Jarpan blogi Ajatuksia ja kommentteja elämästä

Lisää porukkaa, työn tarjonta lisääntyy, ihanko totta?

Olin aamulla keskustelemassa( muina mukana Tarja Filatov, sd., Arto Satonen, kok ja Kimmo Tiilikainen, kesk.) EVA:n järjestämässä tilaisuudessa aiheesta: Eva-analyysi, Tulevaisuuden tekijat suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa.(http://www.eva.fi/blog/2015/01/29/eva-analyysi-tulevaisuuden-tekijat-suomi-ei-parjaa-ilman-maahanmuuttoa/)

Kyseenalaistin tuon väitteen tuoreeltaan. Jos Suomessa on eri tilastojen mukaan luokkaa 340 000 tai jopa yli 400 000 työtöntä, niin miten siihen istuu se, että tuodaan lisää työvoimaa tänne? En ymmärrä.

Näin EVA:n raportti nimittäin väittää: "Miksi tarvitsemme lisää työvoimaa, kun maassamme on paljon työttömiä? Siksi, että työvoiman ja työn tarjonnan kasvu ei johda työttömyden kasvuun. Työn ja työpaikkojen määrä ei ole vakio, vaan työpaikkoja sekä syntyy että tuhoutuu koko ajan.
Kun työn tarjonta on suurta, yritykset kasvattavat toimintaansa ja uusia työpaikkoja syntyy nopeammin kuin vanhoja tuhoutuu."

Tuttuja kaikuja Jaakko Kianderin ja Juhana Vartiaisen kertomina jonkin ajan takaa. Kirjoitin tuolloin blogin otsikolla Halpatyövoimapula. Lisäämällä työvoiman tarjontaa, syntyy siis työtä??

Tämän aamuinen nosti mieleeni samanmoisia ajatuksia ja en kyllä ostanut EVA:n raporttia enkä sen väittämiä. En ole mikään professori enkä edes teknikko, mutta kysyn kuitenkin: Mikä mahtaa olla se syvin motiivi sille, että jotkut tahot haluavat lisätä rajusti työperäistä maahanmuuttoa? Perusteluja toki löytyy raportista. Huoltosuhde, ikääntyminen, työllisten määrä jne. 

Nykyinen reservi, omat työttömät, koetaan ongelmaksi. Siis muutenkin kuin työttömyyden taloudellisten syiden vuoksi. Näistä mainitaan: "Monilla työttömillä on erilaisia työllistymistä hidastavia haittatekijöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi koulutuksen puute, korkea ikä, pidempään jatkunut työttömyys, vanhentunut osaaminen tai työllistymisen kannalta epäedullinen asuinpaikka. Osa työttömistä kärsii useista haittatekijöistä yhtä aikaa."

Eikö ensin pitäisi puuttua näihin ongelmiin ja ratkaista niitä? Vai onko tässä jo luovutettu heidän osaltaan ja katseet siirretty muualle?

Miten sitten maahanmuuttajat raportin mukaan työllistyvät? "Maahanmuuttajia työllistyy runsaasti niin sanotuille matalapalkka-aloille, etenkin pääkaupunkiseudulla. Eniten maahanmuuttajia on kiinteistö- palveluissa, jopa 40 prosenttia työllisistä Helsingin seudulla." Lisäksi todetaan: "Usein maahan muuttaneet ottavat vastaan kaikkea työtä, jota on tarjolla. Opiskelijoiden tavoin heille sopivat myös osa-aikatyöt, epäsäännölliset työajat ja viikonlopputyöt."

Toki myös asiantuntijatehtäviin työllistytään.

PS ei puolueena halua luopua ns.tarveharkinnasta. Siinä erosimme eniten muista kolmesta paneelissa edustettuina olleista puolueista. Todetaan nyt vielä se, että emme sano EI kaikelle työperäiselle maahanmuutolle, mutta on selvää, että ensin pitää etsiä ratkaisuja oman maan kansalaisten työttömyyteen. Ja jos tarvetta edelleen on, niin sitten harkinnan mukaan toimien voidaan ottaa muualta työvoimaa. 

Se mikä tässä keskustelussa eniten itseäni kaivelee on todellinen motiivi kaiken näiden vaatimusten takana. Jaakko Kiander oli ainakin rehellinen todetessaan(24.4 2013 YLE uutiset) suoraan mistä tässä on kyse: "Kyllä tämä on maahanmuuton yksi taloudellinen logiikka, että maahanmuuttajat ovat halpaa työvoimaa ja pitävät siltä osin työvoimakustannuksia kurissa."

Kun lisäksi muistetaan harmaa talous ja alipalkkaus, niin miten ihmeessä suomalainen työvoima voi enää kilpailla työmarkkinoilla? Ei mitenkään. Olen siksi ihmeissäni näistä avauksista.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

28Suosittele

28 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (55 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Työmarkkinoiden joustamattomuus on suurin ongelma. Kun hommat ovat epäsäännöllisiä projekteja, työtä on tarjolla siellä täällä silloin tällöin.

Nämä työt kelpaavat vain opiskelijoille ja mamuille. Jos poliitikot eivät osaa luoda joustavaa systeemiä jossa myös duunarin perusturva toimii, olemme kusessa.

Työtä ei kannata tehdä tai teettää. Mitäs meinasitte tehdä?

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Olet ihan oikeassa. Työmarkkinat pitää läpivalaista ja etsiä joustoja. Mutta jos toinen joustaa, tulee toisenkin tulla vastaan. Siksi tämä on niin pirun hankalaa, kun ei ole luottamusta. Aina kun puhutaan joustoista, se tapahtuu yleensä vain toisen osapuolen esittämänä ja niin että vain toinen joustaa. Se johtaa pattitilanteeseen, jossa kukaan ei jousta...paitsi työllisyys.

Mehän olemme esittäneet mm. EMU-puskureiden käyttöönottamista. Se on työmarkkinajärjestöjen käsissä. Mikä olisi otollisempi aika niiden käyttöön ottamiseksi kuin massatyöttömyyden aika?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Joustot pitäisi suunnitella siten että kotimainen kilpailukyky paranee, duunarin tulotaso ei laske ja työttömyys laskee.

Kaikkiin näihin vaikuttaa suuresti sosiaaliturvan rakenne, taso ei niin paljon. Samoin työntekijän tehokkaan tunnin kustannus ei Suomessa ole edes kohtuuton. Ongelma on tehottomuus. Jos työtä on 1-40 tunniksi viikossa, sekin on tyhjää parempi ja auttaa firmaa kasvamaan. Nyt sen tekemisen pitäisi vain kannattaa duunarillekin.

Ei ole kenenkään etu että työt jäävät tekemättä, tai kuten meillä, joudumme itse opettelemaan ammattilaisten hommat kun ei työehdot eivät jousta pikkufirman tarpeisiin. Toisaalta ei ole kenenkään etu pitää duunaria töissä peukaloita pyörittämässä.

Tarvitaan asennemuutos. Duunia on silloin kun on ja siellä kun on. Itse toivoisin että perustuloa kokeiltaisiin pienessä mittakaavassa yhdessä työsuhdejoustojen kanssa.

Käytännössä perustulo on siis subventiota matalan tuottavuuden aloille. Mutta kaikki suomalaiset eivät ole korkeasti tuottavia diplomi-insinöörejä. Ei kai meidän kannata muita jättää kotiin?

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #9

Epämääräinen sopimus sitoo työntekijää eikä hän vi ottaa muita töitä vastaan , joten työvoima on erittäin tehottomassa käytössä.Jopa huonommassa kuin NL:ssa.

Yrittäjät haluavat rakentaa tehokkaita yrityksiä, mutta tehottoman yhteiskunnan

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #9

Työajoista ja niiden joustoista on voinut sopia niin kauan kuon olen ollut työelämässä.Minä olen toiminut alalla, jossa tarvitaan kaikkia mahdollsia työaikamuotoja eikä joustoista sopimisessa ole mitään ongelmaa.

Ei ainakana niin kauan kuin myös toisen osapuolen edut on huomioitu

Mutta yrittäjät pyrkivätkin täyteen dikdatuuriin firmoissa, työntekijä ei edes saa vaihtaa vapaasti firmaa

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #31

"Ei ainakana niin kauan kuin myös toisen osapuolen edut on huomioitu"
Tämä on tärkeä huomio koska toinen osapuoli asiakas on se joka palkan maksaa.

Pekka Heliste

Kyllä nuo keikkatyöt kelpaavat suomalaisillekin. Vielä 10 vuotta sitten Helsinkiä rakennettiin pohjoisen poikien voimin eli kaukaisimmat tulivat Savukoskelta

Pohjanmaalta tuli paljon porukkaa

Mutta silloin työnantaja kompenois asumista ja matkustamista ja jousti työajoissa eli he tekivät 10 tuntia 4 päivää ja siten kotona ehti olla silti kolme päivää.

Mutta virolainne ostaa 1000 euron asuntovaunun ja asuu Rastilassa, ei pyydä tukea matkailuun ja tyytyy alipalkkaukseen.Näennäisesti voidaan maksaa kirjapalkkoja, mutta osa rahasta palautetaan Virossa ja ellei palauta niin katkeaa jalka tai käsi

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Työmarkkinoiden jousto Suomessa on 100 %.

Suomessa ei ole minimipalkkalakia, päin vastoin kuin ihailluissa "vapaissa markkinatalouksissa", joissa vlatiovalta määrää palkan pohjatason. Suomessa palkkaminimi on täysin vapaasti sovittavissa vaikka euroksi tunti.

Myös jousto on 100 %:nen: sovitun pohjan saa ylittää niin korkealta, kuin mieli tekee. Jos työvoimasta on pulaa, tarjoa parempaa palkkaa.

SE on sitä markkinataloutta.

Anna-Leena Nieminen

Sinulta on jäänyt kansantalous lukematta...

    "Tuotannontekijämarkkinat jaetaan työ-, raha- ja raaka-aine eli luonnonvaramarkkinoihin. Työmarkkinat ovat poliittisesti tärkein, koska niillä määräytyy palkkataso ja työttömyys. Työmarkkinat ovat myös siitä poikkeuksellinen markkina, että ne ovat säädeltyjä eikä tavanomainen kysyntä ja tarjonta -malli kuvaa sitä kovin hyvin."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansantalous

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #43

Kaikki markkinat ovat säänneltyjä. Sääntelemättömistä markkinoista käytetään termiä "sota".

En ryhdy tässä oikaisemaan wikipedian virheitä ja väärinkäsityksiä. Wikipedia ei kuitenkaan ole kansantaloustieteen lähe. Lue mieluummin vaikka Keynesiä, Marxia ja Nozikia. Siitä on hyvä aloittaa.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #44

Heh, säännellyistä markkinoista vasta sotaa käydäänkin. Parhaillaankin.

    "‎Kun ostamista ja myymistä säännellään lailla, ensimmäisenä aletaan ostaa ja myydä lainsäätäjiä." - P.J. O'Rourke

Ja huh, ei kiitos, en halua lukea kommunistista kansantaloutta. Luen mieluummin huippuviisaita ja selkeäsanaisia vapaan yhteiskunnan kannattajia Hans-Hermann Hoppea ja Murray Rothbardia.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #46

Eräs buddha totesi aikoinaan: "Muslimit ja kristityt riitelevät keskenään Jumalasta. Kumpikaan ei lue toisensa kirjoituksia. Järjetöntä!"

Miksi libertaristin kannattaisi lukea marxilaisten tekosia?
"Tunne vihollisesi" - niin minäkin olen toiminut.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Kirjoituksesta kopioituna osio; ".....työllistymistä hidastavia haittatekijöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi koulutuksen puute, korkea ikä, pidempään jatkunut työttömyys, vanhentunut osaaminen tai työllistymisen kannalta epäedullinen asuinpaikka. Osa työttömistä kärsii useista haittatekijöistä yhtä aikaa."

Siis työllistymisen haittatekijöinä mainitaan nyt mm;
- koulutuksen puute
- vanhentunut osaaminen
- epäedullinen asuinpaikka

Yksi ainakin puuttuu joukosta ja se nähdäkseni on hyvin tärkeä, nimittäin työttömänä olevilla on kielitaito. Niin, mutta sehän onkin hyve jota kotimaista kielitaitoa taas maahanmuttajilla ei varmaankaan ole. Saattaapi jo se olla este työpaikan saamiselle?

Tuskinpa maahanmuuttajiltakaan ainakaan kaikilta löytyy koulutusta, eikä sitä kielitaitokaan josta ei olla niin huolissaa EVA:ssa. Eipä tietenkään olla huolissaan muustakaan asumiseen ja elinkustannukseen liittyvästä kustannuksesta monien vuosien ajan, kun valtio maksaa kaikille sosiaaliturvan ja asunnonkin tarpeen tullen, jota ei varmaankaan kantasuomalainen saisi kuin asuntotuen verran, jos sitäkään (tulot saattavat olla este).

Kaikki tämä tulee kyllä kalliiksi veronmaksajillemme, vaikkakin maksettavat sosiaalitulot tulisivatkin pääosin kulutukseen käytettyä ja näin kansantalouden hyväksi. Haluavatko veronmaksajat lisää kustannuksia päälleen? Epäilen suuresti.

Eiköhän ensin yritetä saada omille työttömille työtä ja toimeentuloa ja sen jälkeen sitten EVA voi itse kustantaa sitä porukkaa lisää jos tarvetta ilmenee.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Sirpa kaippa saan vielä lisätä, maahn muuttajien mahdolliset tienestit eivät aina jää kotimaista kulutusta lisämään.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Antti, saat toki lisätä tuon. Olin nimittäin itse ajatellut ihan samalla tavalla vaikkakin hieman eri sanoin eli "..vaikkakin maksettavat sosiaalitulot tulisivatkin pääosin kulutukseen käytettyä..."

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Työmarkkinat eivät ole nollasummapeli. Lisääntynyt aktiivisuus lisää työpaikkoja. Suomalaisista tuota aktiivisuutta ei enää pursuile. Otetaan vaan tuoreita voimia tekemään töitä ja luomaan niitä työpaikkoja.

Pekka Heliste

Näin on maahanmuuttajien kouluttamiseen ja sopeuttamiseen tarvitaan paljon väkeä. erityisesti virkamiehiä ja konsultteja

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Höpönhöpön. "Taloudellista aktiivisuutta" lisää vain kulutuskysyntä. Ja se lisääntyy vain massojen kulutuskysyntää lisäämällä. Vasta SITÄ voi seurata tuotannon lisäys.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

EVA:n julkaisua tänää perustellut vanhempi puuhamies selvitti tänään uutislähetyksessä, että 100.000 ulkomaista maahanmuuttajaa toisivat mukanaan myös melkoisen kysynnän kasvun Suomen markkinoille.

Olisivatko nämä 100.000 toivottua maahanmuuttajaa täten kulutuspotentiaalisesti varakkaita henkilöitä, jotka toisivat mukanaan myös mainitun arvokkaan ostovoiman lisäyäyksen kotimarkkinoille ?

Meillä on maassamme jo nyt n. 700.000 täysin työtöntä tai vajaatyöllisettyä ( liki kolmannes työvoimasta ) ja tässä valossa työvoimapula tuntuu täysin epäuskottavalta väitteeltä perusteluksi maahanmuuttoon, varsinkin kun samaan aikaan yksityisen sektorin työtilaisuudet ovat pikemminkin vähenemässä.

Jyrki Paldán

"EVA:n julkaisua tänää perustellut vanhempi puuhamies selvitti tänään uutislähetyksessä, että 100.000 ulkomaista maahanmuuttajaa toisivat mukanaan myös melkoisen kysynnän kasvun Suomen markkinoille."

Toisivathan he, jos heille maksettaisiin tulonsiirtoina rahaa varakkaammilta suomalaisilta. Mitä suuremmat tulot, sitä pienempi osa niistä menee keskimäärin kulutukseen. Jos suuria tuloja verotetaan ja siirretään tulonsiirtoina vähäosaisemmille, kasvaa kulutuskysyntä. Jotenkin vaikea vain uskoa että tuo olisi EK:n tarkoitus.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Sitä työvoimapulaa minäkin ihmettelen. Palkkojen kurissa pitämiseen siis tarvitaan yhä enemmän työperäistä maahanmuuttoa. Mitä ihmettä on tapahtunut maltillisille palkkaratkaisuille? Niitähä hehkutetaan ja ennen kaikkea, ne SOVITAAN.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ei sillä ole väliä miltä meistä tuntuu. Sen minkä itse keskustelen muiden yritysten kanssa, osaavaa työvoimaa on todella vaikea löytää. Toinen on sitten matalan tuottavuuden hanttihommat.

Käyttäjän perttikostiainen1 kuva
Pertti Kostiainen

Nyt kun sanoit sen niin sano mitä noi työt on jota suomalaisten on mahdotonta oppia ja sitten pitääkö näiden toisten olla halpoja orjia?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Esimerkiksi hitsareista kuuluu valitusta. Hakijoita usein on mutta taidot puuttuvat. Amiksesta päästetään läpi ilman että osaa hitsata.

Meidän mielikuvilla ei sinänsä ole väliä. Sen kun kiertää yritykset läpi ja kyselee missä vika.

Isoissa kaupungeissa toimeentulotuki on usein korkeampi kuin matalan tuottavuuden alojen tes-palkat. Ei se työttömän vika ole vaan systeemin. Esim Helsingissä ei tarvitse olla päivääkään työttömänä. Taksiin, kaupan kassaan tai siivoamaan pääsee aina. Se ei vain kannata. Palkkoja nostamalla häviävät loputkin asiakkaat.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #11

Amiksen opetukseen kuuluu harjoittelua yrityksissä 6kk-18 kk:ilmeisesti yrityksissä ei vaadita harjoittelijalta mitään ?

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #11

"Taksiin, kaupan kassaan tai siivoamaan pääsee aina."

Höpöpuhetta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ei tuollainen humpuuki täysjärkiselle läpi mene.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Kun tätä ajattelee arkijärjellä, niin totta on, että 100 000 maahanmuuttajaa tuo meille lisää työpaikkoja. Asun Hyvinkäällä, jossa on noin 45 000 asukasta. Katselenpa ympärilleni ja kerron, mitä tapahtuu, kun Suomeen tulee yli kaksi kertaa Hyvinkään asukasluku lisää.

100 000 ihmisen joukossa on paljon kouluttamattomia. Ajattele kuinka paljon opettajia ja tulkkeja tarvitaan.

100 000 ihmisellä on paljon lapsia, yleensä enemmän kuin suomalaisväestöllä. Tarvitaan siis neuvoloita, päiväkoteja, peruskoululuokkia, erityisopettajia jne.

100 000 ihmistä syökin melko paljon, tarvitaan siis lisää ruokatuotantoa ja kauppoja. Jonnekin ne ihmiset on saatava asumaan. Rakennustuotantoa tarvitaan lisää ja äkkiä.

100 000 ihmisellä on paljon käytettyjä autoja, tarvitaan lisää automekaanikkoja heidän autojaan korjaamaan. Uusien autojen myyjiä tuskin tarvitaan lisää.

100 000 tuhatta ihmistä kohden tarvitaan paljon terveyspalveluita ja sosiaalihuollon palveluita.

Suomi on rikas. Kun tänne tulee 100 000 maahanmuuttajaa, on nykyisten veronmaksajien toki kiristettävä nälkävyötä vähän lisää. Mutta uusia työpaikkoja kyllä syntyy, se on varmaa.

Tässä on vähän sama idea kuin näissä lastenhoitouudistuksissa. Niiden seurauksena valtava joukko naisia pakotetaan etsimään työpaikkoja, mutta uusia työpaikkoja syntyy (tuhansia?) vain päiväkotijärjestelmään. Ja se käy veronmaksajan kukkarolle, se. Hölmöläiset leikkasivat peittoa ylhäältä ja neuloivat sen alas, kun jalat palelivat. Se oli vielä järkevää touhua näihin nykypolitikkojen aivoituksiin verrattuna.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström
Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #14

Muuten lähes oikein, mutta Suomi ei todellakaan ole rikas. Suomi on EU:n toiseksi köyhin maa, vain Irlanti on meitä köyhempi. Meitä selvästi rikkaampia maita ovat mm. Bulgaria ja Romania.

Käyttäjän TimoTarus kuva
Timo Tarus

Sisäinen devalvaatio tehdään nyt pakottamalla palkka-aleen. Se on niin monessa yhteydessä tehty selväksi että duunari on ”piikki elinkeinoelämän lihassa”. Väärää puutahan siinä luonnollisesti haukutaan. Tavoite on kuitenkin harvinaisen selvä, nyt luodaan väkisin Euroopan laajuiset halpatyömarkkinat.

Missä kabineteissa tällaiset päätökset syntyvät? Virkamiehiä on selvästikin ohjeistettu jo muutama vuosi suurta tasapäistämisoperaatiota varten! Maanpetturuudestahan silloin on kyse jos halutaan tietoisesti vahingoittaa oman maan kansalaisia!

Työttömyysluvut kertovat omaa korutonta kieltään ja tämä on valitettavasti alkua vasta!

Suomalaisten hommat hoitaa yhä enenemissä määrin ulkomainen pätkätyöporukka; puolalaiset, venäläiset, virolaiset ja latvialaiset rakennusmiehet, aasialaiset sairaanhoitajat ja kiinalaiset kivimiehet...

Mauri Skön

Pakolaiset syövät, suurimmaksi osaksi meidän piikkiin ainakin aluksi ja jos Suomeen jäävät elämään kuin keskiverto suomalainen,omaan piikkiinsä, elintarvikkeita. Elintarvikkeita valmistavat suurelta osin kansainväliset suurfirmat,omistajat paratiisisaarella. Siksi se kasvu on välttämätöntä, Paratiisisaarella on RAHAPULA!

Pekka Heliste

Suomessa oli vuonna 1970 2,2 miljoonaa työllistä. Vuonna 1980 meillä oli edelleen 2,2 miljoonaa työllistä.Suureista ikäluokista osa oli Ruotsissa osa työttömänä, jolloin eläkeikää laskettiin 55-vuoteen ja sotaveteraanit laskettiin eläkkeelle.

Se antoi tilaa suurille ikäluokille ja osa palasikin Suomeen ja työttömyys laski niin, että 1980-luvun lopussa työttömiä oli enää 80000.

Julkinen sektori laajeni 1980-luvulla ja niinpä työllistenkin määrä kasvoi 2,5 miljoonaan

Mutta 2007 meillä oli edelleen 2,5 miljoonaa työllistä. Maahan on tullut 1989-2007 n 250000 ulkomaalaista mutta yhtään nettotyöllistä ei ole saatu aikaiseksi

Nyt 2013 meilä on edelleen 2,45 miljoonaa työllistä, ei lama ole syönyt työpaikkoja kuin nimeksi

Työttömien määrä on sen sijaan kasvanut tuosta 80000:sta liki 500000

TEM laajan työttömyyden käsitteen mukaisesti laskettuna .Virallisia työttömiä meillä on n 200000 vähemmän

Työttömien määrää on lisännyt työn tarjonnan lisääminen eli eläkeiän nosto , maahanmuutto etec mutta ne dynaamiset vaikutukset puuttuvat eli työpaikkoja ei synny

Eikä työn tarjonta työpaikkoja luo, vain ostovoiman kasvu tuo niitä markkinataloudessa

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen

Johan palkkojen alasajo on aloitettu vuokrafirmoja käyttämällä. Näiden palkkalistoilla olevat henkilöt kun saavat hpl tessin mukaista palkkaa eikä esim. It tessin. Isot suomalaiset it talot potkivat ulos pitkän linjan ammattilaiset ja palkkaavat uusia vuokrafirman kautta eri paikkakunnalta 2/3 palkalla. Vuokrafirmabisnes tulisi kieltää

Käyttäjän 1 kuva
Freddy Van Vonterghem

"Monilla työttömillä on erilaisia työllistymistä hidastavia haittatekijöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi koulutuksen puute, korkea ikä, pidempään jatkunut työttömyys, vanhentunut osaaminen tai työllistymisen kannalta epäedullinen asuinpaikka. Osa työttömistä kärsii useista haittatekijöistä yhtä aikaa."

Koulutuksen puute: siis tarvitaan koulutetut maahanmuuttajat, muuten eivät bussit kulje.

Korkea ikä: Tähän on sitten ratkaisuna eläkeiän nosto.

Pidempään jatkunut työttömyys: ratkaisuna maahanmuuttajat 4 -5 vuoden kursin ja harjoittelun jakson jälkeen otetaan luulot pois ja ovat hekin kelpaamattomia työhön, ratkaisuna ovat sitten uudet tuoreet ja tuplamäärä maahanmuuttajia.

Epäedullinen asuinpaikka: Kantasuomalaiset eivät ymmärrä että nimenomaan Lieksaan pitäisi muuttaa työn perään, asia on nyt ratkaistu maahanmuuttajien avulla, Lieksasta on nyt maahanmuuton ansiosta kehittynyt kansainvälinen metropoli.

Osa työttömistä kärsii useista haittatekijöistä yhtä aikaa: Niin maahanmuuttajan status takaa sen että on koulutettu oikein, he eivät vanhene lainkaan, ovat jatkuvasti kursseilla tai harjoitellussa joten he eivät ehdi olla työttömiä.

Kotkassa on onnistuneesti torjuttu eläkepommi ja työvoimapula, voimme ylpeillä sille että meille on työvoima runsaasti varastossa.

Uuta toimeliaisuutta ei juuri ole syntynyt, mutta se on tulossa, kunhan saadaan vaan tuplattu nykyinen työvoimareservin.

Pekka Heliste

Myrskylä oli yhdessä asiassa oikeassa: Työllisyys ei ole parantunut 25 vuodessa.Meillä oli vuonna 1989 2,5 miljoonaa työllistä.Mutta 2007 eli nousukauden huiiplla meillä oli edelleen 2,5 miljoonaa työllistä :Ja on edelleen 2,45 miljoonaa työllistä 2014.

Tuon 25 vuoden aikana on maahna tullut n 230000 maahanmuuttajaa , mutta eivät hekään ole lisänneet työllisyyttä

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kehtaatko sinä ihan naama påkerilla väittää, että EK esittäsi tarkoitushakuista puppua?

Hyi sunt et tommottis puhut!

Käyttäjän perttikostiainen1 kuva
Pertti Kostiainen

Kuinkahan paljon tämmöinenkin raportti sitten maksoi? Olikohan halvempi kuin Himasen?

Käyttäjän TinoVlkki kuva
Tino Välkki

Voisiko joku avata tätä minulle hieman. Miksi Suomi tarvitsee? Suomessa on 300 000 työtöntä. En halua olla rasisti, tai populisti, mutta jos työnantajien ikärasismi on jossain 45 ikävuoden kieppeillä, niin miten meillä voi puhua työvoimapulasta? Kannattaisiko laskea eläkeikä 50-vuoteen, niin sitten voitaisiin rauhassa tuoda maahan nuoria ulkomaalaisia töihin. Itse täytin juuri 50-vuotta. Minulla on kolme ammattitutkintoa. Yksi kaupallisen alan ammattitutkinto, hotelli- ja ravintola-alan ammattitutkinto ja yksi teknisen alan ammattitutkinto. Viimeisin tutkinto vuodelta 2011. Koulutusta olen siis täydentänyt noin 10 vuoden periodilla ja siitä huolimatta tuntuu olevan seinä vastassa. Voin kyllä hyvillä mielin jäädä eläkkeelle, mikäli ikäraja lasketaan 50-vuoteen nykyisen korottamisen sijasta.Työtö haluaisin kyllä tehdä ja olen mielestäni siihen täysin kykenevä. 20 vuotinen ura ennen eläkettä olisi mahdollinen, mikäli siihen vain annettaisiin mahdollisuus.

Pekka Heliste

Meillä on itse asiassa 500000 työtöntä, kun piilotyöttömät luetaan mukaan.TEM julkaisee tämänkin luvun nykyään

Jyrki Paldán

Tavalliset ihmiset tuppaavat ymmärtämään "työvoimapulan" hyvin eri tavalla kuin EK sen tekee. Uskoisin että siitä suurin osa tästä kohusta ja ihmetyksestä johtuu.

Tavallinen ihminen(kuten minä) tuntuu tulkitsevan asian paljon konkreettisemmin. Helposti kuvitellaan sen tarkoittavan sitä että työpaikkoja olisi tarjolla enemmän kuin työvoimaa, ts. työvoiman kysyntä olisi absoluuttisesti suurempaa kuin tarjonta. Tuollaista tilannetta markkinoilla ei ole tainnut koskaan olla, ja jos sellainen joskus sattuu kohdalle, tarkoittaa se palkkojen rakettimaista nousua, työehtojen hulppeaa parantumista ja sitä että työnantajat kilpailevat verisesti siitä kuka saa palkata kenetkin. Työttömän ei tarvitsisi kuin istua kotona ja työnantajat lähettelisivät hänelle valtavan määrän hakemuksia. Tuollaisessa tilanteessa neuvotteluetu olisi työntekijällä, eikä tarvittaisi AY-liikkeitä tai juuri minkäänlaista työmarkkinasääntelyä.

EK puolestaan tulkitsee asiaa taloustieteellisestä näkökulmasta, joka tarkoittaa että työttömyysaste on syystä tai toisesta markkinoiden optimaalia rakennetyöttömyysastetta korkeampi. Toisinsanoen työnantajat eivät saa haluamansa tasoista työvoimaa haluamallaan hinnalla.

Taloustieteellistä "työvoimapulaa" voidaan korjata joko nostamalla työvoiman tasoa, tai laskemalla sen hintaa. Siihen EK:n ehdotus uuden työvoiman roudaamisesta maahan auttaa. Mitä enemmän työttömiä on, sitä kovempi kilpailu työntekijöiden keskuudessa vallitsee. Mitä kovempaa työntekijät kilpailevat keskenään kuka tekee parasta jälkeä halvimmalla, sitä suurempi paine tulee myös hallitukselle karsia työvoiman kustannuksia, lisätä joustoa ja purkaa sääntelyä. Lyhyellä aikavälillä tuo tietysti aiheuttaa lisää työttömyyttä, mutta jos työvoiman kustannukset odotetusti laskevat ja taso nousee, nousevat myös voitot ja sen kautta talous kasvaa, taloudellinen aktiviteetti kiihtyy ja lopulta työpaikat lisääntyvät. Pitemmällä aikavälillä päästään todennäköisesti suurempaan työllisyysasteeseen kuin mistä lähdettiin. Työntekijöiden karsimia etuuksia ja palkkatasoa tuskin kuitenkaan saadaan koskaan takaisin markkinaehdoin. Palkkastagnaatio ja paine työmarkkinoiden sääntelyn purkamiselle ovat hyvin globaaleja ilmiöitä.

Loppukevennyksenä vielä EK:n entisen puheenjohtajan Ilpo Kokkilan kommentit, jotka paljastavat hyvin EK:n hengen. Voittoja täytyy saada korkeammaksi "kilpailukyvyn" nimissä, vaikka sitten suoraan siirtämällä niitä palkansaajien pusseista omistajien taskuun.

Viime vuonna Yle teki dokumentin* verojärjestelystä, veronkierrosta ja veroparatiiseista. Taustaselvityksessä paljastui että Kokkilan yrityksiltä löytyi jos jonkinlaista hämärää lonkeroa ties mistä veroparatiiseista. Toimittaja yritti saada Kokkilaa haastatteluun asian tiimoilta, mutta Kokkila väisteli tilanne hyvin etevästi. Lopulta toimittaja sai Kokkilaan puhelinyhteyden ja pyysi asiaan selvitystä. Kokkilan kommentti oli kaikessa yksinkertaisuudessaan:
"En lähde kommentoimaan näitä asioita"

Toimittajan huomauttaessa kuinka tärkeässä roolissa Kokkila asian suhteen on EK:n puheenjohtajana, Kokkila vastasi selvästi tuohtuneena:
"älä intä"

Aikaisemmin vuonna 2012 Kokkila on julkisuudessa ilmaissut huolensa Suomalaisten liian korkeasta palkkatasosta, vaatinut palkka-alea ja vedonnut Suomalaisiin palkansaajiin**:

"nyt ei ole aika ajaa omia etuja"

Omien etujen ajaminen on siis sallittua(jopa suotavaa!) omistajille, mutta palkansaajille se on synti.

*http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/05/jattivuoto-paljastaa-eun-veroparatiisin
**http://areena.yle.fi/tv/1765021

Pekka Heliste

Markkinataloudessa ei ole haluttua hintaa työvoimallle vaan hinnan ratkaisee kysyntä/tarjonta.Jos on pulaa halutunlaisesta työvoimasta niin hintaa eli palkkaa pitää nostaa. Se nostaa tietysti tuotten hintaa ja samalla vähentää tuotteen kysyntää kunnes tasapinoa on saavutettu

Ilmeiseti EK haluaa Suomeen NL:n , ei vapaata markkinataloutta

Jyrki Paldán

Ellen erehdy, tulkitset nyt kysynnän ja tarjonnan tässä asiassa eri tavalla kuin EK.

EK:n näkökulmasta tiirailtuna työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainotilanne on juurikin siinä optimaalisessa tilanteessa, jossa työllisyysaste on talouden toiminnan(nykymallissa synonyymi omistajien voittojen kanssa) kannalta optimaalisessa pisteessä. Tuo tarkoittaa pistettä, jossa inflaatio ei kasva liian korkean työllisyysasteen vuoksi, mutta taloudellinen aktiviteetti(työllisyys) on maksimissaan. Se määritellään alueittain erikseen simulaatioiden ja valistuneiden arvausten pohjalta.

Jos työttömyys kasvaa tuota pistettä korkeammaksi, on syy "rakenteellisissa ongelmissa", kuten liian korkeissa palkkavaatimuksissa, sivukustannuksissa, liian jäykässä sääntelyssä tai ammattitaidon puutteessa. Työntekijät eivät ole tuossa katsantokannassa agentti, vaan staattinen muuttuja yhtälössä, jossa tasapainotilanteeseen päästään kylmästi muuttamalla tuon muuttujan arvoa. Sillä ei siis oikeastaan ole mitään tekemistä sen aidon kysynnän ja tarjonnan kanssa jossa kaksi agenttia neuvottelee tasapainotilanteen keskenään. Työvoiman todellinen tarjontahan on Suomessa tähtitieteellisesti kysyntää korkeampi, joka tarkoittaa neuvotteluaseman olevan työnantajien puolella ja paineen kohdistuvan palkkojen laskuun ja sääntelyn purkamiseen. Se näkyy hyvin muun muassa tuossa EK:n jo vuodesta 2012 asti advokoimassa palkka-alesta.

Tuotahan on kritisoitu varsin osuvasti ja aiheesta, mutta se on olennainen osa neoklassista taloustiedettä, jonka nimeen EK:kin vannoo.

Käyttäjän HannuTaskinen kuva
Hannu Taskinen

Mitäs se työperäinen maahanmuutto on?
Olen kuvitellut että yritykset voivat laitaa avoimet työpaikansa hakuun euroopassa ja siellähän niitä työttömiä on. Ottavat vaa töihin sieltä suoraan, jos on tarvetta hyville työntekijöille, kun niitä ei nyt suomesta löydy.
Ei tänne maleksimaan ja elätettäväksi kannata ketään ottaa.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Täällä kovasti mainostetaan, että maassa on 300000 työtöntä, jotka pitäisi ensin työllistää ennen kuin otetaan maahanmuuttajia. Ei muuta kuin perustamaan yrityksiä ja työlistämään niitä työttömiä sieltä kortistosta !

Tämän maan ongelmat pitäisi olla äkkiä korjattu, jos vaikka SAK alkaisi perustamaan yrityksiä ja hoitamaan niitä oppiensa mukaan.

Juha Kuittinen

Tarvitaan maahanmuuttajia lisää, jotta se seuraavakin ydinvoimala saadaan hyvissä ajoin rakennettua.

"Olkiluoto-3:n työntekijöistä on ulkomaalaisia noin 80 prosenttia. Työsuojeluviranomaisten mukaan osalla heistä teetetään minimipalkalla 16 tuntisia työpäiviä ilman ylityökorvauksia. STUKin johtaja Petteri Tiippana uskoo sen voivan vaikuttaa työn laatuun".

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/olkiluoto-3n...

Esa Niemi

Ongelma on lähinnä rakenteellinen ja rakenteellisesti korvattavissa.

Meillä on pula lähinnä työntarjonnasta eikä työvoiman tarjonnasta. Olemme osa reilun 500 miljoonan työmarkkina-aluetta ja työvoimaa saatavilla yllinkyllin.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Kiitos kaikille rakentavasta ja asiallisesta keskustelusta.. Näiden anti on itselleni se, että saan uusia ajatuksia ja ideoita. Kun en edes kuvittele olevani sellainen asiantuntija, joka on aina oikeassa. En edes joka toinen kerta..

Eri mieltä olevat ja eri kantilta asiaa katsovat haastavat pohtimaan omaakin kantaa.
Silti, en vieläkään ymmärrä miten työvoiman tarjonnan lisääminen lisää työn tarjontaa- paitsi tietysti halpatyön.

Pekka Heliste

Syksy Räsänen kirjoitti blogissaan onko taloustiede tiedettä. Vastaus oli,että ei ole. Oikeassa tieteessä teorian on vastattava havaintoja, jos näin ei ole, niin teoriaa on korjattava.

Taloustieteessä ei menetellä näin vaan taloustieteilijät alkavat syytellä työntekijöitä ja ay- liikettä.

Korkman vahvisti Syksyn käsityksen. Taloustiede on enemmän politiikkaa kuin tiedettä

Tyypillinen taloustieteen poliittinen harha on, että työn tarjonta lisää työpaikkoja.

Meillä oli vuonna 1989 2,5 miljoonaa työllistä ja 80000 työtöntä.Nyt meillä on 2,5 miljoonaa työllistä ja 500000 työtöntä ja tuolla aikavälillä maahan on tuut yli 200000 ulkomaalaista. Kuitenkaan työllisiää ei ole tullut lissää kuten teoria sanoo

Eli havainto ei ole yhtä teorian kanssa

Ja 40 vuotta tuotantoa suunnitelleena työvoima on vain yksi tuotannontekijä muiden joukossa eli samanlaista kuin kone tai rauta tai puu tai vesi etc

Se, että työvoimaa tarvitaan johtuus ittä, että ostovoimaa on olemssa

Niinpä taloustieteilojöiden typerä vertaus siitä,e ttä Saksassa on 18 kertaa enemmän työllisiä ei johdu siitä, että Saksassa on enemmän työvoimaa vana siitä, että siellä on ostovoimaa

Saksan työvoima voi olla vaikka nolla ja tavara käy kaupaksi jos siellä asuvilla on ostovoimaa.Mitään ei voi siellä tuottaa van kaikki on tuontia .

Tai jos USA:ssa ostovoima ja tuottavuus olisi sama kuin Suomessa niin USA:ssa olisi 2,5 miljoonaa työllistä ja loput eläisivät elämäntapaintiaaneina preerialla.

Kyseessä onkin äärioikeiston laatima alistamismalli eli kun työttömyys pidetään korkealla niin syntyy kilpailua työntekijöiden välille ja solidaarisuus katoaa ja samalla ay-liike menettää vatansa ja syntyy työnantajien saneluun perustuva työelämä.

NAIRU on puhtaasti poliittisesti määriteltävä työttömyyden aste ja se määritellään niin korkeae, että ay-liike on voimaton

Kuitenkin Saksassa on ollut matala työttömyysaste ja matala infaatio, samoin Japanissa joten tässäkään suhteessa talousteoria ei pidä paikkaansa
Täystyöllisyys ja matala inflaatio on yhdisteltävissä

Pekka Heliste

Täytyy vain ihmtellä, että persut työväen puoleena ovat lentäneet EK lankaan ja kannattavat suurinta osaa EK:n vaatimuksista, maahanmuuttoa lukuunottamatta

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Ei, emme ole lentäneet kenenkään lankaan. Kun meillä ei ole takanamme mitään etujärjestöjä(EK, SAK tai MTK) niin voimme olla ihan omaa mieltämme.

Pekka Heliste

Näyttäisi olevan EK, se on päässyt kirjoittamaan persujen ohjelmia.
Persujen ohjemissa ylistetään Saksan, Tanskan, Viron, Ruotsin mallia, muutta vain työnantajien osalta. Työntekijöiden asemaan vaikuttavia ei ole haluttu ottaa mukaan

Ja sisäisen devalvaation ajajia on persupuolue täynnä

Pekka Heliste

Mielenkiintoinen oli Suomen Yrittäjien lausunto uutisissa tänään.Aiheena oli yhteisöveron alennus ja erityisesti miksi dynaamiset vaikutukset ovat lähes nolla

Selitys oli lama.Kuitenkin sam porukka esittää palkkaveron alennuksia ja perustelee dynaamisilla vaikutuksilla.Jos veronalennus ei toi yrityksissä niin tuskinpa se toimii palkansaajankaan kohdalla

Dynaaminen vaikutus on kuin Munchausenin yritys nostaa itsensä suosta tukasta itseään nostamalal

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Meidän esittämissä vaihtoehdoissa ei ole laskettu lainkaan mukaan dynaamisia vaikutuksia emmekä ole olleet hyväksymässä yhteisöveron laskemista 4,5%:lla. Sekin on hyvä huomata.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset