Jarpan blogi Ajatuksia ja kommentteja elämästä

Ilmastolaki, turhaa sääntelyä

Kuluneella viikolla oli eduskunnan 1.käsittelyssä ilmastolaki. Laki on siis mennyt jo valiokuntakäsittelyjen läpi. Lausunnon lakiin ovat antaneet perustuslakivaliokunta, liikennevaliokunta, talousvaliokunta sekä maa-ja metsätalousvaliokunta. 

Mietintövaliokuntana oli ympäristövaliokunta. Esitimme, siis perussuomalaiset, että lakiesitys hylätään. 

Vastalauseemme löytyy tuosta mietintölinkistä. Jos asian jotenkin tiivistäisin ja yksinkertaistaisin, niin lain säätäminen on turhaa. 

Eduskunnan talousvaliokunta lausui asiasta oivallisesti mm. näin: "

Talousvaliokunta katsoo, että nykyinen kattava kerran vaalikaudessa annettu selonteko energia- ja ilmastostrategiasta on tukenut hyvin eduskunnan päätöksentekoa. Pitkän aikavälin suunnittelua ohjaa puolestaan parlamentaarisesti valmisteltu Energia- ja ilmastotiekartta 2050. Valiokunta tähdentää tarvetta jatkaa nykyistä strategiamenettelyä työ- ja elinkeinoministeriön vetovastuulla.

Samoin valiokunta pitää tärkeänä, että työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla on ehdotetulla tavalla pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman yhteensovittaminen samoin kuin komission edellyttämien kansallisten energia- ja ilmastopolitiikkaa koskevien suunnitelmien laadinta. 

Hallituksen vuosikertomuksen kehittäminen siten, että sen yhtenä osana raportoitaisiin nykyistä kattavammin tavoitteiden toteutumisesta, saattaa olla toimiva ratkaisu. Se olisi tosin mahdollista toteuttaa ilman nyt ehdotettua lakiakin. 

Lopuksi. Edellä olevaan viitaten talousvaliokunta pitää esitystä monilta osin ongelmallisena ja sen lisäarvoa osin epäselvänä.

Valiokunta katsoo, että esityksen tavoitteet voitaisiin saavuttaa huomattavasti kevyemmällä sääntelyllä [Esimerkiksi valtioneuvostosta annettu laki mahdollistaa valtioneuvoston asetuksen antamisen ministeriöiden välisen yhteistyön järjestämisestä.] tai jopa ilman sitä ministeriöiden välistä yhteistyötä lisäämällä. Samoin jää epäselväksi, tarvitaanko yhdellä, vaikkakin erittäin tärkeällä, politiikkasektorilla näin monitasoista hallinnollista seuranta- ja raportointijärjestelmää. Talousvaliokunnan näkökulmasta nykyinen menettely, jossa kerran vaalikaudessa on käsitelty kattavaa energia- ja ilmastostrategiaa, on toiminut erittäin hyvin."

 

Asiasta käytiin vilkas ja värikäs keskustelu keskiviikkona. Saimme kuulla melkoisen ryöpytyksen mm. ympäristöministeri Grahn-Laasosen suulla "perussuomalaisten piittaamattomuudesta tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksista". Melkoinen väite ja täydellisen tahallinen väärinymmärrys!

Usein kuulee väitettävän, että cleantech pelastaa meidät, tuo uusia työpaikkoja ja avaa uusia vientimahdollisuuksia. En kiistä tätä täysin, mutta kyseenalaistan väitteen kuitenkin osin. Kuinka monta teollisuuden työpaikkaa Suomi on menettänyt vaikkapa viimeisten kymmenen vuoden aikana ja kuinka monta uutta, korvaavaa työpaikkaa cleantech-sektori on tuonut tilalle? Suhde lienee mollivoittoinen.

Tem-julkaisu viime vuoden lopulta pohtii näitä asioita. Teollisuuden työllisyys on laskenut edistyneissä talouksissa kaikissa toimialaryhmissä, mutta erityisesti työvoimaintensiivisissä hyödykkeissä. Julkaisussa mainitaan mm. "Kansantalouden yleinen kilpailukyky on politiikan perusta."

Kun itse toin tuossa keskustelussa esille nimenomaan kilpailukyvyn, se ei tuntunut menevän perille. Sanoin mm. näin: "Kyllä tämän ympäristönsuojelun ja ilmastonsuojelun rinnalle pitää nostaa talous, työllisyys ja kilpailukyky. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, niin kuin täällä koetetaan antaa semmoista kuvaa, että keksimällä nyt jotain cleantechiä tulee 100 000 uutta työpaikkaa. Varmaan tulee työpaikkoja, se on ihan selvä asia, mutta ei tuollaisia määriä."

Emme me siis ole vastustamassa ilmaston-ja ympäristönsuojelua, mutta miksi säätää laki jota ilmankin pärjättäisiin? Lisäksi on syytä tajuta se, että ilmastokysymysten rinnalle on nostettava kilpailukyky, talous ja työllisyys. Ja vasta sitten miettiä millaista sääntelyä tarvitsemme. 

Cleantechiä käytetään ikään kuin keppihevosena ja ihan uutena asiana, jolla Suomi pelastuu. En lainkaan aliarvioi uusien tuotteiden ja toimintojen kehittämistä, jopa ihan vientituotteiksi asti. Mutta en halua myöskään liioitella niitä. Kaikkien menetettyjen teollisuuden työpaikkojen korvaamiseksi tarvitaan paljon muutakin kuin cleantech. Itse asiassa parhaiten niitä vielä olemassa olevia työpaikkoja puolustetaan lopettamalla omaan jalkaan ampuminen. Aloitetaan se vähentämällä teollisuuden lisärasitteita.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Tapani Lahnakoski

Cleanteh on täysi kupla. Se ei liity mitenkään varsinkaan Suomen naurettavaan yritykseen pelastaa ilmastomme, jossa ei ole mitään muuta pelastettavaa kuin se, että ei lähtisi kylmenemään.

Yksi pahimmista ilmastouskovaisista, professori Lovio on löytänyt yhden ainoan suomalaisen firman, joka on tehnyt jotain ilmaston pelastamiseksi ja kuuluu siis cleantech-klusteriin. ENSTO on myynyt ulkomaille tolppia sähköautojen lataamiseen "jopa" kymmenellämiljoonalla eurolla! Huikea saavutus! Tätä saavutusta hieman hälventää se, että tämän loistavan uutisen jälkeen ENSTO ilmoitti YT-neuvotteluistaan ja investoinnistaan Viroon, jonka suuruus oli, kas kummaa, samaiset 10 M€.

Ilmastolakiehdotukseen ei ole kirjoitettu edes sitä oleellisina että, mitä sillä halutaan saada aikaan. Kuinka monta pikoastetta sillä vaikutetaan maapallon ilmastoon ja paljonko yksi pikoasteen säätö meille maksaa.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Juuri sitä olen tässä tutkinut, että kuinka paljon UUSIA vientituotteita tuo cleantech on tuonut ja siis myös uusia työpaikkoja.
Ilmastolakihan on puitelaki, jonka ei pitäisi sitoa toimijoita. Epäilen.

Tapani Lahnakoski

Kannattaa jatkaa tutkimustasi. Mikä on siis ilmastolain tavoite? Ainoa varma asia on, että rahaa palaa.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Perusteluista: "Esityksen tavoitteena on vahvistaa kansallista ilmastopolitiikkaa lisäämällä sen pitkäjänteisyyttä ja siihen liittyvän valmistelun läpinäkyvyyttä. Tähän pyritään säätämällä valtioneuvoston ja eduskunnan työtä tukevasta suunnittelujärjestelmästä, jonka avulla voidaan vahvistaa erityisesti päästökaupan ulkopuolisen sektorin ilmastopolitiikan ohjausta Suomen kansainvälisten sitoumusten ja EU-lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseksi. Esityksellä pyritään turvaamaan perusteellinen ja avoin valmistelu, jossa kuullaan eri tahoja siitä, minkälainen politiikka parhaiten sekä hillitsisi ilmastonmuutosta että ottaisi huomioon muut yhteiskunnalliset tavoitteet.
Lisäksi tavoitteena on seurata, miten suunnitellut toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi toteutuvat. Esityksen tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman paljon nykyisiä ilmastopolitiikkaan liittyviä suunnittelu- ja seurantajärjestelmiä ja tavoitella muutoinkin mahdollisimman suurta kustannustehokkuutta."

No niin no.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Onhan tuo soopaa ja perusperustekin eli ihmisen aiheuttama hiilidioksidi-ilmastonmuutos on enempi vielä luulotteuasteella. Mutta kyllä tuo bisnestä tuo, kun meikäläisenkin pitää uusia hiilidioksidipäästökaupan ulkopuolella olevat pönttö- ja leivinuunit, kiukaasta puhumattakaan. Vaan eipä taida löytyä maksajaa noille investoinneille ja "nimismies" joutuu häätämään minut, pelkän sakokaivon varassa paskovan hiilidioksidipäästäjän ulos torpastani tai ainakin kieltämään uunien ja vesivessan käytön. Elämänlaatu paranoo, sano...

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Ilmastolain päämääränä on vain sementoida vihreän uskonnon ylivalta kaikkeen muuhun politiikkaan. Ilmastolain toteutuessa kaikki muut politiikan alueet olisivat tavoitteenasettelusta alkaen sille alisteisia. Kysymys on valtapolitiikasta eikä ollenkaan todellisesta ilmastonmuutoksen uhkasta.

Ilmastolain seurausten kiusallinen ominaisuus on se, toisin kuin ilmastonmuutoksen, että niiden vaikutukset ovat helposti mitattavissa.

Ne näkyvät ja tuntuvat yksityiselle kuluttajille loputtomasti kohoavina energiamaksuina, vihreinä veroina ja erilaisina toiminnallisina rajoituksina.

Kunta- ja yritystasolla ne näkyisivät byrokratian ja kulujen kasvuna. Kansantaloudellisesti ne merkitsisivät sellaista keskusjohtoista talouden säätelyä, joka on aina johtanut joko kilpailukyvyttömyyteen tai pysyvään taloudelliseen pysähtyneisyyteen.

Varmaa on, että tuon lainsäädäntöprosessin aikana noista rahalla, työpaikoilla ja muilla taloudellisilla mittareilla mitattavista megaluokan ongelmista ja menetyksistä ei haluta puhua, sillä summat nousevat hirvittävän suuriksi.

Riittää kun puhutaan ilmastonmuutoksesta ja lietsotaan maaperää lain toteuttamiseksi pelon ilmapiirissä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset