*

Jarpan blogi Ajatuksia ja kommentteja elämästä

Kysymys rakennusalan ongelmista

Koskapa kansanedustajilla on mahdollisuus ja oikeus kysyä ministereiltä sekä suullisesti että kirjallisesti, niin käytin tänään tätä oikeuttani. 

Kirjallinen kysymys: Rakennusalan toimintatavat ja osallisuus suomalaisten rakennusalan ammattilaisten työttömyydessä

Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa työttömyys nousee kuukausi kuukaudelta ja jokainen työpaikka olisi saatava palvelemaan suomalaisten työllistymistä. EU:ssa on vapaa työvoiman liikkuvuus, ja ammattiliitot ilmoittavat, että Suomessa pitää noudattaa suomalaista työehtosopimusta - siis maksaa samaa palkkaa samasta työstä, olipa kyseessä EU:n alueelta tuleva työvoima tai EU:n ulkopuolisista maista tuleva työvoima. Näin ei ilmeisesti kuitenkaan ole asian todellinen laita.

Otetaan esimerkiksi rakennusala. Rakennusalan töistä reilusti yli 20 % tekevät ulkomaalaiset työntekijät. AVI:n tarkastajien mukaan luku on todellisuudessa suurempi ainakin suurilla työmailla ja suurten yritysten työmailla, joissa ei heidän mukaansa juuri suomalaisia näy kuin työnjohtajina.

Panee siis todella miettimään, miksi suomalainen työmies, rakennusalan ammattilainen, ei kelpaa suomalaiselle työmaalle ja suomalaisille pääurakoitsijoille, varsinkin jos palkanmaksun perusteet ovat täysin samat kaikille, niin suomalaisille kuin ulkomaalaisillekin rakentajille.

Ansiosidonnaista päivärahaa saa reilut 13 000 suomalaista ammattilaista. Rakennusalan työttömyyskassaan kuuluvista päivärahaa eri vuodenaikoina saa 13-23 %. Alan työttömyys on pienintä Uudellamaalla, nyt n. 9,2 %, ja suurinta Kainuussa, jossa se talviaikoina kipuaa lähelle 50 %:a.

Jos lähdetään oletuksesta, että Suomessa todella kaikki rakennusalan palkansaajat ovat samalla viivalla, ei suomalaisten suurta työttömyyttä voida palkkaeroilla tällöin perustella. Silloin syy on muussa. Onko syy osaamisen tasossa? Vai onko syy ahkeruudessa? Vai onko syy ulkomaalaisten aliurakoitsijoiden suuressa käytössä?

Jos syy on osaamisessa, valtion pitäisi todella puuttua tilanteeseen ja jatkokouluttaa meidän ammattilaisemme. Tähän selitykseen en kyllä usko. Suomalaisten työntekijöiden ja eri viranomaisten raporttien mukaan rakennusvirheitä syntyy eniten ulkomaalaisten henkilöiden tekeminä.

Monet suomalaiset hoitavatkin työmailla juuri näitä virheiden korjauksia.

Jos syy taas on ahkeruudessa, luulisi suomalaisen työtekijän parantavan tahtia, jos tietää, että potkut tai työttömyys uhkaa ja jos ei pärjää näille ulkomaalaisille. Mitään suurta eroa työtehossa ei kuitenkaan ole raportoitu.

Jos aliurakat menevät vain ulkomaalaisille yrityksille ja niiden työntekijöille, on järjestelmässä jokin vika. Miksi suomalainen yritys ei pärjää? Lain mukaan sen ulkomaalaisen pitää hoitaa kaikki samat velvoitteet ja maksaa samaa palkkaa Suomessa kuin suomalaisenkin yrityksen. Tämä ei siis selitä suomalaisten yritysten kilpailukyvyttömyyttä. Ovatko suomalaiset ahneempia? Tuskin, jos ahneus kostautuu kilpailussa häviämisenä. Siis syy on jossain ihan muussa, ja joku tässä yhtälössä ei nyt pidä paikkaansa.

Kun tähän vielä otetaan rinnalle tieto, että Suomessa rakennetaan hometaloja, kiireellä ja hutiloiden, ja jos sitten vielä työntekijöidenkin ammattitaito on heikko ja on kielitaidottomuutta, on soppa selvä. Suomessa työnjohdolla on suuri vastuu, kun ne käyttävät ulkomaalaisia firmoja, sillä ko. maiden toimijat eivät välttämättä tunne suomalaisia rakennusmääräyksiä. Vaikka ollaan EU:ssa, määräykset ovat etelämpänä aivan toiset kuin meillä.

Tämä meidän rakentamisjärjestelmämme, tilaajien osaamattomuus ja urakoitsijoiden ahneus aiheuttaa moninkertaiset kustannukset, jotka kaatuvat lopulta yhteiskunnan maksettaviksi. Ensinnäkin omat rakennusmiehemme makaavat työttöminä kotona, ja se maksaa. Toiseksi osa käytetyistä aliurakoitsijoista tekee harmaan talouden töitä eivätkä siis maksa veroja Suomeen. Työntekijät ovat lähetettyjä työntekijöitä eivätkä maksa useinkaan veroja Suomeen.

Rakennukset tehdään huonosti, niitä joudutaan kosteus- ja homevikojen takia korjaamaan valtavilla summilla, monet useaan kertaan, ja lopulta purkamaan ennen aikojaan käyttökelvottomina. Käyttöaikanaan rakennuksissa olleet työntekijät, potilaat, koululaiset ja vanhukset, ovat sairastuneet lievempiin ja jopa syöpää aiheuttaviin sairauksiin. Yhteiskunnalle ala-arvoinen rakennuskulttuuri ja rakennusyritysten ahneus tulee todella kalliiksi. Rakennukset maksetaan monta kertaa rahana ja pahinta, että myös terveysongelmina. Näin ei voi jatkua.

Suurten yritysten toimintaa arvostelevia ja kyseenalaistavia työntekijöitä on irtisanottu. Lain mukaista irtisanomisperustetta ei ole ollut, vaan perusteeksi on riittänyt työnantajan toiminnan kyseenalaistaminen. Vaikka on toteen näytettävissä, että työmaa vilisee suomea taitamattomia työntekijöitä, jotka tekevät todella pitkiä työpäiviä ja jotka jopa varastelevat suomalaisilta työntekijöiltä ja työmaalta. Tähän ei saa puuttua, jos puuttuu, tulee potkut.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Kuinka hallitus aikoo muuttaa rakennusalan suunnan - suomalaiset töihin ulkomaalaisten sijaan tai ainakin oikeasti tasavertaisina,
miksi suomalainen työntekijä ei saa töitä TES:n mukaisilla ehdoilla,
uskooko hallitus, että kaikille maksetaan todella TES:n mukaista palkkaa,
jos maksetaan, niin miksi suomalaiset eivät tässä kilpailussa työntekijöinä pärjää,
kuinka hallitus aikoo velvoittaa urakoitsijat ja pääurakoitsijat työllistämään ensisijaisesti suomalaisia ja
voidaanko Suomessa ottaa käyttöön 30 %:n urakkasumman sisäänjättö ennen urakan alkamista yhteiskunnallisten maksujen hoitamiseksi kaikilta urakoitsijoilta läpi ketjun?

Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2014

Jari Lindström /ps 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Rakennusalalla harmaa työvoima ja home ovat kansanedustajiemme suojeluksessa.
Mitä me teemme kansanedustajillamme jotka eivät voi asioihin vaikuttaa?
Olisiko muuten asiaa perustaa rakennustarkastajien virkoja kun niitä ei näy nykyään olevan??

Risto Koivula

"Home" onkin viroksi juuri "hallitus"!

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Rakennusala tosiaan on moniongelmainen mutta suuret yritykset jos jotkut kyllä hoitavat velvoitteet melko hyvin. Ongelmat ovat enemmän juuri pienemmissä yrityksissä.

Mitä hommia muuten kilpailutetaan pelkästään hinnan mukaan? Lähes kaikki sellaiset hommat, joissa vaadittava ammattitaito/koulutus ovat melko vähäisiä. Telinetyöt, tasoitukset, hionnat, piikkaukset ja purkutyöt. Näihin ei pitkiä koulutuksia tarvita - suomalainen raksamies voi tosiaan olla auttamatta ylikoulutettu aputöihin. Lisäksi sieltä Virosta vielä tulee sillä 10-12€ tuntipalkalla pirun ahkeraakin porukkaa.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Juu, ei ahkeruus kansallisuutta katso.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Harmaan talouden kitkentä on vaikeaa juuri siksi, että koko kenttä on hirveän hajallaan. Rakennusalalla on kolmikirjaimiset ja suuri ruotsalainen jotka kaikki tuntevat. RT:stä voi kuitenkin soittamalla kysyä ja hämmästyä kuinka pienen osan nuo uusista aloituksista hoitavat. Noissa suurissa on kuitenkin jo sisäänrakennettu valvonta harmaan talouden varalle ja se toimii tehokkaammin kuin yksikään viranomainen pystyy toimimaan.

Miten valvotaan niitä alle 20M€ firmoja? Sieltä ne ongelmat löytyvät.

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman Vastaus kommenttiin #5

Verottaja vahtaa tarkasti harmaata työtä. Toisaalta se "verovapaa" rakentaminenkin voi olla laadukkaasti rakennettu.

Rakentamisen laatu ja harmaa talous ei välttämättä korreloi keskenään.

Verokirja ei takaa laadukasta rakentamista.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

1# Ainoa asiallinen kommentti johon vastaan on tuo viimeinen osio. Rakennustarkastajista on pulaa ja ennen kaikkea osaavista sellaisista.

Vaikuttamisesta en tiedä, mutta yritetään http://uutiset.perussuomalaiset.fi/uusilla-aseilla...
Ja maanantaina jatketaan...Siitä lisää sitten.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Sanon härskisti, että voihan perse. Mitä virkaa on tarkastajilla ilman vastuuta??
Hallien kattojen romahtaessa, koulujen homehtuessa?
Väitän, että maamme Suomi on tarkastajasuhteissa korruptoitunut maa.

Pekka Heliste

Tuohan on vain sitä säännösten ja byrokratian purkua,jota persut ja suuri yleisö kurkku suorana ulvoo ja vaatii.

Sitä ihmiset saavat mitä tilaavat.

Ja lain mukaan jokaisessa rakennuskohteessa on tilaamalla oltava vastuullinen tarkastaja, jonka vastuulle kuluvat rakenteiden tarkastukset. Virpomisen eivät tee sitä enää, ei kukaan hallitse nykyisiä kaikkia vaihtoehtoja

Homeongelmat on enemmänkin käyttöongelma kuin rakenneongelma. Koneellista ilmanvaihtoa ei saa sulkea pitkiksi ajoiksi, näin on kuitenkin tehty ja kunesim koulu on käytössä arkipäivinä 8-16 ja vaikka olisi iltakäyttökin niin ilmastointi suljetaan yöksi ,viikonlopuksi ja kesälomien aikaan.. Ilmastointia ei ole mitoitettu , että tuona lyhyenä aikana rakennuksen kosteus ehtisi poistua vaan kosteutta tiivistyy koko ajan lisää ja saa homeen syntymään kanaviin ja rakenteisiin. Home alkaa lopulta ruokkimaan itse itseään.

Home on itseaiheutettu ongelma useimmissa tapauksissa. Kun on haluttu säästää niin valinta on ollut väärä

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Itse en etsisi ratkaisua rakennustarkastajien lisäämisellä, sillä heidän tehtävänsä on jossain määrin muodollinen. Joko heille pitäisi antaa lisää valtaa ja vastuuta, tai selkeästi voimistaa rakennustyömaiden vastuuhenkilöiden henkilökohtaista vastuuta vahingoista ja virheistä. Nyt virheiden tekeminen on liian halpaa.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Ensi viikon maanantaina eduskunnan kansalaisinfossa käsitellään homeongelmia- ratkaisukeskeisesti. Tilaisuus alkaa klo 17

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Kilpailulakiin pieni muutos, kalleinta tai halvinta tarjousta ei saa hyväksyä.

Paasilinnan kirjassa Onnellinen mies siltainsinööri Jaatinen näyttää mallia, miten tarjouskilpailu voitetaan.

Erona nykymeininkiin kuitenkin on se, että Jaatisen firma teki erinomaisen laadukasta työtä.

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman

Blogissa esiintyviin ongelmiin on helppo ratkaisu.

Harmaaseen talouteen purisi verottajan suorittama valvonta. Nyt verottaja on sälyttänyt valvonnan yrityksille ja jok'ikistä rakentajaa kohdellaan potentiaalisena rikollisena. Byrokratian aiheuttaman lisälaskun maksaa rakennuttaja. Enemmän työmaavalvontaa ja vähemmän byrokratiaa olisi huomattavasti tehokkaampi vaihtoehto.

Rakentamisen laatuun auttaisi ihan sama asia kuin harmaaseenkin talouteen. Meidän rakennuslakimmekin lähtee siitä että rakennuttajan kuuluu tietää mihin ryhtyy. Rakennuttajan kuuluu palkata riittävästi ammattitaitoista työvoimaa valvomaan että asiat tulee toteutettua oikein.

Huonot rakennusmääräykset, huono suunnittelu, huonot rakenneratkaisut sekä rakennusten huollon laiminlyönti ovat liian iso kokonaisuus tässä pureksittavaksi. Niistä saisi varmasti kirjoitettua kirjasarjan

Käyttäjän vesaluoma70 kuva
Vesa Luoma

Rakennuslehdestä lainattu artikkeli, eiköhän tuosta selviä asia.

Verotusneuvos Markku Hirvosen mukaan rakennusalan elvytyseurot valuvat Viroon ulkomaisten yritysten erityisaseman takia. ”Valtiovarainministeriö ei ole jostain syystä halunnut asettaa ulkomaisille yrityksille samanlaisia työnantajavelvoitteita kuin suomalaisyrityksille. Kun suomalaisten yritysten valvontaa kiristetään, töitä valuu yhä enemmän virolaisille. Järjestelmä vuotaa sitä kautta”, hän sanoo. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on vastustanut ulkomaisten yritysten kohtelun kiristämistä.

Hirvonen on esittänyt jo vuosia sitten säädösmuutosta, jonka perusteella ulkomainen työnantaja velvoitettaisiin toimittamaan ennakonpidätys tai perimään lähdevero Suomessa tehdystä työstä maksamistaan palkoista riippumatta siitä, onko yrityksellä täällä kiinteä toimipaikka. Nyt tällaista velvollisuutta ei ole, jos yrityksellä ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa. Rakennusyritysten kohdalla tämä edellyttää yleensä vähintään kuusi kuukautta kestävää urakkaa Suomessa.

Suomessa työpalveluja tarjoavia ulkomaalaisia yrityksiä tulisi Hirvosen mukaan käsitellä myös rekisteriasioissa suomalaisten tapaan. Rajoitetusti verovelvolliselle maksettavasta työkorvauksesta olisi yrityksen toimialasta riippumatta perittävä lähdevero, jos yritystä ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.
600-700 miljoonan menetykset

Veronumeron käyttöön ottamisen jälkeen verottajalla on tieto ulkomaisista työntekijöistä, mutta se ei vielä takaa eurojen kilahtamista valtion kassaan.

”Veronumerolla saadaan työntekijät rekisteriin, mutta se ei auta, jos he eivät maksa veroja. Olisi huomattavasti tehokkaampaa, jos työnantaja hoitaisi ennakonpidätyksen tai lähdeveron perimisen”, Hirvonen sanoo.

Hänen mukaansa ulkomaisten yritysten löperön kohtelun takia menetetään verotuloja jopa 600–700 miljoonaa euroa vuodessa. Suoranaisten veromenetysten lisäksi alipalkkaus kaventaa veropohjaa. Verolainsäädännön ja valvonnan aukkoja hyödyntävät ja alipalkattua työvoimaa käyttävät ulkomaille rekisteröidyt aliurakoitsijat aiheuttavat suomalaisrakentajien työttömyyttä, jota torjutaan elvyttämällä rakentamista. Elvytyseuroja valuu kuitenkin ulkomaille.

Hirvosen mukaan rakennusalalla on tehty todella hyvä sarja harmaan talouden torjuntakeinoja. ”Käännetty arvonlisävero, tilaajavastuulain uudistaminen, veronumero ja viimeisimpänä urakka- ja työntekijätietojen ilmoitusvelvollisuus”, hän luettelee. Toimien vaikutukset uhkaavat kuitenkin jäädä vähäisiksi, sillä järjestelmä vuotaa ulkomaisten yritysten kautta.

”Veronsa ja työntekijämaksunsa maksavat suomalais-yritykset kärsivät”, Hirvonen sanoo.
EK vastustaa

Keväällä 2013 raporttinsa jättänyt valtiovarainministeriön työryhmä tyrmäsi Hirvosen ehdotukset ulkomaisten yritysten velvoitteiden kiristämisestä. Yksi lukuisista perusteluista kielteiseen suhtautumiseen oli epäily, että ulkomainen työnantaja saattaisi jättää toimittamatta pidättämänsä verorahat viranomaisille. Hirvonen huomauttaa, että suomalaisiltakin harmaata taloutta harjoittavilta tai maksukyvyttömiksi joutuneilta työnantajilta on jäänyt suorittamatta verottajalle yli 800 miljoonan euron edestä ennakonpidätyksiä. Silti kukaan ei esitä, että Suomessa luovuttaisiin ennakonpidätysten toimittamisesta.

EU:n säännös työvoiman vapaasta liikkumisestakaan ei Hirvosen mukaan tarkoita sitä, että ulkomaisille yrityksille pitäisi antaa erivapauksia.

Rakennusteollisuus RT on ajanut aktiivisesti harmaan talouden vastaisia toimia turvatakseen rehellisesti toimivien yritysten kilpailumahdollisuudet. EK sen sijaan on Hirvosen mukaan suhtautunut moniin kiristystoimiin torjuvasti. Hän epäilee, että taustalla on halu säilyttää Suomessa halpa ulkomainen työntekijäreservi.

”Valtiovarainministeriö on kuunnellut herkällä korvalla elinkeinoelämää veroasioissa. Nyt on kuitenkin iso riski, että elvytyseuroista iso osa menee suoraan Suomenlahden eteläpuolelle”, Hirvonen sanoo.
Pieni kiinnijäämisriski

Viime heinäkuun alussa tuli voimaan urakka- ja työntekijätietojen ilmoitusvelvollisuus verottajalle. Hirvonen odottaa mielenkiinnolla, miten Verohallinto selviää ilmoitusten käsittelyruuhkasta. Tarkastusten tekemiseenkin pitäisi satsata, sillä alle 100 000 euron liikevaihtoa tekevien yritysten riski joutua tarkastuksen kohteeksi on vain 0,5 prosenttia. Ja joka vuosi perustetaan Suomessa 12 000 uutta osakeyhtiötä, joista puolet jatkaa tavalla tai toisella vanhan yrityksen toimintaa. Ilmoitusvelvollisuuden vaikutuksia pitäisi pystyä tehostamaan jalkatyönä tehtävällä valvonnalla.

”On väärin, jos yrityksille suuria kustannuksia maksanutta järjestelmää ei käytetä hyväksi hyödyntämällä verotietoja tehokkaasti. Eivätkä pelkät tarkastuksetkaan välttämättä riitä, sillä saamatta jääneet rahat pitäisi pystyä myös keräämään”, Hirvonen sanoo.

Ylitarkastaja Pekka Muinonen Verohallinnosta on todennut, etteivät resurssit ole riittäviä tällä hetkellä.
Pakkokeinoja perintään

Hirvosen mukaan verottaja voisi käyttää paljon nykyistä enemmän turvaamistoimia, joilla estettäisiin omaisuuden piilottaminen.

”Suomessa myös tarvittaisiin tietojen käsittelyssä ja analysoinnissa viranomaisten yhteistä tiedustelutoimintaa Ruotsin tapaan”, Hirvonen sanoo.

Hänen mukaansa Ruotsin verottajalla onkin selvästi Suomen verottajaa aktiivisempi rooli harmaan talouden ja verorikosten torjunnassa. Siellä panostetaan myös järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan verohallinnon kautta. Harmaan talouden määrä on Ruotsissa suhteessa samaa suuruusluokkaa kuin Suomessa.

Jarno Matiskainen

Selailin pikaisesti julkisia keskusteluja rakennusalan laatuongelmista ja tämä vaikutti hyvältä antaa omakin näkemys esille.

Eli, lyhyesti, valvonta ja vastuut tuntuu välillä melkein vitsiltä työmaalla. Kohteessa on aina vastaava mestari ja ennen se tarttui jos oli ongelmia. Nykyään vastaavalla ei ole valtaa tarttua noihin ongelmiin. Ja varmasti osin siitä johtuen niitä ei edes yritetä korjata heti vaan alkaa se sormellaosoittelu ja syyllisen etsiminen. Ja samalla aikataulu venyy, työntekijälle tai urakoitsijalle tulee ehkä venttatunteja ja niiden kulut on aivan turhia.
Tämä oravanpyörä on melko tuore. Vasta noin. 10 vuotta. Itse tulin alalle -97 ja silloin ongelmiin tartuttiin paikallisesti. Se pitäisi saada takaisin. Ja se tarkoittaa myös asenteiden muuttamista. Se että joku näyttää hyvältä paperilla ei tarkoita sen olevan oikea tapa. Monesti jopa kaukana siitä rakennusalalla. Ja siitä pitää päästä yli että jos jostain ei ole piirustuksia niin sitä ei voi tehdä. En millään usko että mitään tehdään enää ensimmäistä kertaa.

Annan tähän vielä 2 esimerkkiä. Toinen uudiskohteesta ja toinen linjasaneerauksesta.

Uudiskohde on palvelutalon laajennus ja siellä parvekkeiden ovet. Arkkitehti halusi malliasennuksen hyväksyttäväksi. Asennus oli myyty urakoitsijalle ja sieltä tuli kaveri kun paikat oli kunnossa. Ovi laitettiin paikalleen ja arkkitehti hyväksyi asennuksen.
Ongelma on kuitenkin siinä että kohde on palvelutalo ja monet liikkuvat siellä rullatuoleilla. Tilantarpeeksi oli ilmoitettu oviaukoissa vähintään 83cm. Parvekkeen ovessa se oli 79cm. Tätä käytiin läpi työnjohdon kanssa ja vastaava sanoi että arkkitehti on hyväksynyt malliasennuksen ja se riittää hänelle.

Linjasaneerauskohteessa oli jäänyt puuttumaan metrin pätkä viemärin tuuletusputkea ullakolta. Vahinko huomattiin 2 vuotta rempan jälkeen. Putki oli ilman hattua eli kaikki sadevesi mikä meni putkeen tuli myös suoraan ullakon lattialle. Putki oli ulkoseinän vieressä ja verkkokomerossa missä putki meni ei oltu käyty rempan jälkeen. Ylimmän kerroksen katosta ja seinistä tuli maalit alas.
Lopputarkastuksen tehnyt tarkastaja ei ollut käynyt katsomassa putkea koska sinne oli niin vaikea päästä..

Näistä kahdesta voi jo maalaisjärjellä tehdä huomion että valvonta on pettänyt kriittisessä paikassa. Mitä nämä tapaukset saadaan karsittua pois?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset