Jarpan blogi Ajatuksia ja kommentteja elämästä

Lähes asiallinen keskustelu

Menneellä viikolla käytiin eduskunnassa, kerrankin, lähes asiallinen keskustelu. Aiheena oli teollisuuspolitiikka ja teollisuuspoliittisen ohjelman valmistelu.

Miksi tuo "lähes" asiallinen? No keskustelu meinasi lähteä lapasesta siinä vaiheessa kun ryhdyttiin vänkäämään palkkojen osuudesta kilpailukykyyn. Totta kai niillä on oma osuutensa kustannuksissa, mutta enpähän muista yhtään paperitehdasta, jonka pysäyttämistä olisi perusteltu liian korkeilla palkoilla.

On totta, että tiukoissa paikoissa tarvitaan joustavia toimia ja vastaantuloa kaikilta. On kuitenkin koitettava muistaa se tosiasia, että 2000-luvulla työvoima on "joustanut" kymmenien tuhansien työpaikkojen edestä ja ne keillä vielä työtä on, on sitä niin että ranteita pakottaa. Ylitöitä saa tehdä monin paikoin ihan reippaasti. Jaksamisen kanssa on niin ja näin. Tämä saattaa johtaa siihen, että kun porukka väsyy, se sairastuu, ylitöiden määrä lisääntyy ja kierre on valmis. Koita siinä sitten jaksaa työelämässä pidempään...

Tuottavuutta ei tule määräänsä enempää ja jossain vaiheessa tuo voi kääntyä jopa toisinpäin, tuottavuus laskee.

Entä sitten robotisaatio? Onko se uhka? Se on sekä että. Merkittävä osa kaavamaisista töistä on annettu robotin tai automatisaation hoidettavaksi. Missä menee raja? Haluammeko automatisoida kaiken, vaikka kaupan kassat(vaikkei se olekaan teollisuutta vaan palveluammatti)? Kuulostaa huolestuttavalle.

Asiaa on pohdiskellut mm. eduskunnan tulevaisuusvaliokunta. Lyhyt juttu aiheesta Tekniikka&Talous-lehden nettiversiossa.

Lainaus jutusta: "Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan asiantuntijanakin toimivan Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietasen mukaan uusia työpaikkoja syntyy vanhojen tilalle, kun tulevaisuuden ihmisen tarpeet ymmärretään"

Niin, tuohon teollisuuskeskusteluun vielä mennäkseni. Käytin itse mm. tällaisen puheenvuoron:

"Arvoisa herra puhemies! Vihdoin viimein ollaan päästy tämmöiseen evästysvaiheeseen. Koetan itsekin evästää hieman, että mitä tässä toivon tästä teollisuuspoliittisesta ohjelmasta.

Olimme tuossa viime viikolla ministeri Vapaavuoren kanssa tilaisuudessa, jossa keskusteltiin siitä, onko EU teollisuuden uhka vai tuki. Siinä keskustelussa muistaakseni UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen nosti esille tämän kilpailukyvyn ja sen, että EU-tasolla se kilpailukyky pitäisi nostaa yhdeksi kriteeriksi silloin, kun määritellään direktiivejä. Se on niin kuin Eurooppa-tason hommaa.

Sitten toinen asia, mikä tulee tässä evästyksenä: edunvalvonta EU:n suuntaan kuntoon niin, että me olemme alusta saakka niissä pöydissä, missä puhutaan teollisuudesta.

Kolmanneksi: sääntelyn ongelmat - ne on tunnistettava ja niihin on puututtava.

Neljänneksi: cleantechin pullonkaulat on poistettava. Tuoreessa tutkimuksessa, LUTin, Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuksessa, on tunnistettu näitä pullonkauloja, jotta saataisiin se potentiaali, mikä siellä on, 40 000 työpaikkaa, 50 miljardin liikevaihto, käyttöön.

Viidenneksi täällä edustaja Myllykosken esille nostama asia: tehdyt toimet tulee ottaa huomioon. Se on juuri näin. Teollisuuspäästödirektiivi on tällä hetkellä käsittelyssä ympäristönsuojelulain sisällä, ja siellä on tämä BAT-vaatimus, eli parasta mahdollista tekniikkaa. Pitää miettiä ihan aikuisten oikeasti, että onko mitään järkeä laittaa valtavia kustannuksia, valtavia rahoja kiinni siihen, että saavutetaan minimaalinen ympäristöhyöty. Tässä on ihan vakava keskustelun paikka.

Kuudenneksi: tarvitaan teollisuuspoliittinen ohjelma.

Seitsemänneksi ja viimeiseksi: me tarvitsemme tässä salissa kansallista yksituumaisuutta siitä, että teollisuus on Suomelle tärkeä. Me tarvitsemme pitkäjänteistä ja ennustettavaa teollisuuspolitiikkaa ja sen teollisuuden merkityksen ymmärtämistä ja sen ymmärtämisen viemistä päätöksiin. Sillä tavalla luulen, ja uskon, että suomalainen teollisuus pärjää jatkossa."

Varsin monta eri asiaa pitää tehdä toisin eikä tuossa ole läheskään kaikki. Yhden kuitenkin nostan vielä esille. Tarvitsemme perusteollisuutta monestakin syystä.

Eräs tärkeimmistä syistä on se, että sen kylkeen syntyvät ne uudet innovaatiot  ja siksikin teollisuuden toimintaedellytyksistä on pidettävä kiinni.Niillä on mahdollista, jos ei nyt luoda aina uusia työpaikkoja, niin ainakin turvata olemassa olevat. Sekin on totta kai hyvä asia.

Ympäristönsuojelu on tärkeää, mutta sen rinnalla pitää pystyä miettimään nykyistä paremmin ja tuomaan esille myös toimintaympäristö, jossa teollisuus joutuu työtään tekemään. Pitää siis nähdä kokonaisuus ja se, mikä on Suomelle hyväksi. Omaan jalkaan ampumisen on loputtava.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Ellen väärin muista esim. paperin lopputuotten hinnasta palkkojen osuus on alle 10%. Itse olen työskennellyt teollisuudessa viidellä eri vuosikymmenellä, nuorukaisena myös muutaman vuoden yrittäjänä. Perussuomalaiset usein vaativat omaa valuuttaa, näkemyksellä, että sitä käyttäen, devalvaatioiden kautta ratkaistaisiin teollisuutemme kilpailukyvyn puute, itse näen asian toisin. Metsä-kuten muukin teollisuus on vaikeuksissa, ehkä juuri siksi, tosin en ole varma, että markka-aikaisten devalvaatioiden kautta säilytettiin kilpailukyky. Devalvaatioiden sijasta olisi pitänyt pohtia miksi kilpailukyky on rapautunut ja tehdä johtopäätökset ja panostaa tuotekehittelyyn. Vakaa valuutta, jollinen euro on, tekee kipeää juuri nyt suomalaiselle vientiteollisuudelle, mutta pitkässä juoksussa uskon sen olevan suomalaiselle vientiteollisuudelle onneksi, se pakoitta avamaan silmät ja etsmään vahvuuksia millä pärjäämme. Elämme globaalissa maailmantaloudessa, mitään ei tule ilmaiseksi. Suomessa on maailman mittakaavassa eräs koulutetuin kansa, sitä pitä hyöyntää.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Muistat oikein. Taitaa olla luokkaa 7-8%.

Tuotekehittelyn tärkeydestäkin olen samaa mieltä. Koulutus on myös tärkeätä. Osaamisella me pärjäämme jos jossain.

Liian vahva euro on ongelma ja nyt kun ruplakin konttaa, on se ongelma erityisesti Suomelle.

Jussi Rajaniemi

Kaikista kuluista, kyllä, mutta kiinteistä kuluista yli 50 % on palkkakuluja. Kysykääpä joltain asiantuntijalta mitä on kiinteät ja muuttuvat kulut, niin ymmärrätte miksi palkat on ongelma.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Pelkäänpä, että tämä paperitehtaalta käsin nostettu näkökulma jää liian suppeaksi.

Kysehän on oikeastaan siitä, että teollisuusneuvosten hövelihkö palkkalinja kertautui ensin työn sivukuluihin, mikä nosti myös alemman tuottavuuden kustannuksia aivan liikaa suhteessa asiakkaiden ostovoimaan.

Kun EKn miehistä ei ollut pärjäämään neuvotteluissa AY-väen kanssa, ne tavallaan kostivat kylmästi tappionsa ensin ulkoistamalla teollisuuden työpaikat alihankkijoille. Sillähän ei saavuteta kokonaisuutena muuta kuin alihankkijoiden riskien kasvaminen, jolloin niiden oli puolestaan ulkoistettava työkykyiset henkilöstövuokrafirmojen kirjoille ja hitaammat jäivät valtion ja kuntien kontolle.

Tämähän oli jokseenkin nollasummapeliä, jossa kaikki joutuvat maksamaan nämä näennäiset tehostamiset korkeampina veroina. Firmat siirtyivät verottajaa pakoon, mutta pienyrittäjälle ja duunarille se on huomattavasti vaikeampaa.

Ainoa, mikä on tehostunut, on perusteollisuuden tuloksentekokyky. Palkkojen laskeminen tai alimpien tuloluokkien lisäverottaminen olisi kansantaloudellinen itsemurha. Ei köyhällä ole muutenkaan varaa veroja maksaa.

Työn sivukulujen ankara leikkaaminen on ainoa kysyntää ja työllisyyttä parantava toimi. Siinä taas kyykkää eläkejärjestelmä entistäkin pahemmin, mikä puolestaan laittaa eläkeläisten panttaaman varallisuuden nykyistä järkevämmällä hintatasolla liikenteeseen. Eläkeläiset ja sitä ikää lähestyvät muodostavat puolestaan suurimman äänestäjäpotentiaalin, joten ei etenemistä sitäkään kautta.

Nyt riippuu paljolti Ukrainan tilanteen kehittymisestä, ottaako Troikka Suomen hallintaansa 1 vai 2-3 vuoden periodilla. Jos nyt sössitään oikein perusteellisesti myös ulko- ja turvallisuuspolitiikka, on mahdollista, että Troikan sijaan saamme "nauttia" venäläisten tavasta laittaa lähialueiden asiat kuntoon.

IPUlla on toteuttamista vaille valmiina suunnitelma B, joka eduskuntapuolueilta valitettavasti näyttää edelleen puuttuvan. Pitäisi ehkä tuoda vähän aggressiivisemmin esille, koska tilanteen vakavuutta ei näytetä sisäistettävän oikein realistiselta pohjalta.

Tiedän kyllä, että tilastojen valossa näyttää aavistuksen valoistalta, mutta se valo on saatu sinne polkemalla dynamoa. Jos kulutusvetoinen kysyntä ei ala muutaman kuukauden sisällä, näivettyvät pk-yritysten kassat ja sitten menoa ei pysäytä mikään. Nyt kysynnän hienoinen kasvu perustuu tukemalla tehtyihin investointeihin. Ainoa pelastus olisi mätänevien luottojen osto EKPn toimesta, jolloin kuluttajat uskaltaisivat kenties velkaantua vuorostaan.

Konkurssipesän viimeistely sujuu todella nopeasti, jos leikataan vielä julkisen puolen menoista muutama miljardi tai saamme Putinin vastineen lännen talouspakotteille.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

"Työn sivukulujen ankara leikkaaminen on ainoa kysyntää ja työllisyyttä parantava toimi"

Mistä työn sivukuluista leikkaisit?

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Eläkemaksu edustaa 24,2 % koko palkkakustannuksesta ja asiakas joutuu sen maksamaan alveineen. Muista leikkauksista ei ole mitään olennaista hyötyä.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Mikä on IPUn suunnitelma B? Ihan mielenkiinnosta kysyn.

Onko se tuo kommenttisi loppuosan mukainen?

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Ei sinne päinkään, puolueohjelma on lyhyt, ytimekäs ja sisältää kaikki tarvittavat elementit. Tästä ei yksittäistä palikkaa siirtämällä selvitä.

En ole edes kovin tosissani tuon eläkemaksualennuksen suhteen, koska sekään ei enää riitä syöksykierteen oikaisuun.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Juuri tuota koitin tuossa blogissani korostaa, että tarvitaan monenlaisia toimia. Ei ole olemassa mitään taikatemppuja.

Mutta jos aloitetaan siitä, että ei mentäisi enää pelkkä ilmastokylki edellä, niin sekin olisi jo melkoinen muutos nykyiseen.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Miksi itse vaadin teollisuuden toimintaympäristöön ja edellytyksiin pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta? Jotta voidaan hyvällä syyllä jaa perustellusti edellyttää teollisuudelta työpaikkojen pitämistä Suomessa.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Milton Friedmanin kirjoitus on edelleen tässä suhteessa hyvin ajankohtainen:
http://www.project-syndicate.org/commentary/the-eu...
"It is worth dispensing with this mechanism to gain the advantage of lower transaction costs and external discipline only if there are adequate alternative adjustment mechanisms."

Me kaikki tiedämme mikä se sopeutusmekanismi on ollut eteläeuroopan "kriisimaissa". Se on työpaikkojen ja lopulta työvoiman siirtyminen. Toivon että saat vaatimuksesi läpi ja pelastat siten Suomen muodossa jossa nyt sen tunnemme. Pelkään kuitenkin, että sopeutus hoidetaan täällä kuten muuallakin.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

MRK:n kautta tuetaan EU:n budjetista pääasiassa enimmäkseen eteläisiä jäsenmaita. Linkistä vuoden 2012 tiedot maittain sekä uuden MRK:n (2014-2020) kehityskohteet, sis kasvu ja työttömyys. Näyttää siltä että muutoinkin pohjoisen jäsenmaat maksavat ja eteläiset maat hyötyvät.

http://ec.europa.eu/budget/mff/programmes/index_en...

http://ec.europa.eu/budget/figures/interactive/ind...

Käyttäjän saarinenj kuva
Juhani Saarinen

Miten Suomi on tähän tilanteeseen joutunut tai ajettu, 80 luvun puolessa välissä Suomi oli velaton maa, ja työtä oli tarjolla runsaasti, mutta nyt tilanne on se että työtä kyllä on mutta,ei työ ole maasta minnekään mennyt, mutta kohta maassamme ei kannata mikään tekeminen ellei valtio anna erinäisiä tukeja,elämme vuotta 2014 valtiolla on velkaa lähes sata miljardia euroa, työttömiä yli 300000, missä näin paljon on metsään menty, ja kenen toimesta.?
Onko velaksi eläminen niin mukavaa että politiikan tekijöiltä on suhteellisuuden taju karannut.?
Eduskunnassa kun katselen kyselytunteja, tuntuu siltä että lillukan varret ovat tärkeämpiä asioita kuin ne asiat jotka todella ovat akuutteja kansalaisten kannalta, milloinka arvon kansanedustajat kinaamisen sijasta tartutte todella toimeen.?
Olen joskus seurannut lasten toimia hiekkalaatikolla, ja siellä vallitseva kinastelu alkaa muistuttamaan eduskunta työtä, valitettavasti.

JPK Jäntti

Miten "edellytetään" avoimessa taloudessa toimivalta teollisuudelta työpaikkojen pitämistä Suomessa?

Teollisuus investoi ja divestoi liiketoiminnan - ei siis Suomen eduskunnan - edellyttämällä tavalla. Tarvittaessa yhtiöt siirtyvät ja siirtävät toimintansa maasta toiseen.

Suomen eduskunta noudattaa Suomen solmimia kansainvälisiä sopimuksia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset