Jarpan blogi Ajatuksia ja kommentteja elämästä

Lain tulkintaa ja minkä lain?

Oli hyvä ja perin kannatettava asia, että vuoden alusta voimaan tullut  työttömyysturvan 300 euron suojaosa  säädettiin. On kannustavaa antaa ihmisille mahdollisuus parantaa edes hieman taloudellista tilaansa. 

Eduskunta on siis säätänyt lain työttömyysturvan suojaosasta, joka tuli voimaan 1.1.2014 (300 euroa/kk). Soviteltua työttömyyspäivärahaa saava työtön on siis vuoden alusta lähtien saanut ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se pienentää hänen työttömyysetuuttaan. Kun tulot ylittävät 300 euroa, tuloista 50 prosenttia vähennetään työttömyyspäivärahasta.

Muutos koskee sekä työmarkkinatukea, peruspäivärahaa että ansiopäivärahaa.

Tähän asti selvää, eikö niin? Kyllä. Sitten tullaan siihen, että miten tätä asiaa tulkitaan.

Esimerkkitapaus: Henkilö jäi työttömäksi ja halusi jakaa mainoksia. Mainosten jakamisesta ansaittu työtulo oli alle 300 euroa/kk. Työttömyyskassa kuitenkin teki kielteisen päätöksen eli siis epäsi työttömältä oikeuden soviteltuun päivärahaan.

Työttömyyskassan perustelu oli: Koska työnantaja ei pysty valvomaan työaikaa, ei työttömyyskassa pysty toteamaan että kyseessä olisi työttömyysturvalain 4 luvun 3 §:ssä tarkoitettu tilanne. Tämän takia soviteltua päivärahaa ei voida myöntää tällaisessa tilanteessa. 

Työttömyysturvalain 4 luvun 3 §:ssä sanotaan:

"Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, jos hänen työaikansa 1 §:n 2 kohdassa ja 1 a §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa kalenteriviikon tarkastelujakson aikana tai 1 §:n 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa sovittelujakson aikana ylittää 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, vertailu tehdään työaikalain (605/1996 ) 3 luvussa tarkoitettuun säännölliseen työaikaan. (22.12.2011/1439 )

Työnhakijalla ei ole oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen, jos hänen työsopimuksen mukainen säännöllinen työaikansa tai jaksotyössä kuukausipalkan perusteena oleva keskimääräinen työaika ylittää 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta tasoittumisjakson aikana. (22.12.2011/1439 )

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa työajassa otetaan huomioon työaikapankkiin säästetty ja sieltä nostettu työaika. (1354/2007 )"

Mielestäni tässä tapauksessa olennaista ei ole työaika, vaan maksettava palkkasumma. Tässä on kyse siis jälleen kerran tulkinnasta ja siksi jätin asiasta tänään kirjallisen kysymyksen. (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_935_2014_p.shtml)

Voin olla väärässä ja jos niin on, myönnän sen. Mutta jos säädetään nimenomaisesti laki suojaosasta ja noinkin yksiselitteisesti, niin miksi sitä tulkitaan työttömyysturvalailla ja kumpi laki tässä on oikeasti se määräävä?

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Mika Samuel Kiekkijev

Laittaa sanattomaksi,esille nostamisen arvoinen asia.

On vaikea välttyä ajatukselta, että joillain tahoilla ei yksinkertaisesti ole riittävästi tekemistä ja keskittyvät kiusaamaan jo kiusattua.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Kuten tuossa totesin, niin juuri siksi tätä kysyin. Jos olen itse ymmärtänyt lain aivan väärin, myönnän sen, mutta auttaisi kuulla miten tuota nyt sitten tulkitaan käytännön tasolla.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kiinnostavaa on, että päätös on nimenomaan työttömyyskassan eikä TE-keskuksen tai minkään viranomaisen. Väkisinkin joutuu miettimään, voiko jokin kassa kuvitella, että alle 300 euron työ ylittää 80% kuukauden työajasta?

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

300 euron ns.suojaosaa mainostettaessa unohdettiin mainita että se vähentää asumistukea saman verran.Asumistuessa kaikki tulot lasketaan bruttotulojen mukaisesti ja toimeentulotuessa asumistuki on myös tuloa,kuten lapsilisä ja elatustukikin,jos niitä saa.

300 euron suojaosuus on jäätävä siihen 290 ja risat ,jottei se vähennä es.työttömyysturvaa.Verot menevät työttömyysturvasta 20 % mukaisesti,ja palkasta sen normaalin prosentin mukaan.Vuokrien korotus tulikin samaan saumaan suojaosan kanssa,joten yksi miinus nolla.

Jos asumistukeen olisi tullut sama systeemi,siis ettei suojaosa vaikuta,olisi ehkä ollutkin jotain hyötyä.Asumistuessa siis tuo 300 ja työttömyysturva lasketaan bruttona tuloiksi joiden mukaisesti sitä maksetaan.Kun sitten menee toimeentuloluukulle asumistuki lasketaan tuloksi,lapsilisä,elatustuki,palkka,etuudet jne.Eli ne joiden elämässä on ttt:luukku,saavat siellä asioida edelleen.

Vaikkapa yksinasuvan asumistuessa se tarkoittaa että asumistuki pienenee 299 euron tuloilla yli sata euroa.Joten verojen(tuosta 299 eurosta) ja vuokran nousun jälkeen on hyöty sitten mitä on.Koska asumistuessa tulojen muutoksilla jotka huomioidaan,on raja.Tämä on esimerkki pääkaupunki seudulla asuvasta yksinelävästä.laskettuna 460 euron vuokralla,eli pääkaupunki tasoa alemmasta päästä,sekä yksinelävän 37 neliön mukaan.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Hyviä huomioita. Alla kun pyörittelin Jarin mallia, niin tulin myös tulokseen, että (olkoonkin että Jari olisi esittänyt yhdeltä kohdin nykyisen mallin väärin, en tiedä) lisätienestissä olevan kannattaa optimoida tietestinsä siihen 300 euroon kuussa.

Alempana olevassa kommentissa esitän nähdäkseni paremman järjestelmän. Asumislisää en siinä ole käsitellyt ollenkaan.

Entäpä kuitenkin jos asumislisä tukimuotona poistettaisiin kokonaan ja määritettäisiin yksinkertaisesti työmarkkinatuen tai peruspäivärahan tasoksi vaikkapa 950 €/kk, jolloin siitä 20 % veron jälkeen käteen jäisi 760 €/kk? Tuo olisi suurinpiirtein siinä tasossa mitä nykyinen työmarkkinatuki nettona ja asumislisä ovat yhteensä, asumislisän suuruudesta tietenkin riippuen.

Vähentäisi osaltaan byrokratiaa, kun virkaihmisten ei tarvitsisi ihmisten esim. asuinpinta-ala- ja rakennusvuosi-ilmoituksia tutkailla ja niiden perusteella johtopäätöksiä vetää.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

"Kun tulot ylittävät 300 euroa, tuloista 50 prosenttia vähennetään työttömyyspäivärahasta."

Onko Jari noin vaiko sitten seuraavalla tavalla:

"Kun tulot ylittävät 300 euroa, ylittävältä osalta 50 prosenttia vähennetään työttömyyspäivärahasta."

Onko siis tullut ajatusvirhe vai onko todellisuudessakin asia esittämälläsi tavalla?

* * * * *

Jatko-osa, jossa lopussa on nähdäkseni parempi vaihtoehto vuoden alussa voimaan tulleelle mallille, johon liittyvän konkreettisen ongelman seuraavassa esitän. Huomautan kuitenkin alkuun, että huomattava parannus tuo uudistus joka tapauksessa on.

Mikäli blogauksessa esittämäsi vaihtoehto pitäisi paikkansa, olisi hieman hassua, että säännöstöön olisi jätetty moinen kannustinloukko. Tuolloin ei siis kannattaisi tienata 300 €/kk enempää extraa ennen kuin vasta karkeasti 700 €/kk tuloista ylöspäin.

"Rajatuotto" esim 750 euron tuloilla tosin olisi vaivaiset 20 euroa. Ja kun huomioi kuinka paljon enemmän olisit joutunut tehdä työtunteja nostaaksesi kuukausipalkkaasi 300 eurosta 750 euroon vain sen vaivaisen 20 euron vuoksi. Kuukausitulot 300-700 €/kk siis vähentäisivät työntekijän kuukausituloja.

Minunkin esittämässä tapauksessa rajatuotto esim. 750 €/kk tuloilla olisi vain noin 170 €.

Todellinen tuntipalkka 700 euron jälkeen jäisi esittämässäsi tilanteessa todella alhaiseksi, kun lievemmässäkin (minun esittämässäni ja toivon mukaisessa) tapauksessa 10 €/h palkka 300 euron rajan jälkeen todellisuudessa vastaisi alle 4 €/h palkkaa.

Kummassakin tapauksessa siis työmarkkinatuen tai peruspäivärahan varassa elävä yrittäisi optimoida kuukausittaisensa lisätienestit siihen 300 euroon, mikä taasen ei valtiontalouden kannalta sekään kovin hyvä juttu tietenkään ole.

Edellä olen olettanut, että työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa jää nettona 20 %:n ennakkoveron jälkeen käteen 550 euroa, ja lisätienesteille olen soveltanut 12 %:n freelance-verokortin mukaista ennakonpidätystä.

* * * * *

Esitän seuraavassa toisenlaisen ratkaisun.

Sovitaan työmarkkinatuen ja peruspäivärahan varassa olevien muodostavan nk. "työttömyyskortiston", käyttäen tutumpaa terminologiaa. Kun huomioi yleisen asumistuen, on työttömyyskortistossa olevan mahdollista saada avustuksia kuukaudessa se luokkaa 700-800 euroa.

Aikaisemmin tilanne oli paljolti karmea, kun lisätietesteihin ja taloudellisen toimeliaisuuden tasoa maassamme parantamaan ei kortistosta juuri kannattanut lähteä.

Tämän vuoden alussa voimaan tullut muutos siis paransi tilannetta. Hyvä niin, mutta paremminkin asian voisi ratkaista.

Olenkin ehdottanut seuraavaa erinäisissä yhteyksissä. Negatiivisen tuloverotuksen malliin kun tuskin vielä menemme, niin entä jos väliaskeleena perustettaisiin työttömyyskortiston oheen "pätkätyökortisto"? Tai vaikkapa "pätkätyökortisto 1", "pätkätyökortisto 2", ..., "pätkätyökortisto N" eri vuosiansioluokkia kuin myös kuukausitukiluokkia varten?

Mikäli tietyillä kriteereillä määritellen sinun voitaisiin todeta tekevän pätkätöitä (esim. arvioidut vuositulot max. 14 000 euroa), niin voisit hakeutua pätkätyökortistoon ja saada "pohjiksi" vaikkapa luokkaa 400 €/kk olevan summan. Tuosta summasta ei tehtäisi mitään vähennyksiä ansioidesi perusteella.

Hyötyhän tässä olisi se, että saataisiin aktivoitua porukkaa töihin ja tukien varassa elävien nettosiirtymää suurimmasta tulonsiirtoluokasta (työttömyyskortisto) alempiin tulonsiirtoluokkiin (pätkätyökortistot).

Lisäksi mitään todellisuudessa pieniä tuntipalkkoja ei niinkään muodostuisi. Huomautettakoon kuitenkin, että äärellinen määrä eri pätkätyökortistoluokkia sekin aiheuttaisi jonkinmoisia joskin nykyistä lievempiä tuloloukkoja. Tässä kohdin on hyvä muistaa, että negatiiviseen tuloverotukseen perustuva malli poistaisi loukot kokonaan.

Edellä esittämäni malli ei siis ole täydellinen, vaan todennäköisesti sitä kannattaisi viilailla esimerkiksi juuri useamman pätkätyökortistoluokan muodossa.

Uudessa tilanteessa työttömyyskortistoon jäisivät todennäköisimmin vain ne, jotka päättäisivät esim. omiin nimiinsä lisäkouluttautua vaikkapa kansalaisopistojen tai avoimen yliopiston kurssien myötä. Muut sitten ainakin nykyistä enemmän aktivoituisivat työntekoon.

Ansiosidonnaisjärjestelmää en edellä ole käsitellyt ollenkaan. Todettakoon vain, että siitä kassasta valtiorahoitusosuus tulisi nähdäkseni lopettaa ja kiireen vilkkaa kokonaan.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

"Kun tulot ylittävät 300 euroa, tuloista 50 prosenttia vähennetään työttömyyspäivärahasta."

Onko Jari noin vaiko sitten seuraavalla tavalla:

"Kun tulot ylittävät 300 euroa, ylittävältä osalta 50 prosenttia vähennetään työttömyyspäivärahasta."

Tuo lainaus ei ole omani vaan STM:n sivulta.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Etuuden määrä

Soviteltu työttömyysetuus lasketaan siten, että etuus ja 50 prosenttia saadun tulon siitä osasta, joka ylittää suojaosan, voivat sovittelujakson aikana yhteensä nousta määrään, joka etuutena muutoin olisi voitu maksaa.
Suojaosan määrä on:
1) 300 euroa kuukauden sovittelujakson aikana;
2) 300 euroa käytettäessä 4 §:n 2 momentin mukaista laskennallista tuloa;
3) 279 euroa neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujakson aikana.
Sovitellun ansiopäivärahan määrä lasketaan siten, että se mahdollisine lapsikorotuksineen ja tulo sovittelujakson aikana yhteensä ovat enintään ansiopäivärahan perusteena olevan palkan suuruinen, kuitenkin vähintään niin paljon kuin henkilöllä olisi oikeus saada peruspäivärahana.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Ok, kiitos selvennöksestä ja linkistä. Toki olisin itsekin asian varmaan vaivatta voinut selvittää, mutta jotenkin aina hieman kavahtaa ajatusta KELAn sivustoviidakon tutkimaan lähtemisestä.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Esimerkiksi:
505,24+603,75=1108,99
Asumistuki lasketaan taas bruttotulojen mukaisesti :606,28+700=1306,28

As.tuki 166 about.

Eli ttt.luukulle ei kannata mennä.Kun sama tyyppi on työttömänä,kuten toki edellinenkin ovat tulot taas 974,28 ja as.tuki sisältyy 368 euroa.853,02-460

Eli osittaista duunia tekevä saa käteen 814,99 euroa kk ja työtön,siis se joka ei tee sattuma tunteja nollasopimuksella esimerkiksi,käteensä 393,02 euroa.Kun vuokra vähennetään tuloista.Toki se nollatunti duunari 421 euroa enemmän saa kk.Mutta ne tulot pitää tosiaan olla muutamia satoja euroja että on jotakin hyötyä.Se alle 300 ns.suojaosa katoaa jo asumistuen laskemisessa,jos ei enempää ole kuin se muutama tunti kk.

Toki se on myös henkisesti se raskain duuni,jatkuvaa päivystämistä ilman palkkaa ja oikeuksia.es.lomat jne.jne.Elämä pyörii sattuma duunien ehdoilla,ja TE ssa katsotaan työssä olevaksi,lopputiliä ei voi ottaa,koska karenssi.Työnantaja sitä ei anna,koska tarvittaessa saa käyttöönsä duunarin.Että tällaisia duuneja ajaa hallitus+Risikon 80 kilsan päähän pakkotöihin meno,9 euron liksalla,korvauksen lisäksi,josta maksetaan matkat,ruuat jne.

Ei siinä toimeentuloluukulle kannata lähteä kerjäämään.Eikä moni mene,koska puuttuminen lastensuojelun puolelta vie pian lapsetkin pesästä huostabisneksen ahneeseen kitaan.
Tosin tuon 700 euron kk.ansioiden saaminen alkaa olla kiven alla,koska ei työtä suomalaisille,ei ammattitaitoiselle,eikä muillekkaan.Päivän selvää on se,ettei tuolla palkalla makseta lainoja,ruokia,vaatteita jne.jotka tarpeet eivät katoa keneltäkään mihinkään,jos ihminen on potkittu duunistaan pihalle ja samat lainan lyhennykset ynm.on hoidettava.

Toki hallitus ja muutamat ihmisetkin ovat sitä mieltä ettei työttömät ihmisiä olekkaan,mainostetaan heitä juoppoina ja "luusereina",elämänhallinnan menettäneinä.Kuvitellaan ettei voi osua omalle kohdalle.Asuntonsa ja omaisuutensa on moni jo joutunut myymään tai laittamaan pantiksi ,jotta saa laskut maksettua ja lapset ruokittua.Hallituksen tahtotilan kautta myös perintätoimistot lihoo huimaa vauhtia,koska ei maksuvaraa ihmisillä.

Perintätoimistoja taas lihottaa kunnat ja kaupungit,varattomiksi todettujen laskut maksaa asukkaat,toimeentuloluukun asiakaskunnan kasvaessa.Lindorff es.ulkomaille siirtynyt rahastaa kuntia ja kaupunkeja toimeentuloluukun kautta.kas sinne kun siirtyvät nämä varattomat.es.terveyskeskus maksuista ynm.kaupungin palveluista menee iso osa perintään ja sitä kautta ulosottoon,joten kaupunki maksaa perintätoimistoille suuret rahat sosiaalitukien kautta.

Hauskat kuviot siellä onkin taustalla,omistajakaarti jonka intresseissä oli es.olla asettamatta korkokattoa es.2000 jousto,tili ynm."lainoihin" koronkiskonta saikin jatkua,suuremmilla summilla vaan.Pankit kun eivät työttömille lainoja anna.Nämä ovatkin niitä asioita joita ei haluta julkisuudessa mainostaa,mitä huonommin maalla menee,sen kaunistelevampaa ja puhtoisampaa julkisuuskuvaa ylläpidetään,valheilla on korvattu totuus,josta kukaan ei halua kuullakkaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset