustajiaan uuden, suuremman kunnan valtuustoon. Vain keskittämällä äänet se voi onnistua.

Mika Samuel Kiekkijev

On aivan pakko ihmetellä, että nythän perustettiin uusi työryhmä paikkaamaan kahden aiemman työryhmän tekemisiä. Tarkoittaako tämä siis sitä, että hallituskaudella perustettujen noin 150:n työryhmän tekemisiä tullaan paikkaamaan 75:llä työryhmällä?

Montako kuntaa täytyy yhdistää, jotta mainittujen työrymien aiheuttamat kustannukset saadaan kompensoitua vai loppuuko siinä jo kunnat kesken?

Toisaalta on PerusSuomalaisuuteen taipuvaisena ihmeteltävä myös sitä miten PerusSuomalaiset puolueena ja kansanedustajina asiaan suhtautuvat.

Kenttähän on suorastaan ojennettu Keskustalle, miksi näin?

En ole kuullut ainuttakaan kysymystä esim. hallituksen kaavailemista sairaanhoitopiirien lopettamisista syntyvistä säästöistä?

En ainuttakaan kysymystä siitä, miten hallitus esittää säästöjä syntyvän mikäli keskussairaalajärjestelmää lähdetään muuttamaan kokonaisuudessaan, sen sijaan, että puututtaisiin ongelmakohtiin, jotka muutoin ovat tasan tarkkaan paremmin tiedossa sairaanhoitopiireissä kuin jossain työryhmässä.

Itse pahoin pelkään, että hallinnon osalta organisaatiot eivät tule ainakaan kevenemään, päinvastoin luodaan uusia jäsenkirjaperusteisia suojatyöpaikkoja.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Olet ihan oikeassa siinä, että Keskusta on ollut aktiivisempi tässä asiassa. Toisaalta, ei Keskustan mallikaan koti-kunta-maakuntineen ole mielestäni ihan loppuun asti mietitty. Onhan sitä jo kokeiltu muokattuna ns.Kainuun mallina.

Näiden kaikkien esille tuotujen mallien ongelma lienee sinä, että ne eivät vähennä kustannuksia. Se kuitenkin lienee yksi tavoite? Pitäisikin mielestäni lähteä liikkeelle aivan alusta. Mitkä ovat tulevaisuudessa niitä peruspalveluja ja kuka ne tuottaa? Valtio, kunnat vai jokin muu taho. Rahoitus pitää mitoittaa velvoitteiden tasolle. Kilpailulla saadaan toki säästöjä, mutta entä se laatu?

Kysymyksiä on avoinna niin paljon, että en jaksa uskoa hallituksen löytävän niihin ratkaisuja. Ei ainakaan tällä tavoin kun se nyt toimii.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Kovasti ihmettelen mikäli Kataisen uusi työryhmä saa aikaiseksi kummankin uudistuksen samanaikaiseti valmiiksi. Miten se yhteinen sävel hallituspuolueiden kesken nyt syntyisi kun sitä ei ole tähän mennessä löytynyt ainakaan soteuudistuksessa. Paljon suurempi epäonnistuminen on nyt kun pitäisi sovittaa kumpikin uudistus yhteen. Veikkaan ettei tule onnistumaan.

Miksihän muuten hallituspuolueet haluavat ehdoin tahdoin ryvettää julkikuvansa? Ottamalla mukaan myös oppositiopuolueet suunnitteluun olisivat samalla pesseet oman ryvettyneisyytensä näin isossa hankkeessa. Kaipa kokoomukselle pääministeripuolueena ei sovi sovittelu opposition kanssa. Muutenhan tuota ei voi käsittää.

Mika Samuel Kiekkijev

Kauttaaltaan nämät työryhmäsirkukset todentavat ehkä sitä, ettei hallituksen sisällä ole minkäänlaista yhteistä lähestymiskulmaa sen enempää sote kuin kunta uudistukseenkaan ja lopputulos lienet aika lähellä sonta uudistusta.

Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että mikäli PerusSuomalaiset haluaisivat asian suhteen profiloitua "tavallisen"kansan puolueena, niin konkretiaa, ihmisten arkipäivää koskevia kysymyksiä ja esityksiä pitäisi nostaa ilmoille eurokriisin ja tukipakettien sijaan, ne eivät takuulla mihinkään katoa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Toisaalta sanoit kannattavasi vapaaehtoisia kuntaliitoksia ja toisaalta sitä, että viiden vuoden irtisanomissuoja on ylimitoitettu. Jos se viiden vuoden irtisanomissuoja puretaan, se tuskin lisää kuntien vapaaehtoista liittymishalua?

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Juuri sen vuoksihan tuo irtisanomissuoja on kehitetty. Porkkanaksi. Olisi mielenkiintoista tietää yhdistysmishalukkuus ilman viiden vuoden suojaa...

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Täällä Kuopion seudulla asia on viety taitavasti vielä pitemmälle. Ensin Kuopioon liittyi Vehmersalmi. Vähän myöhemmin Karttula, tämän vuoden alusta Nilsiä. Vuonna 2015 alussa on sitten Maaningan vuoro. Siinäpä sitä on irtisanomissuojaa kerrakseen, kun uuden liitoksen tullessa se alkaa aina alusta.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström Vastaus kommenttiin #24
Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #25

Hauskoja veikkoja nämä savolaiset! Kouvolassakin savolaista "viisautta" käyttäe olisi muutamat voineet saada irtisanomissuojan loppuiäkseen, kun liitokset kuuden kunnan kesken olisi toteutettu suunnitelmallisesti viidenvuoden välein!

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #24

Mihin perustuu aiemmin peruskuntaan liittyneiden johtajien irtosanomissuojan pidentyminen yli lain viiden vuoden?

"38 §

Erityinen irtisanomissuoja

Viranhaltijalla, jolle on myönnetty virka-vapaata perhevapaiden vuoksi, on sama irtisanomissuoja kuin työntekijällä työsopimuslain mukaan. Sama koskee viranhaltijaa, joka on raskaana tai joka tulee käyttämään oikeuttaan edellä tarkoitettuihin vapaisiin.

Luottamusmiehen virkasuhde voidaan irtisanoa 35 §:n perusteella vain, jos niiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden enemmistö, joiden luottamusmiehenä hän on, antaa siihen suostumuksensa. Virkasuhde voidaan irtisanoa 37 §:n perusteella vain, jos työ kokonaan päättyy eikä viranhaltijalle voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan tai kouluttaa häntä muuhun työhön 37 §:ssä tarkoitetulla tavalla."

Lähde; http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030304#P... sekä

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1997/19971196?s...

Taitaisi löytyä kyllä laista keinot myös irtisanomisiin jollei vastaavaa työtä ole tarjottavissa? Näin ainakin viiden vuoden liittymisen jälkeen yksittäisen liittyneen kunnan johtajilla.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #27

Jos jonkun kunnan johtaja kuntaliitoksen myötä siirtyy sen uuden kunnan vaikkapa kehitysjohtajaksi, on hänellä viiden vuoden irtisanomissuoja. Sitten kun tähän "uuteen" kuntaan liitetään kolmas kunta, on tällä "kehitysjohtajalla" taas viiden vuoden irtisanomissuoja alkaen viimeisimmästä kuntaliitoksesta, ellei siitä edellisestä ole kulunut viittä vuotta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset