Jarpan blogi Ajatuksia ja kommentteja elämästä

Oma napa edellä vai sittenkin yhteinen etu

Kulunut viikko oli eittämättä raskain, jonka olen politiikan parissa kokenut. Se oli sitä ennen kaikkea henkisesti. Mitä se ministeri valittaa? Kova palkkio juoksee, Audin kyyti maistuu ja on helpot hommat...

Kun Perussuomalaiset päättivät lähteä mukaan hallitukseen, niin aika monella ei käynyt mielessä mitä se sitten oikeasti tarkoittaa. Vallan mukana tulee vastuu. Ja vastuun mukana velvollisuus tehdä päätöksiä, myös niitä ikäviä. Ja niitä on nyt sitten tehty ja tehdään jatkossakin. Minkä ihmeen takia?

Ne  syyt löytyvät  hallitusohjelmasta. 

"Hallitus sitoutuu koko 10 miljardin euron kestävyysvajeen kattamiseen tarvittavien säästöjen ja rakenteellisten uudistusten koskevien päätösten tekemiseen hallituskauden aikana. Hallitus toimeenpanee päätökset suunnitelman mukaisesti."

"Hyvinvointipalveluiden ja tulonsiirtojen rahoituksen turvaamiseksi on toteutettu työn kannustavuutta, työllistämisen houkuttelevuutta, työvoimahallinnon toimivuutta ja kilpailukykyä parantavat uudistukset. Uudistukset lisäävät työn tarjontaa, yrittäjyyttä ja elinkeinorakenteen monipuolistumista sekä vahvistavat julkistaloutta yli miljardilla eurolla. Työllisyysaste on nostettu 72 prosenttiin ja työllisten määrä on vahvistunut 110 000 henkilöllä. Investoinnit ylittävät poistot ja työpanoksen määrä on kasvanut.

Päämäärien saavuttaminen edellyttää rakenteellisia uudistuksia, joita hallitus edistää

lähtökohtaisesti vuoropuhelussa työelämän osapuolten kanssa."

Tämä kaikki vaatii lukuisia eri toimenpiteitä. Niiden kaikkien yhteisvaikutuksesta voimme päästä tavoitteeseen. Että yhä useammalla suomalaisella on työtä ja yhä useampi yrittäjä voi sitä työtä tarjota. 

On täysin ymmärrettävää se, että kritiikkiä tulee ja sitä tulee paljon. Syytkin ymmärrän. Onneksi joitain esityksiä korjattiin kuten esim.eläkeläisten asumistukea. 

Itse olen saanut todella paljon arvostelua vuorotyötä tekeviltä. Paperimiehet tai poliisit ovat antaneet tiukkaa palautetta allekirjoittaneelle. Senkin ymmärrän. Kun olin itse paperimies ja luottamustehtävissä, niin ajoin vain omien asiaa. Tietysti. Nyt minun pitää kuitenkin ajaa paljon suuremman joukon asiaa. Suomalaisten.

Sain todellakin kitkerää palautetta Paperiliton puheenjohtajalta Petri Vanhalalta(KS 11.9)

Vastasin kritiikkiin heti saman lehden nettiversiossa. Viestini pääsanoma oli ja on tämä: "— Paperiliitto ei ole tähän asti ollut juurikaan kiinnostunut jäsenensä työstä eduskunnassa. Tämä oli ensimmäinen kerta kun tuli reaktio. Minua ei Audin kyyti niin paljoa lämmitä, että olisin valmis mihin tahansa. Mutta Suomen kuntoon laittamiseen olen valmis, vaikka hintana olisi poliittisen urani loppuminen."

Olen ollut koko kansanedustaja-aikani Paperiliiton jäsen. Maksanut jäsenmaksun vaikka en siitä tule mitään hyötymäänkään, siis ansiosidonnaisen muodossa. Olen ollut jäsen jo yli 30 vuotta.Tämä jäsenyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisin maan hallituksessa vain yhden eturyhmän asialla. Tässä on tavoite laittaa koko Suomea kuntoon. 

On se kyllä mielenkiintoista, että olen milloin EKn juoksupoika, demari valepuvussa tai sitten Audin kyydin hurmiossa, riippuen kuka kommentoi. Huomaamatta jää se, että minua kiinnostaa tässä vain Suomen talous, työllisyys ja velkaantumisen taittaminen. Ei oma napa. Jos tämän kaiken hintana on tosiaankin poliittisen urani loppuminen, niin onhan se pieni hinta. Jos jokainen tuijottaa vain omaa napaansa ja miettii omaa kannatustaan, niin päätökset jäävät tekemättä ja kaikki häviävät. Ei tämä niin kivaa ole, että tätä mielikseen tekisi, mutta jonkun se on tehtävä. 

Lopuksi ja ihan rakentavasti, toivon kaikilta toimijoilta konkreettisia vaihtoehtoja. Mitä tilalle? SDP voisi avata mitä se tarkoittaa sillä että "panostetaan vientiin"? Mitä uutta se ehdottaa, siis mitä sellaista jota hallitus ei jo ole esittänyt? Ideat ovat tervetulleita. Sopimalla pääsisimme kaikki helpommalla, ei helpolla, mutta helpommalla. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

24Suosittele

24 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (170 kommenttia)

Käyttäjän pirjoviitasaari kuva
Pirjo Viitasaari

Eipä kai paperiliiton jäsenyydellä ja ansiosidonnaisella ole tekemistä keskenään. Parempi pitää käsitteet ja organisaatiot erillään, kuten lakikin edellyttää.

Käyttäjän HannuKestil kuva
Hannu Kestilä

Ansiosidonnainen päiväraha maksetaan suurelta osin valtion kassasta.Nokian kassasta ei mene ammattiyhdistysliikkeelle. jäsenmaksu murto-osan

Juhani Svenske

Devalvaatio on sitä että vientimaissa suomalaiset tavarat halpenevat ja kotimaassa ulkomaiset tavarat kallistuvat

Eli devalvaatiossa kotimaisessa taloudessa suomalaiset saavat etua ulkomaisiin nähden. "Sisäinen devalvaatio" palkanalennuksilla ei paranna kotimaassa kotimaisten tilannetta

Ette te edes piittaa kotimaan kysynnästä, koska kotimaan kysyntä on Oy Suomi Ab:n sisäisten asiakkaiden kulutusta.

Ette piittaa kotimaan kysynnästä, eikä SDP:kään koska yrityksessä ei ole sisäisiä asiakkaita, ja väärinkäsitätte Suomen yritykseksi

Juha-Matti Alakoskela

Ei se ihan noin yksiselitteistä ole. Jos palkat laskevat, niin kotimaisen teollisuuden kilpailukyky ulkomaiseen verrattuna paranee tuotteissa, joissa suorat tai välilliset (s.o. suomalaisten raaka-aineiden tuottamisen) palkkakulut muodostavat merkittävän osan lopullisen tuotteen hinnasta, sillä yrityksille tulee mahdolliseksi laskea hintojaan sekä kotimarkkinoilla että viennissä palkkakulujen pienennyttyä.

Toisaalta devalvaatiossakin taas kotimaisten tuotteiden hintaetu tulee vain palkkakustannuksien kevennystä vastaavaksi tuotteissa, joiden raaka-aineet hankitaan pääosin ulkomailta, sillä ulkomailta hankittujen raaka-aineiden reaalihintojen kallistuminen nostaa myös kotimaisten tuotteiden hintoja (ja sitä kautta on omiaan vähentämään kysyntää).

Suurimmat erot tulevat luonnollisesti tuotteissa, joiden raaka-aineet ovat kotimaisia ja sellaisia, että työvoimakustannukset muodostavat pienen osan kuluista ilman että muut kustannukset muodostuvat esim. ulkomailta hankituista raaka-aineiden käsittelyyn tarvittavista tarvikkeista tai ulkomaisista lyhyen käyttöiän koneista. Ei nyt äkkiseltään tule yhtään sellaista kuluttajatavaraa mieleen, mutta kaiketi niitäkin on.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Hei, minä tiedän tämän, mutta ihan kaikki eivät. Työttömyyskassa hoitaa maksatuksen. En sitä etua saa.

Käyttäjän pirjoviitasaari kuva
Pirjo Viitasaari

Tiedät varmaan ja siksi ihmettelenkin, miksi yhdistät asiat. Tarkoituksellista hämmennystä?

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Kokemuksesta. Ei hämmentämisestä, eikä liene edes tässä mikään pääpointti, eihän?

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Kokemuksesta. Ei hämmentämisestä, eikä liene edes tässä mikään pääpointti, eihän?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Hallitus edistää ministeri Orpon johdolla rajavalvonnan laiminlyönnillä,ettei millään viranomaisella ole tiedossa maassamme oleskelevan väestön määrää.
Perun puheeni, jos oikeusministerillä on.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Lopuksi ja ihan rakentavasti, toivon kaikilta toimijoilta konkreettisia vaihtoehtoja. Mitä tilalle?"

Kyllä sinäkin tämän tiedät, mutta aihe on tabu ja tabuista ei puhuta.

Käyttäjän MKujala kuva
Markus Kujala

Hyvä kirjoitus.
Hienoa, että vihdoin saatiin hallitus, joka uskaltaa tehdä tarvittavat leikkaukset. Uskon, että äänestäjätkin tälläisen rohkean toiminnan palkitsee pidemmänpäälle.
Ei muuta, kun lisää vaan..

Käyttäjän kuolimonpaimensaaresta kuva
Arto Bäcklund

"Klassisilla takinkääntäjillä" on vaikeaa henkisesti. Turha sitä on itkeä. Hallitussopimus ei ole mikään burkha, jonka taakse persut voivat synnittöminä piiloutua. Lupaukset, puolueohjelma, päätökset ja teot ovat näkyvässä ristiriidassa. Siksi tuskainen viikko. Ja epäilemättä niitä tulee persuministereille lisää.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Kyllä. Vaikeaa tulee. Enkä minä tässä mitään itke. En mene puun taakse piiloon enkä vedä pussia päähäni(vaikka ehkä syytä olisikin).

Käyttäjän kuolimonpaimensaaresta kuva
Arto Bäcklund

Asenne oikea! Mutta se ei riitä. Tulonsiirrolla osingonmaksuun ja veronkiertoon vain tilannetta pahennetaan. Työttömyyskulut räjähtävät käsiin, ostovoima vähenee ja yleisen pahoinvoinnin vuoksi sote-kulut kasvavat. Ja samalla kansa jakautuu sosiaalis-ekonomisesti.
En tunne Sinua enää! Kuka / mikä on Sinut pienessä ajassa höynäyttänyt?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #45

Lindströmin ja muut ammatti-yhteistenasioidenhoitajat ("poliitikot") on häynäyttänyt se, että esimiehen ja alaisen suhde on valtiohallinnossa kääntynyt perverssiksi. Politiikkaa johtavat kansliapäälliköt, jotka "informoivat" ministereitä juuri sen verrran kuin itse tarpeelliseksi katsovat, ja ministerit uskovat höpinät, koska eivät ymmärrä edes oman hallinnonalansa perusfaktoja.

Suomen suurin kansantlaousongelma on massatyöttömyys, yli 850 000 työikäistä päivittäin ilman palkkatyötä. Tämä maksaa kansantaloudellemme yli 6 mrd. euroa vuodessa, ja summa on kasvamassa. Keskeinen osa-alue tuossa on nuorisotyöttömyys, siis niiden työttömyys, joiden vuoro olisi 15-10 vuoden kuluttua elättää meidät kalkkikset, mutta jotka eivät silloin osaa varsinaista tyän tekemistä, työpaikallaoloa, vaikka koulutus olisi mikä. Sitä pahentaa entisestää työurien pidentämistavoite.

Nämä keskeiset ongelma-alueet olisi helppo hoitaa lyhentämällä viikkotyöaikaa, esim. 4 x 8h tai 5 x 6h:iin ja laskelmalla yleinen eläkeikä 58 vuoteen. Tämä kuuluisi nimenomaan työministerille, Lindstörmille, mutta ratkaisu tuskin tulee saamaan tuulta alleen, sillä se estäisi yhteiskunnan tulorakenteen "eurooppalaistmisen".

Meillä on yksikertaisesti (vielä) liian vähän köyhiä EU-sopimuksen tarkoittamaan "yhteiskuntarakenteiden yhdenmukaistamiseen", joka on jo 1991 perustamissopimuksessa.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Tänä päivänä takinkääntö on hyve, joka lähentelee neroutta. Nopeat takinkääntäjät ovat voittajia. Takinkääntö saa uusia elementtejä ja merkityksiä. Olkaa tarkkana.

Kaino Kivi

Ehdotus:

Ensimmäinen ulkopuolinen työntekijä tulisi voida palkata TES ehdoista välittämättä. Nyt eräskin henkilö voisi työllistyä pienemmällä palkalla ja olisi halukas, mutta sopimukset ei salli. Molemmille parempi, että henkilö on työttömänä. Ei mitään järkeä. Jalka oven väliin ja siitä lisäkauppaa. Todennäköisesti pysyvä työ tiedossa. Ainakin motivaatio kunnossa.

Miksi henkilö ei saa sopia vapaasti työehdoistaan, vaikka kumpikaan ei ole liiton jäsen. Suomessa kai pitäisi vallita sopimusvapaus.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#11 No niin, ehdotus tuli. Kiitos.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Ensimmäisen työntekijän TES-vapautus on hyvä idea. Seuraava askel pitää olla (ei pitäisi) neuvotteluoikeuden siirtäminen paikalliselle tasolle työntekijöiden käsiin. Sopikoot työmarkkinajärjestöt TES'insä, mutta paikallinen sopimus pitäisi tuon ylittää. Jos ei paikallista sopimusta ole, silloin TES'n ehdot pitäisi päteä.

Tuosta sopimusvapauden siirtämisestä työntekijöille seuraa ay:n masimoima yleislakko, sillä liitot ei tietenkään halua luopua vallastaan vaikka työntekijät ympäri maata heidän pakkovallastaan kärsivät ja työpaikkojaan menettävät.

Hallitukset tulee kestää tuokin painostus ja kantaa vastuu niin kuin kuuluukin, sillä onhan työmarkkinat saatava toimimaan työntekijöiden eduksi, eikä vahingoksi kuten tilanne on nyt.

AY propagoi yksittäisen työntekijän olevan heikommassa asemassa, mutta ei neuvotteluasema sellainen ole jos yritystasolla työntekijät yhdessä neuvottelevat työnantajansa kanssa poikkeuksista TES'iin.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Tämä on muuten erinomainen ja uusi idea. Suomessa on 170 000 yksinyrittäjäyritystä ja 77 000 mikroyritystä (2-5 henkilöä).

Ensimmäiset palkkaavat siis yllättäen :) 170 000 ihmistä, jälkimmäiset 189,000 ihmistä. Ehdotuksessasi on potentiaalia 50 000 ihmisen työllistämiselle, ihan näiden lukujen perusteella.

Kannatetaan lämpimästi!

(Lisää työn jakautumisesta suomalaisyrityksissä löytyy "Miten Suomi voidaan pelastaa"-kirjastamme)

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Harvoin olen ollut Samin kanssa samaa mieltä, nyt olen. :)

Tämä järjestely ilmeisesti kaipaisi ensin lainsäädäntöä.

Sellainen pykälä esimerkiksi voisi olla paikallaan että yksinyrittäjä voisi pitää työtöntä tietyn ajan toisena työntekijänä, ilman että työttömän edut työttömyydestä katoavat minnekään. Tässäkin tapauksessa työntekijä ja työnantaja voisivat siis sopia palkkauksen ehdot keskenään.

Tästä voisi vielä kehitellä ideaa eteenpäin, mutta ei kannata, koska ei siitä kuitenkaan mitään tule. AY- väki viimeistään torppaa ajatuksen.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #37

High five Arto! :)

Olemme viime päivinä oppineet että Suomessa hallitus voi käyttää menetelmää nimeltä "pakottava lainsäädäntö", aiemmin lainsäädäntö oli alistettu korporatismin ennakkosensuurille tai jotain.

Käyttäjän JukkaMattsson kuva
Jukka Mattsson Vastaus kommenttiin #37

Noi voihan pienyrittäjä palkata työntekijäkseen yksityisyrittäjän joka tekee työtään omassa yrityksessä vaikkapa toiminimellä.

Silloin heitä kumpaakaan ei sido mikään TES:si vaan apua tarvitsevan yrittäjän tarjoama sopimus itse työn sisällöstä. Näin toimin itse jo lähes 20 vuotta sitten.

Ongelma on, että kukaan täysjärkinen ei uskalla ryhtyä yrittäjäksi, koska hän putoaa heti ulos yhteiskunnan "turvaverkoista". Kun aikanaan itse tarvitsin yrittänä ollessani ruokaa jääkaappiin ja rahat olivat loppu totesi sosiaalitantta: Me täällä virastossa emme voi tietää minkälainen rahasampo tuo yrityksenne oikein on! Kaikenmaalaisille pultsareille ja pakolaisille kyllä apua tarjottiin.
Sen jälkeen en ole mitään valtion apua hakenut, enkä hae.

Helpota yrittäksi ryhtymistä laatimalla pienyrittäjille samat sosiaaliturvat kuin duunareille. Silloin jos töitä ei ole. Siinä sinulle Jari toinen idea.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tarkkaan ottaen tuollaista alle TES estettä ei ole. Senkun tekee, jos mieli on halullinen. Ongelma on, että kun sitten työt on loppu, on työntekijällä jälkikäteen oikeus vaatia maksetun ja TES:n erotusta. Kyse on siis luottamuksesta, ei kiellosta.

Pasi Harjamäki

Pitää paikkansa. Monella työnantajalla riski on kannattanut ottaa ja hyvin monella riskit on myös realisoituneet.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #70

"Pitää paikkansa. Monella työnantajalla riski on kannattanut ottaa ja hyvin monella riskit on myös realisoituneet."

Ammattiliitot ovat siis hyvin tehokkaita työväen etujen suojelussa. Kenties tämä suojelu on jo vähän ylimitoitettua, niin että se kääntyy asiakkaita, eli työntekijöitä vastaan.

Ehkä ammattiliittojen pitäisi laajentaa toimintaansa myös näiden yksinyrittäjien suojeluun, kun työnantajaliitot eivät taida sitä tointa oiken halutakaan itselleen.

Sillä tavalla voitaisiin ehkä saada nämä työllistämistä vaikeuttavat pykälät kumottua ja jonkinlainen sopusointu ja tasapaino pienyrittäjän ja työntekijöiden etujen kesken.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Kuten olen aiemmin blogannut, saa duunari ostaa työpaikkansa ja muuntuu samalla myrityksen osakkeenomistajaksi.

Kaikki voittavat tässä diilissä, eikä mikään byrokratia kahlitse.

Pasi Harjamäki

Jotta nuo hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet saavutetaan, vaatii se paljon toimia hallitukselta ja työmarkkinaosapuolilta, mutta hallitus tuntuu tekevän päätöksiä siksi, että päätöksiä nyt vain kertakaikkiaan täytyy tehdä.
Päätöksien vaikutuksia ei näytä suuremmin pohditun. Eri tahoilta tulee näkemyksiä, että hallituksen päätösten vaikutukset ovat käytettyihin keinoihin nähden olemattomia, niitä ei ole lainkaan tai ne vaikuttavat juuri päinvastoin, kuin on ajateltu.

Kaino Kivi

Toinen ehdotus:

Urheilujärjestöiltä (yms) joilla neljäkin henkilöä 100% palkkatuella ja ei yhtään omaa työntekijää, palkkatuet pois. On muuten tosi. Ei työllistä oikeasti. Viisaampiakin aktivointitoimia varmaan keksittävissä.

Käyttäjän TimoSuhonen kuva
Timo Suhonen

Jari. Penäät ministerinä kaikilta toimijoilta konkereettisia ehdotuksia ja jotain sellaista jota hallitus ei olisi jo esittänyt.

Tässä sellainen

Hallituksen tulisi ehdottomasti huomioida ohjelmassaan niinkin tärkeä asia kuin : Työelämän laadun kehittäminen. Tästä ei ole mainintaa missään! Te kuitenkin Paperiliittolaisena entisenä luottamusmiehenä omaatte sellaisen substanssin, joka olisi tässä asiassa tärkeä hyödyntää. Miksi ette ole työministerinä huomioinut ja käyttänyt hyväksi tätä osaamista? Aivan taatusti vuorotyöläisenä olit tietoinen siitä, miten työelämän laadun parantaminen tuo oikeasti kaikille hyvää. Yritykselle tuottoa ja työntekijälle tuottavuutta kun jaksaa painaa motivoituneena tarvittaessa pitkääkin päivää.

Nyt olet siis yksimielisesti ollut hyväksymässä täysin päinvastaisia toimia. Toimia jotka EI taatusti tuo tuottavuutta pitkälläkään aikavälillä, eikä työtä koska ostovoima laskee reilusti juuri niiltä joilta ei enää saisi ottaa!

Olen samaa mieltä, pussi päähän tässä tilanteessa jossa olette hallituksessa aiheuttamassa ennennäkemätöntä tuhoa yhteiskunnan sopimiskulttuuriin työmarkkinoilla tilanteessa jossa aidosti olisi pitänyt hyödyntää aiempia neuvottelukäytäntöjä ilman Sipilän hallituksen hyväksymää : "ota tai jätä"- mentaliteettiä!

Pasi Harjamäki

Hyvä esimerkki hölmöstä päätöksestä on tuo sairaiusloman palkaton ensimmäinen päivä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Mikään päätös jonka lopputuloksena on työvoimakustannusten aleneminen yksityisellä ja julkisella sektorilla ei ole hölmö. Hölmöä olisi jättää näitä säästöjä tekemättä.

Sairastamisesta on paitsi kuluja, kuten lääkekulut, myös säästöjä, kuten pienemmät kulutusmenot, kun ei tarvitse matkustaa työpaikalle ja voi laittaa itse ruokaa, esimerkiksi.

Ei ensimmäisen sairaspäivän palkattomuus mielestäni katastrofi ole, ei ainakaan niille jotka sairastelevat vähän.

Itselleni sattui sairaspäiviä työaikana varsin harvoin, ennen tapaturmaa joka sitten johti kohtuuttomiin sairaspoissaoloihin ja lopulta sairaseläkkeelle.

Pasi Harjamäki Vastaus kommenttiin #24

Päätöksen hölmöys onkin juuri siinä, että se ei tule laskemaan kustannuksia. Kynnys jäädä sairauslomalle nousee. Töissä sinnitellään pidempään sairaana, jolloin tartutetaan muita ja oman sairauden hoito viivästyy, jolloin sairaus on pahenee, jolloin tarvitaan pidempi sairausloma ja mahdollisesti enemmän lääkkeitä. Lisäksi jälkitautien riski kasvaa ja kustannukset kasvaa.

Hämeenlinnassa ja Lappeenrannassa on kokeiltu päinvastaista käytäntöä, jossa 5-7 päivää saa saiaruslomaa omalla ilmoituksella. Sairauslomat ja kustannukset ovat vähentyneet kummassakin tapauksessa. Lisäksi työilmapiiri ja luottamus työpaikoilla on kasvanut.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #63

Äläpäs nyt, Pasi, pirskattivieköön ala sotkea tosiasioita tällaiseen keskusteluun!

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #63

"Hämeenlinnassa ja Lappeenrannassa on kokeiltu päinvastaista käytäntöä, jossa 5-7 päivää saa saiaruslomaa omalla ilmoituksella. Sairauslomat ja kustannukset ovat vähentyneet kummassakin tapauksessa. Lisäksi työilmapiiri ja luottamus työpaikoilla on kasvanut."

Jos tuo pitää paikkansa, niin mikä ettei.

Siellä missä minä olen työni tehnyt tuo voisi toimia, mutta en usko että se toimii joka paikassa. Kyllä minä olen tietonen että sitä saikutuskulttuuriakin esiintyy ja sillä jopa kerskaillaan. Ainakin harjoitteluaikoina olen ollut myös sellaisissa työpaikoissa joissa työnantajan huiputtaminen oli sankarillista, pikemminkin kuin tuomittavaa.

Joten en ihan usko tuohon esittämääsi näkemykseen.

Eivät ihmiset sentään ihan niin hyviä ja kilttejä ole, ei keskimääräisesti, jotkut voivat ollakin ja joillakin työpaikoilla voidaan olla, kuten niillä missä minäkin työskentelin.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Hallituksen toimet viennin edistämiseen perustuvat siihen ajatukseen, että Suomessa työn yksikkökustannukset olisivat liian korkeat ja että työn hintaa alentamalla suomalaisista tuotteista tulisi kilpailukykyisempiä (Saksaan verrattuna).

Jos analyysi on väärä tai vähintään yksipuolinen, toivottuja vaikutuksiakaan ei saavuteta (vaikka kurjistuminen kyllä toteutuu).

Saksassa on varsin paljon asiantuntijakeskustelua ja tieteellistä tutkimusta siitä, miksi Saksa on taloudellisesti niin vahva. Tärkeiksi syiksi esitetään:

1) Saksalaisten perheyritysten pitkäjänteinen ylisukupolvinen ajattelutapa erotuksena muiden maiden yrityksistä, jotka tavoittelevat lyhytaikaista menestystä;

2) Tuotannollinen perusta, jonka Saksa on säilyttänyt toisin kuin monet muut maat. Tätä pidettiin vähän aikaa vanhanaikaisena, mutta nyt Saksaa ihaillaan siitä.

3) Made in Germany -brändi, jonka mukaan tärkeimpien komponenttien pitää olla valmistettu Saksassa. Tällöin valmistus ei siirry muihin maihin, vaikka se olisi hetkellisesti halvempaa.

Jos saksalaisten oma käsitys menestyksen syistä pitää lainkaan paikkaansa, sitten mikään Suomen työkustannusten alentaminen ei riitä saavuttamaan suhteellista kilpailukykyä jos suomalaiset yritykset ajattelevat eri tavalla ja asettavat moninkertaiset tuottovaatimukset.

Uudistan ehdotukseni siitä, että Laki kuntouttavasta työtoiminnasta muutettaisiin laiksi Osallistavasta työtoiminnasta. Tämä edistäisi ihmisten paluuta palkkatyöhön vaikka ei nyt välttämättä vientiä.

Kirsi Rosengrén

Suomella on rahaa mutta se valuu paikkoihin joissa se ei suomalaisia hyödytä ja on jopa haitallista.

-EU:sta koituu mittavat haitat Suomelle. Sekä suorana rahanantona että vahingollisina päätöksillä joita joudumme tekeen.
-Euro on ollut kallis katastrofi Suomelle ja kansalle. Siitä hyötyi vain pyramidihuijauseliitti.
-Järjettömästä turvapaikkatouhubisneksestä tulee mittavat laskut sekä suorana rahanmenona, että inhimillisen kärsimyksen hintana.

Suomi on ajautunut tähän pisteeseen myös siksi, että täällä on tärkeintä vain raha ja se miten paljon sitä saa kahmittua taskuihinsa. Moraali ja kunnia on heitetty ikkunasta ulos jo kauan sitten. Touhu on puhdasta pyramidihuijausta. Rahat valutetaan alhaalta ja valtiolta ylöspäin.

Rahareijät pitäisi ensiksi tukkia ja estää yritysten ja eliitin veronkierto.

Niin ja muistaa... vähävaraiselle annettu raha palautuu takaisin kiertoon hyödyttäen esim. pienyrityksiä ja tehden niitä työpaikkoja mutta rikkaille tai veroparatiisiyhtiöille annettu rahat häipyy ikuisiksi ajoiksi. Nyt tulevat korjauksetkin lisäävät vain TA puolen saamia voittoja. Tai ne jaetaan osinkoina tai bonuksilla niille jotka eivät niitä enää tarvitsisi eikä palauta kiertoon. Säilövät vaan tileilleen.

Tämä pelin korjaus voidaan toteuttaa vain päinvastaisella järjestyksellä eli ylhäältä alas.

Käyttäjän kuolimonpaimensaaresta kuva
Arto Bäcklund

Pitkälti samaa mieltä.

Nyt kun siirrämme 3 - 3,5 miljardia työnantajapuolelle, se valitettavasti siirtyy kasvavaan osingonmaksuun ja systemaattiseen kierrätykseen verojen minimoimiseksi.

Kyseessä ei ole edes lähellekään nollasummapeli, vaan vähentyvä kulutus, vähentyvät verotulot ja nopeasti kasvavan työttömyyden hoitomenot eivät käännä suuntaa, vaan pahentavat sitä. Jumalat voivat heittää noppaa valtioilla, ministerit vain nuttunsa nurjan puolen napeilla.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Pitäisi sis keksiä millä ilveellä yritykset saataisii. Investoimaan ja palkkaamaan työväkeä että sen sijaan kiertäisisivät veroja ja ahtaisisivat kaikki "ylimääräiset" voitot osinkoihin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #77

Se on ihan yksinkertaista.

Sijoittajat tahtovat aina vain lisää rahaa
se on heidän pakkomielteensä, päähänpiintymänsä
vaikka he eivät tarvitsisi rahaa,
eivät tekisi sillä mitään,
he vain haluavat sitä lisää.

Siispä investoijat investoivat
jos he sillä tavoin kuvittelevat saavansa lisää hynää

He eivät nosta rahoja osinkoina,
jos ne tuottavat investointeina paremmin.

Vaikka he nostaisivatkin rahat osinkoina
he investoisivat sen heti uudelleen
johonkin kannattavaan tietysti
koska he eivät itse sitä rahaa tarvitse
eivät he sillä mitään tee
eivätkä he edes osaa kuluttaa
vaikka kuluttaminenkin olisi hyödyllistä.

Sen tähden pitää vain huolehtia että investoinnit kannattaa
kyllä niitä sitten tulee, jopa enemmän kuin mitä on tarpeen.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #89

Artolla yksinkertaisen mahtava kommentti 89.

Se ei pala tulessakaan. Olen jo muutamaan kertaan lobannut uutta työmarkkinajärjestelmää, joka passaa mainittuun Arton kommenttiin, kuin nenä näkevän päähän.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #89

Parempi tuo on kuin se vanha mantra siitä ettei köyhille kannata antaa rahaa kun nämä tuhlaisivat kaiken nostaakseen elintasoaan ja statustaa sekä fiksuimmat saattaisivat perustaa kilpailevan yrityksen. Köyhiä, työttömiä ja velkaantuneita neuvotaan sijoittamaan rahaa säästötilille, maahan ja osakkeisiin. Jos niin tehtäisiin loppuisi sosiaaliturva eikä sitä saa ennen kuin kaikki arvokas on raelisoitu ja tilit käytetty tyhjiksi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Rahareijät pitäisi ensiksi tukkia ja estää yritysten ja eliitin veronkierto."

Joo, mutta oletko ajatellut että tämä veronkiertosysteemi on se viimeinen oljenkorsi joka pitää vielä yrityksen jotenkin kannattavana, niin että sen toimintaa Suomessa voi ylipäätänsä jatkaa.

Jos tämän veronkierron mahdollisuuden tukkiminen murtaa kamelin selän ja se kaatuu maahan ja lopettaa taakan kantamisen siihen paikkaan?

Mistä sitten leikataan?

Näitä asiaoita pitää aina taekastella useammasta näkökulmasta käsin.

Käyttäjän kuolimonpaimensaaresta kuva
Arto Bäcklund

Joo, mutta oletko ajatellut, että mikäli miljardien veroeurot jäisivät valtion kassaan, olisi valtiollakin pelivaraa yritysmaailman suuntaan. #tarkastellaaneripuolilta

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #46

Joo, mutta mikäli niitä yrityksiä ei olisi ollenkaan, jotka pimittävät valtiolta niitä miljardeja veroeuroja, eikä niitäkään jotka eivät pimitä, kun ei niitä nytkään ole, niin valtiolla ei olisi mitään tuloja yrityksistä, eikä yritysten työntekijöistä, kun ei niitäkään olisi kun ei olisi yrityksiäkään. Mitään kulutusverojakaan ei olisi, kun kukaan ei kuluttaisi, kun ei olisi varaa kuluttaa.

Niin että kyllä niitä yrityksiä pitäisi vain sietää ja niiden voittoja. Verotus pitäisi järjestää niin ettei tarvitsisi pimittää valtiolta verotuloja, vaan niitä verotettavia tuloja voisi tulla yrityksille ihan laillisesti.

Ei me millään muulla politiikalla tänne Suomeen saada yrittäjiä kuin antamalla niiden tehdä voittoa ja meidän pitää vain niellä se kaikki kateus ja katkeruus mikä siitä on luonnollisena seurauksena että yritykset menestyy.

Kirsi Rosengrén

Eikös markkinataloudessa pitäisi kannattamattomien kaatua pois? Tilalle tulee uusi joka työllistää ja maksaa veronsa. Nykyisin vaan syydetään tavalla tai toisella rahaa jotka yritys maksaa osinkoina tms. sijoittajilleen/omistajilleen. Suomen valtio antaa rahaa, työt teetetään halpamaissa, verot kierretään ja voitot käärii omistajat/sijoittajat. En näe tuossa isoa hyötyä veronmaksajille.

Nykyään yritykset käyttäytyy, että voittoja otettaessa ollaan kapitalisteja ja riskien realisoitua olla sosialisteja ja maksatetaan ne veronmaksajilla7työntekijöillä tms.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Voisitko vähän avata tuota; millä logiikalla rikollisuus on "viimeinen oljenkorsi, joka pitää yrityksen kannattavana"?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #49

"Voisitko vähän avata tuota; millä logiikalla rikollisuus on "viimeinen oljenkorsi, joka pitää yrityksen kannattavana"?"

Tämä on ihan loogista. Koko ajan tuhansissa yrityksissä mietitään joko nyt, vai vasta huomenna, tai ehkä ensi vuonna, toiminta pitää siirtää jonnekin muualle.

Hyvin monet ovat jo siirtäneet tuotantonsa muualle, koko ajan yrityksiä siirtyy. Viimeksi maineikas arabian tehdas ilmoitti että se lopettaa Suomessa.

Yritykset eivät siirry muualle ilkeyttään tai pahantahtoisuuttaan tai siksi etteivät ole isänmaallisia. Syyt ovat taloudellisia. Mikä tahansa keino joka parantaa yrityksen taloutta vaikuttaa asiaan. Jos yritys pystyy jollakin keinolla, vaikka rikollisella, parantamaan talouttaan, se vaikuttaa laskelmiin siitä milloin kannattaa siirtää toiminta muualle.

Tässä on ihan selkeä logiikka.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #53

Miten se, että Arabian tuotanto Suomessa lopetettiin logistiikkasyistä, liittyy verorikollisuuteen?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #58

Luuletko että arabia olisi tiedotuksessaan ilmoittanut että se lähtee siksi että veronkierto on tullut mahdottomaksi Suomessa eikä siellä uudessa paikassa tarvitse veroja maksaa, tai että ne on siellä helpompi kiertää.

Logistiikkasyyt on yhtä helppo suu kuin vaikkapa tuotannolliset ja taloudelliset tekijät, ihmisiä irtisanottaessa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #62

Yritys jää edelleen Suomeen ja maksaa veronsa Suomeen, joten en oikein ymmärrä, mitä tarkoitat.

Käyttäjän kuolimonpaimensaaresta kuva
Arto Bäcklund Vastaus kommenttiin #49

Heyno, hyvä kommentti. Lopettanee tästä keskustelun.

Käyttäjän kuolimonpaimensaaresta kuva
Arto Bäcklund Vastaus kommenttiin #55

Heynon kommentti käsittääkseni koski verovatulointia, ei yritysten siirtymistä pois Suomesta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #57

"Heynon kommentti käsittääkseni koski verovatulointia, ei yritysten siirtymistä pois Suomesta."

Jos valtio estää veronkierron, mitä muuten myös valtionyhtiöt yleisesti harrastavat, yritysten todennäköisyys ottaa hatkat kasvaa.

Toki valtion kokonaan omistamat yritykset jäävät, mutta osaomisteiset toimivat itsenäisesti ja voivat siirtyä muualle, missä niillä on varmasti toimintaa jo muutenkin.

Jussi Jukola

Kirsin kommentti 20 heijastelee lähinnä sitä että Nalle on oikeassa kommentoidessaan kansan heikkoa finanssiasioiden tajuamista.

Eivät ne tileillä olevat rahat mihinkään kierrosta katoa, päinvastoin. Ilman niitä ei sinullakaan Kirsi olisi mahdollisuutta ottaa asuntoluottoa pankista, eikä yrityksillä saada lainaa investointeihinsa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Persujen poliittiset mielipiteet ovat mukavasti muuttuneet hallitusvastuun myötä. Ne ovat jopa tulleet lähelle omia näkemyksiäni, paitsi suhtautumisessa muunmaalaisiin hädänalaisiin ihmisiin, missä en ole perussuomalaisen nuivuuden kannalla.

Mitenkähän mahtaa käydä niiden ihmisten kohdalla jotka kannattivat persuja oppositiossa. Tödennäköisesti kannatus pikkuhiljaa hiipuu.

Ministerin asenne on kuitenkin hyvä, oikea ja kannatettava.
Maan etu on asetettava poliittisen kannatuksen edelle.
Taidan suositella tätä blokia.

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso

Samanlaista ajattelua olisi hienoa kuulla oppositiopolitiikoiltakin, mutta siellä päässä tunnutaan vaan keräävän pisteitä kansaan menevällä populismilla vaikka vaaleihin on vielä vajaa neljä vuotta. Hienoa työtä ja kyllä suurin osa kansasta ymmärtää, että vaikeita päätöksiä on tehtävä vaikkeivat ne aina niin hauskoja olekaan. Edellinen hallitus oli juuri varoittava esimerkki siitä, ettei kaikkeen kansalaisten nettivalittamiseen pidä myöntyä peruuttamalla jo tehdyt päätökset.

Käyttäjän JussiNummelin kuva
Jussi Nummelin

Hallitus ja hallituspuolueiden puheenjohtajat (SSS) puhuvat siitä miten jokin toimi vaikuttaa aina kuhunkin tuloluokkaan/toimeen/perhemalliin tms.

Itse tossa laskeskelin että meidän perheeseen taitaa vaikuttaa kaikki, pl eläkeasiat.

Hallitus sumuttaa ihmiselle mielikuvia "tämä vaikuttaa vain siihen ja siihen". Missä on laskelmat siitä miten paljon toinet vaikuttaa perheisiin, eikä vaan esim "keskituloiseen opettajaan näin ja näin paljon".

Käyttäjän JussiNummelin kuva
Jussi Nummelin

Ja sen verran vielä autoverosta, mitä järkeä sitä on laskea kun ostovoimaa nipistetään rajummin?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

JL: "minua kiinnostaa tässä vain Suomen talous, työllisyys ja velkaantumisen taittaminen."

Mutta kiinnostaako sinua se, millä tavalla se saadaan aikaiseksi? On näet oikeudenmukaisempiakin keinoja kuin heittäytyä EK:n puudeliksi – vaikka se maksaisi hallituspaikan nykyisessä EK-hallituksessa.

Käyttäjän OlliKohonen kuva
Olli Kohonen

Rakenteellisena uudistuksena nostan esiin aivan oman ministerinä tekemäsi esityksen, työnantajien Kela-maksun palauttamisen. Lupaathan jatkaa sen ajamista? Huomautit silloin siitä, että työnantajillakin on vastuunsa. N

Tokihan se ei hallitusohjelmaan kuulu, mutta ei tainnut kuulua tämäkään työelämän kaikkien aikojen huononnuspaketti, jonka osaltasi ilmeisesti kuittaat. Mitäköhän olisit tästä paperimiehenä ajanut, jos olisit vielä töissä ollut, olisitko kahvituolla hehkuttanut pakettia, että tässä nyt toteutuu se yhteinen etu!

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Rakenteellisena uudistuksena nostan esiin aivan oman ministerinä tekemäsi esityksen, työnantajien Kela-maksun palauttamisen,"

Toki me kaikki inhoamme ja kadehdimme työnantajia ja olemme sitä mieltä että ne on verenimijöitä ja loisia jotka vain imevät kansasta mehut ja sitten elävät sillä rahalla loistossa ja ylellisyydessä.

Kuitenkin kannattaa harkita työnantajien rankaisemista millään tavalla, sillä tällainen liike voi aktivoida yrityksen jo valmiiksi laatimat suunnitelmat muuttaa toiminta toiseen maahan, kuten mm. Arabia viimeksi julkaisi tekevänsä.

Kuka sitten maksaa Suomessa työnantajan kelamaksuja, kun kaikki suomalaiset yrittäjät toimivat muiaa maissa kuin Suomessa.

Tietenkin kuka tahansa voi Suomessa ryhtyä uudeksi yrittäjäksi starttirahalla, kun vapaata työvoimaa tulee koko ajan lisää. Mutta jokainen varmaan edelleen harkitsee kannattaako sen firman perustaa Suomeen, vai ehkäpä sittenkin Viroon.

Ehkäpä Suomessa ollaan vain sen starttirahan ajan ja sitten muutetaan Viroon.

Kyllä tässä on nyt rakennemuutosten paikka, vaikka se tekee kipeää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei palkanalennus ole mikään rakenneuudistus.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #78

"Ei palkanalennus ole mikään rakenneuudistus."

eikö?

No sitten ei tarvita rakenneuudistusta
tarvitaan vain palkanalennus.

Itseasiassa rakenneuudistuksesta puhutaan siksi ettei kehdata suoraan sanoa että tehdään palkan alennus. Samasta syystä hallitus ei esittänyt palkan alennusta, vaan työajan pidennystä. mikä on heikompi toimi kuin palkan alennus.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #93

Totta. Tarvitaan vain ja ainoastaan palkanalennus: kokonaisvuosituoista leikattava 100 000 käteen jäävästä osasta sen ylittävältä osalta 50 %. Jos ei vapaaehtoisesti onnistu, niin hoidetaan verotuksella.

Koko ongelma poistuisi, kun joku edes ehdottaisi. Esimerkiksi Jari Lindström. Mutta ei.

Jotenkin joidenkin päähä ei mahtu, että Suomessa ei ole tarpeeksi siivoojia, että heidän ansiotasoaan leikkaamalla vienti saataisiin uuteen kukoistukseen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #100

"Jotenkin joidenkin päähä ei mahtu, että Suomessa ei ole tarpeeksi siivoojia, että heidän ansiotasoaan leikkaamalla vienti saataisiin uuteen kukoistukseen."

:) Viisastele vain, ei se haittaa.

Suomessa on se vika että palkat on aina tupanneet nousemaan liikaa. Liika on se että palkkojen nousu on ollut isompi lkuin tuottavuuden nousu. Muusta palkan noususta, siitä joka seuraa tuottavuuden nousua, ei ole haittaa.

Nämä palkkojen liialliset nousut on aina hoidettu palkkoja leikkaamalla. inflaation ja devalvaatioiden kautta tilipussista on kevennetty ne ylimääräiset palkat ja säästötileiltä myös. Velkaiset ovat tässä saaneet siinä sivussa hyötyä.

Nyt on ensimmäinen kerta kun palkkoja pitäisi alentaa ilman devalvaatiota ja inflaatiota. Tämä on koetuksen paikka. Jos asiat ei selviä muuten, ne selvitetään aikanaan IMF:n ja EU:n troikan kautta. Toivoisin että suomalaisilla olisi järkeä hoitaa asiat omin neuvoin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #103

Mikä siis on siivoojan työn tuottavuus?

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #105

Veli Heynolle muutama vastaus siivoojan tuottavuuteen kom. 105. Enkä erittele sitä, tekeekö työ RTK palvelu, vaiko ympäristönsä itsesiistijä

a. Työturvallisuus = vähemmän työtapaturmia
b. terveys = vähämmän sairauspopissaoloja
c. esteettisempi ympäristö tuottaa henkistä hyvinvointia
d. työpaikkoja niille, jotka arvostavat a...c tulemia.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #117

Joo, mutta kun tuo opponentti marisi tuottavuudesta, niin pitäisi olla laskuperuste tuottavuudelle. Muutoin ei voi puhua palkkojen noususta yli tuottvuuden.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #125

Ei siinä mitään laskentoa tarvita.
Jos vienti ei vedä, eikä tavara mene kaupaksi, väkeä lomautetaan ja irtisanotaan, tehtaat pannaan kiinni ja yritykset muuttavat ulkomaille, silloin ei olla tarpeeksi tuottavia. Siitä sen tietää.

Siivoojan palkkakin on yksi yrityksen tuottavuustekijöistä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #128

Ei tavara loputtomasti mene kaupaksi. Ehkä tuotetaan liikaa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #105

Siivojan työ on erittäin tuottavaa työtä.
Ilman siivoojia kaikki olisi siivotonta.
Siivoojat ovat yhteiskunnalle tärkeitä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #126

Jyväskylässä total ja L&T irtisanovat siivoojia koska työ ei ole tarpeeksi tuottavaa, tai kyse on liian kalliista työvoimasta (sukulasellani palkka oli kuulema reilu tonni kuussa).

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #141

Oliko sukulaisesi osa-aikainen työntekijä?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #103

Velka kannattaa aina. Joko inflaation tai halvan koron takia.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #100

Entä jos pyrittäisiin laskemaan elin- ja asuinkustannuksia. Rahan tarve vähenisi ja palkkoja sekä sosiaaliturvaa voitaisiin laskea ilman kyyneleitä. Voitaisiin myös ottaa käyttöön perustulo joka on sidoksissa näihin kustannuksiin ja seuraa kuukauden jäljessä niiden vaihtelua, se myös nostaisi painetta joko alentaa näitä kannustinloukkuja tai hallitusta erottamaan sidoksisuus.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #122

Sen, että yleinen hintatason lasku, ts. rahan arvon nousu, johtaa talouden lamaan, osoitti jo Antti Kytö kirjoituksissaan 1700-luvulla. Pätee edelleen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #93

Olen käsittänyt, että rakenneuudistuksella poliittisessa puheessa takoitetaan lähinnä toiminnan tehostamista.
Minun puolestani rakenteita voisi uudistaa huomattavasti radikaalimmin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #102

Yhteiskunnan tekemät rakenneuudistukset ovat tietenkin tärkeitä, mutta tärkeimmät rakenneuudistukset tehdään yrityksissä. Yhteiskunnan edun kannalta palkan alennusten merkitys muihin uudistuksiin nähden on moninkertainen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #108

Kenen yhteiskunnan? Mitä varten tuottavuuden pitäisi jatkuvasti lisääntyä?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #108

Juuri näin. Ja johtajan palkan puolittaminen säästää yritykselle enemmän kuin siivoojan palkan puolittaminen.

Joten, puolittakaamme siis johtajien palkat. Ja vienti alkaa vetää...

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #115

Ei toimi.
Tuolla periaatteella pitäisi Räikkösenkin palkka puolittaa, jotta ferrari säästäisi rahaa kehitystyöhön ja firma menestyisi taloudellisesti. Mutta entäs jos sijoitukset kisoissa siitä huolimatta tippuu? Pitää taas kutsua Räikkönen apuun, tai vielä parempi ja kalliimpi kuski.

Toimitusjohtajat valkkaa ja palkkaa omistajat ja he tietävät mitä kannattaa maksaa ja kenelle. Turha siitä on meidän täällä yrittää kipuilla. Ei se meitä koske, vaan niitä omistajia. Heidän osingoistaan se on pois mitä ne johtajille maksaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #127

Mutta työntekijöiden palkat ei koske omistajia mitenkään?

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #115

Heeheeheee,
Minäkin haluan värittää Tex Willerin mustavalko sarjista. Auttaa ymmärtämään, että pallo on pyöreä vain matemaatikkojen mielikuvissa.

Yritysten pitää laittaa työpaikat huutokaupalle. On mulla muukin konsti, mutta en jaksa jäkättää.

Hyviä öitä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #166

Siihenhän pyritään paikallisella sopimisella.

Käyttäjän seppopmuurinen kuva
Seppo Muurinen

Kokonaisetu ratkaisee niin Suomen kuin kansalaistemme turvallisuuden tunteen ja suoraselkäisyys - ilman poliittista kiemurtelua että oman edun tavoittelua katsantokannoista riippumatta ; on paras poliittinen arsenaali eriasteisiin ongelmiin että mistä puhutaan kuin mihin tähdätään ja mistä syistä !

Poliitikassakin - juuri näinä aikoina löysät pois,siitä huolimatta että saisi "epäpoliittisen leiman" !

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"On näet oikeudenmukaisempiakin keinoja kuin heittäytyä EK:n puudeliksi."

Pääministerihän suostui harkitsemaan, jos esityksiä tulee.
Niitä ei vain taida tulla, jos periaate on ettei saavutettuihin etuihin voi koskea ei riittäviä toimia voi saada aikaiselsi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitäpä jos koskettaisiin siihen mitä on saatu ihan ilman saavutuksia ja ansaitsematta?

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Hyväksyn kertakorjauksen hallituksen suunnittelemalla tavalla. Mutta ei tuolla linjalla varmaankaan kovin pitkälle voida mennä.

Ei meillä ole kuin yksi saavutettu etu johon pitäisi koskea. Se on liittojen oikeus neuvotella yleissitova TES. Etu on liittojen saavuttama, mutta ei työntekijöiden etu.

TES'stä poikkeaminen pitäisi sallia niissä yrityksissä joissa työntekijät heikennykseen suostuvat. Tämä hoitaisi liian runsaskätiset saavutetut edut niin ettei heikennys leikkaisi etua työntekijöiltä yrityksissä joilla maksuvaraa on.

Jussi Jukola

Täsmälleen samaa mieltä!

Suorastaan kornia lukea Lylyn kommentteja siitä että hallitus rajoittaa sopimusvapautta samalla kun meillä on yleissitovat tessit.

Kaino Kivi

Oliko muuten harkittu ja tarkoituksellista, että työnantajan omavastuumaksu työttömyysturvan lisäpäivistä käytännössä poistuu ja irtisanominen näin helpottuu. Lähinnä tämä koskee suurtyönantajia.

Miten niin käytännössä poistuu?

Eläkeuudistuksessa eläkeikä nousee 65 vuoteen. Samassa yhteydessä lisäpäivien alaikäraja nousee 61 vuoteen. Työnantajan lisäpäivien omavastuumaksun loppupää säilyy kuitenkin ennallaan 63 vuodessa. Käytännössä tarkoittaa, että 59-60 vuotiaiden irtisanomista tulee välttää, mutta muista ei aiheudu entisiä lisäkuluja. Työttömyysturvan lisäpäivien rahoitus siirtyy siis yhteiseksi kuluksi.

Irtisanominen siis jatkossa edullisempaa suurtyönantajille.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Oma napa edellä vai sittenkin yhteinen etu"

Kotimaisen ostovoiman leikkaaminen ei ole yhteinen etu.

Käyttäjän JussiNummelin kuva
Jussi Nummelin

Samaa mieltä. En näe tästä kellekään hyötyä.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" Kotimaisen ostovoiman leikkaaminen ei ole yhteinen etu. "

Työvoimakustannusten laskemista seuraa hintatason tippuminen, eli olettamasi ostovoiman lasku on väliaikainen. Meillä on tuollainen markkinamekanismi tässä talousjärjestelmässä. AY sen jatkuvasti unohtaa tai todennäköisesti ei vain ymmärrä koko asiaa.

Luulen ettei siellä oikeastaan halutakaan ymmärtää taloutta sen laajemmin ja millään muulla tavalla kuin kahden osapuolen välisenä sulta-mulle tai multa-sulle -nollasummana. Tuollaista harhakuvaa propagoiden niiden valtahegemonia yhteiskunnassa on helpompi säilyttää.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Tuo ostovoiman lasku kirpaisee ikävästi heikompiosaisia joilta jäisi sitten kotimaiset maidot, juustot ja kasvikset ruokapöydästä ja vaikka tilanne rauhoittuisi jälkeenpäin on ne korvaantuneet tuonti tavaralla kotimaisten maatilojen kaaduttua. Myös vähäosaisten velkaantuminen, syrjäytyminen ja kodittomuus lisääntyisi hetkisesti. Toisaalta mikä estää kodittomiksi joutuneilta työttömiltä vapautneiden asuntojen antamista pakolaisten käyttöön (tietysiti oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus). Kun ketjuun lisätään pakolaisten alati lisääntyvä määrä on työvoimakustannus leikkauksia tehtävä uudellee ja uudellen sekäleikkaamaan sosiaaliturvaa vaikka se saattaisi tarkoittaa erottamista yksta ja jopa joutumista samalle pakotelistalle venäjän kanssa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #142

"Tuo ostovoiman lasku kirpaisee ikävästi heikompiosaisia joilta jäisi sitten kotimaiset maidot, juustot ja kasvikset ruokapöydästä ja vaikka tilanne rauhoittuisi jälkeenpäin on ne korvaantuneet tuonti tavaralla kotimaisten maatilojen kaaduttua."

Keistä heikompiosaisista puhut? Työssä olijat tuskin ovat heikompituloisia.

Esimerkiksi työttömät ei menettäisi palkkojen kohtuullistamisessa. Työvoimakustannusten alentuminen helpottaisi sos.turvalla elävien pärjäämistä yleisen hintatason laskiessa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #146

Lisääntyneen työttömyyden ja alennettuneiden verotulojen takia jouduttaisiin puuttumaan sosiaaliturvaan vaikka se olisikin vastoin kansainvälisiä sopimuksia. Muistaakseeni sosiaaliturva on sidoksissa maan keskituloon.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Pitäisikö ihmeset saada töihin (väkisin) leikkaamalla sosiaaliturva mikätarkoittaisi joillekkinkädestä suuhun ja nälkäpalkalla elämistä vai pitäisikö ihmiset ja yritykset saada luomaan niitä työpaikkoja. Tarvitseeko suomi enemmän tuloeroja vai enemmän kulutusta? Onko vika ihmisen ja duunarin ahneudessa vai asuin- sekä elinkustannuksissa?

Jarmo Timonen

Ehdotuksia työllisyyden parantamiseksi:
1. Pitää sijoittaa "Suosi Suomalaista - Osta Kotimaista"-kampanjaan. Kampanjan kustannuksista maksaa osan valtio ja osan yritykset kuten autojen romutuskamppanjassa.

2. Kampanja Suomessa ja ulkomaisessa mediassa, joka kohdistuu ulkomaisten yritysten houkuttelemiseksi tänne ja ulkomailla olevien suomalaisten yritysten paluumuuttoon. Keinoina esim.
A. Tiedottaa, että Suomen työvoimakustannukset ovat tällä hetkellä Pohjoismaiden pienimmät ja myös alle Saksan työvoimakustannuksien. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/11/arvoitus-m...
B. Mikäli ulkomailta tuleva tai suomalainen paluun tekevä yritys käynnistää uuden yli 10 henkeä työllistävän teollisen tuotantolaitoksen Suomeen, niin tälle yritykselle voitaisiin myöntää esim. yhteisöveron pudotus 10%:iin määräajaksi (esim. 5 vuodeksi). Lisäksi voitaisiin myöntää määräaikaista palkkatukea työttömän työllistämiseen ja/tai koulutukseen.

3. Kevyen polttoöljyn käyttö kiinteistöjen lämmitykseen pitää saada loppumaan 2 vuodessa säätämällä sen vero niin ylös, että käyttäjät vaihtavat sen toiseen vaihtoehtoon pikaisesti. Tuulivoiman tukirahoista voidaan siirtää suurin osa kotimaiseen lämmitysjärjestelmään siirtyvän tukemiseen sekä suoralla avustuksella, että lainoituksella. Ruotsissa öljyllä ei ole lämmittänyt vuosikausiin enää juuri kukaan, koska siellä on jo pitkään verotuksellisin keinoin ohjattu käyttämään kansantaloudellisesti parempia vaihtoehtoja. Vuonna 2010 Ruotsissa oli enää noin 30000 öljyllä lämpenevää pientaloa, kun Suomessa niitä oli yli 200000 - tänä päivänä Suomessa on yhä noin 200000 öljyllä lämpenevää pientaloa: http://www.theseus.fi/xmlui/bitstream/handle/10024...

4. Huolehtia siitä, ettei keski- ja pienituloisten ostovoima pääse heikkenemään, jotta kotimainen kysyntä pysyy hyvänä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Viime suosi suomalaista kamppanja johti seehen ajatuskuvaan että suomalainen olisi valmismaksamaan vaikka sen kymmenen euroa kotimaisesta leivästä. Paremman tuoton toivossa kaupat nostivat kotimaisten tuotteiden hintaa mm pönkittääkseen laatuvaikutelmaa mutta tiukentikin vain saksalaisen halpakauppa lidlin jalansijaa ja nosti kaupan omien tuotteiden myyntiä (pirkka, rainbow, extra, k-menu, kotimainen, euroshopper).

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Juu, ei tällainen kamppanja johda mihinkään, paitsi kaupan vääristymiin, vääriin illusioihin ja poksahteleviin tuotannon kupliin.

Pitää vain keskittyä laadun parantamiseen ja hintojen halpuuttamiseen, siitä se lähtee. Keinotekoinen suomalaisen suosiminen luo vain harhoja ja vääriä mielikuvia, eikä se johda pysyvään kannattavaan tuotantoon.

Jarmo Timonen Vastaus kommenttiin #42

Suomalaisten tuotteiden suosiminen ja markkinoinnin parantaminen on aina kansantaloudellisesti kannattavaa - erityisen suositeltavaa se on varsinkin nyt kun olemme laskusuhdanteessa ja työttömyys kasvaa. En ole huolissani kaupan vääristymisestä tai syntyvistä mielikuvista, kunhan vain kotimaisten yritysten kannattavuus tänä vaikeana aikana paranisi ja työttömyys vähenisi. Nykyisillä keski- ja pienituloisiin kohdistuvilla hallituksen leikkauspäätöksillä kotimainen kysyntä taatusti vain vähenee ja pienituloiset kuluttajat ohjataan ostamaan aina sitä halvinta - joka on usein tuontitavaraa.

Suomalaisten yritysten ei kannata kilpailla halvalla hinnalla tappiota tehden - eiväthän saksalaiset tai ruotsalaisetkaan tuoteet yleensä ole halpoja (poislukien ne yritykset, jotka teettävät tuotteensa halpatuontimaissa).

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #52

"Suomalaisten yritysten ei kannata kilpailla halvalla hinnalla tappiota tehden - "

Ei tietenkään, paitsi jos korkeat hinnat vähentävät myyntiä, niin että tappiot vain ennestään kasvavat.

"eiväthän saksalaiset tai ruotsalaisetkaan tuoteet yleensä ole halpoja (poislukien ne yritykset, jotka teettävät tuotteensa halpatuontimaissa)."

Kysyntä ratkaisee. Jos kallis tekee kauppansa niin mikä ettei .. nostetaan hintaa.

Nyt on kuitenkin oikeasti kyse suomalaisesta tuotteesta, mikä ei mene kaupaksi. Meneekö se paremmin jos nostetaan hintaa? Ei mene.

Jos ruotsalainen tai saksalainen menee kaupaksi kalliimmalla hinnalla kuin suomalainen, ne ovat kuluttajan mielestä parempia.

Jos suomalainen ei osaa tehdä yhtä hyvää kuin ruotsalainen, pitää sitten vain kilpailla hinnalla. Tämä on elämän tosiasia.

Jarmo Timonen Vastaus kommenttiin #68

Kyllä Suomessa osataan tehdä hinta/laatu-suhteella mitaten kilpailukykyisiä tuotteita - usein vain ei osata markkinoida niitä tai rahat ei riitä näkyvään kampanjointiin.

Mitäs sanot noista muista ehdottamistani työllisyyttä parantavista keinoista?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #74

"Mitäs sanot noista muista ehdottamistani työllisyyttä parantavista keinoista?"

En oikein usko tuohon ajatukseesi kotimaisista markkinoista.
Minä ajattelen että ns. kotimaan markkinat ovat vain pieni osa, noin prosentti, koko EU:n markkinoista ja vielä pienempi osa maailmanmarkkinoista joista Suomenkin talous on osa.

Tuotanto pitäisi heti suunnata näille suurille markkinoille, jotka ovat ihan tavoitettavissa.

Ei kannata laskea pienen markkinan varaan, joka on vain prosentti koko EU:n markkinoista.

Suuret kansainväliset toimijat, ne jotka toimivat koko EU:n alueella ja koko maailmassa, hakkaavat kilpailussa vain Suomen markkinoiden varassa toimivat yritykset. Vaikka kuinka suosittaisiin Suomalaista, suomalainen tuote ei tässä kilpailuasetelmassa pärjää edes Suomessa.

Suurin osa suomalaisista menestyvistä yrityksistä toimii nyt jo kansainväliselsti. Nyt vain olisi viritettävä suomen kilpailukyky siihen malliin että edes näiden suomalaisten kansainvälisten yritysten kannattaisi pitää mahdollisimman paljon tuotantoaan Suomessa. Jos asia olisi näin, niin silloin myös muiden kansainvälisten yritysten kannattaisi satsata Suomeen.

Näin minä ajattelen.

Jarmo Timonen Vastaus kommenttiin #75

Eikö kuitenkin kannattaisi yrittää houkutella ulkomaisia yrityksiä ja suomalaisia paluumuuttajayrityksia investoimaan Suomeen pienellä lisätäkyllä kuten tuolla ehdottamillani yhteisöveron ja työvoimakustannuksien määräaikaisella avustamisella - eikai siinä mitään hävittäisi jos kokeillaan? Kilpailukykyähän Suomella on:
1. Yhteisövero on Euroopan matalimpia
2. Sähkön hinta yrityksille on Euroopan matalimpia
3. Korkeasti koulutettua työvoimaa on runsaasti saatavilla
4. Työvoimakustannukset ovat Pohjoismaiden halvimmat ja pienemmät kuin Saksassa
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/11/arvoitus-m...

Viimeaikoina kilpailykyvystä on saatu hyviä signaaleja - esim: Mayerin investoinnit Turun telakkaan, Googlen lisäinvestoinnit Haminaan, amerikkalainen Terex yhdistyy KoneCranesiin mm. Suomen halvan yhteisöveron vuoksi, Äänekosken sellutehdas, Sandvikenin tehtaan lopetuksen peruminen, peliteollisuuden kasvu jne.

EK:n tiedustelun mukaan teollisuuden kiinteät investoinnit nousevat tänä vuonna yli neljään miljardiin euroon eli neljänneksen viimevuotista korkeammalle. Investointien aallonpohja oli vuonna 2013, jolloin niiden arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vain noin 3,1 miljardia euroa.
http://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2015/06/16/e...

Entäs tuo ehdotus numero 3, jossa ehdotin öljyn käytön nopeaa lopettamista lämmitykseen verotuksellisin keinoin ja auttamalla siirtymistä kansantaloudellisesti parempiin vaihtoehtoihin valtion avustuksin ja lainoin? Öljyntuonti vähenisi ja kotimaisten lämmitysmuotojen käyttö lisääntyisi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Missä määrin luettelemasi tuotemerkit ovat kotimaisia?

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Kiitos hallitukselle oikean suuntaisista toimenpiteistä. Mutta ne ovat tilanteen vakavuuteen nähden lähinnä näpertely. Tehokkain kilpailukykyä parantava toimenpide olisi purkaa pakollinen työeläkejärjestelmä ja siten saattaa työnantajan sivukulut nollaan.

Käyttäjän kuolimonpaimensaaresta kuva
Arto Bäcklund
Juha Kuittinen

Palkkamalttia tulisi jatkaa ja kun yritys palkkaa uuden työntekijän alkupalkka voisi olla vaikka 80% ammattimiehen palkasta. Sitten työvuosien/taidon kertyessä tuo prosenttiosuus nousisi.

Käyttäjän JUKKAVUORINEN kuva
JUKKA VUORINEN

Jari puhuu asiaa ja kuten itsekin sanoo, laittaa poliittisen uransa alttiiksi koko Suomen edun takia.
Löysiä tyhjänpuhujia politiikassa on ihan tarpeeksi. Niitä, joilla oma etu on sivuseikka, ei näissä hommissa ole ikinä ollut liikaa.
Respektit Jarille.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Tehkää tämän tapainen, työntekijän halusta lähtevä omehtoinen työ työttömyysetuutta vastaan (ilman pakkoa) mahdolliseksi, niin syrjäytymiset ja monet muutkin lieveilmiöt vähenevät:
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&sou...
Nimim. Kokemus puhuu :-)

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Tosi järkipuhetta en olisi millään uskonut että ay taustainen mies on noin älykäs ja suoraselkäinen. Yleensä heihin sopii sanonta tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Tosi järkipuhetta en olisi millään uskonut että ay taustainen mies on noin älykäs ja suoraselkäinen. Yleensä heihin sopii sanonta tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.

Tommi Katila

Kun hallitus nyt esittää painavansa läpi nämä julkistetut leikkaukset, niin miksei se sitten voinut yksinkertaisesti painaa väkisin läpi yhteiskuntasopimusta? Se kun olisi ollut hallituksen mielestä niin nerokas, mitä siinä enää muita esityksiä kyselemään. Vai onko tää nyt vaan sitä, että politiikka on pohjimmiltaan kiristystä ja kostamista?

Julkisen sektorin "pitkät lomat" on muuten palkankorotusten sijaan, työnantajapuolen tarjoamia. Mutta hallituksen ja yrittäjjien mielestä tietysti ahneiden työntekijöiden syytä.

Lomien lyhentämisestä viis, mutta jos/kun omat tuloni laskevat haittalisien leikkausten takia (jotka muuten muodostavat 42%kokonaisansiostani), niin se on aivan varmaa, että alan suosia ulkomaisia tuotteita joka tilanteessa. Jos jotain kotimaista ostan, niin varmistan, että yrittäjä ei ole kok. kesk. tai ps. taustainen.

Ja mitä puoluekantaan ja äänestämiseen tulee, niin kyllä tää peli on jo niin nähty. Oppositiossa ollaan niin "pienen ihmisen ja työmiehen asialla", mutta hallituksessa otetaan poskeen EU:lta ja elinkeinoelämältä posket lommolla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä haittalisiä meinataan leikata? Leikataanko vuorotyölisiäkin?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Haittalisä" oon tietysti se, jonka saa joku "toinen". Se lisä, jonka "minä", esim. kansanedustaja, kansliapäällikkö tai toimitusjohtaja, saan, ei haittaa ketään.

Tommi Katila

Ettei tarvitse saivarrella, niin laitetaan se näin: Vuorotyötä tekevän kokonaisansiota meinataan leikata. Etenkin niiden, jotka ovat töissä vuoden jokaisena päivänä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #154

Tiedän, että sunnuntailisistä on tarkoitus leikata, mutta leikataanko yölisistäkin kuten jostain puheenvuoroista on saanut käsityksen?

Tommi Katila Vastaus kommenttiin #156

En muista nähneeni mainintaa yölisistä. Enkä muutenkaan painottaisi mitään yksittäistä lisää, vaan nimenomaan kokonaisansiota. Tasapuolisuus leikkausten kohdistamisessa olisi ihan "jees."
https://www.facebook.com/photo.php?fbid=1020483782...

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Kiitos kaikista kommenteista. Kerään ideoita talteen.

Hannu Töyri

Tämä korporativismi jota juuri vahvat ammattiliitot edustavat eivät aja eikä pysty ajamaan maan etua. Nyt jos koskaan on pystyttävä asettumaan oman edun ylä puolelle. Nyt vaaditaan poliitikoilta osaamista, ns. näytön paikka.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Mikä on "maan etu"."

Kun puhun maan edusta tarkoitan sen kansalaisia.

Käsite maa, tai isänmaa, ei ole muuta kuin abstrakti käsite joidenkin kansallismielisten märissä tai kuivissa päiväunissa.

Minun käsitteistössäni sillä ei ole merkitystä, mutta ihmisillä on, ns. kansalaisilla, myös muiden maiden kansalaisilla on sama merkitys kuin ns. suomalaisilla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kansalaisten edut voivat olla ristiriidassa keskenään.
Taloudellinen kasvu ei ainakaan ole tulevien sukupolvien etu. Kun nyt jo syödään heidän leipäänsä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #96

"Kansalaisten edut voivat olla ristiriidassa keskenään.
Taloudellinen kasvu ei ainakaan ole tulevien sukupolvien etu. Kun nyt jo syödään heidän leipäänsä."

Joo edut on ristiriidassa mutta ei ole kenenkään etu että annetaan ristiriitojen lamauttaa koko maan.

En oikein usko tuohon väitteeseen, siihen että syömme tulevien sukupolvien eväät. Se ei ole uskottavaa, kuulostaa propagandalta.

Eihän toki meidän pidä syödä tulevien sukupolvien eväitä,
mutta emmehän me voi.

Nykyiset eväät eivät säily kuitenkaan seuraaville sukupolville.
Seuraavat sukupolvet tekevät omat eväänsä itse.
Eikä niitä eväitä vielä ole olemassakaan,
emmekä me voi siis syödä niitä eväitä.
Emme voi, vaikka kuinka haluaisimme.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #98

Tarkoitan maapallon resursseja. viime kuussa ohitettiin päivä jolloin oli vuosittaiset "eväät" syöty. Vaikka tulevaisuuden sadot ei ole vielä tuotettu niin niiden tuottamisen edellytykset kaventuvat vuosi vuodelta. Pitäisi sentään säilyttää monillekin sukupolville. Raamatussakin Jumala käski: viljelkää ja varjelkaa! Hän ei sanonnut: tuhotkaa ja hyödyntäkää niin kauan kuin piisaa.
Ei lyhyt mielenosoituslakko lamannuta maata.
Pitääkö aina kaikki pyöriä yhä vinhammin?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #101

Jokainen sukupolvi joutuu hoitamaan omat ongelmansa itsenäisesti, emme me voi niitä etukäteen ratkaista, emmekä edes tiedä mitä ongelmia tulevat sukupolvet tulevat kohtaamaan.

Tottakai kannatan uusiutuvaa energia, energian säästöä, saastuttamisen lppettamista ja materiaalien kierrätystä. Ne tosin palvelevat juuri meidän sukupolveamme, mutta myös tulevia sukupolvia. Mutta ei kannata liikaa murehtia tulevia.

Voi olla että nykyisin pelkäämämme ongelmat ovat silloin tulevaisuudessa jo ratkaistu, mutta heillä on vastassa uusia ja pahempia ongelmia, josta emme vielä mitään tiedä, emmekä heidän puolestaan ratkaista.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #107

Jätetääpä siis suomen talous-, velka-, työllisyys-, ja pakolaisongelma seuraavien sukupolvien ratkaistavaksi aina uudelleen ja uudelleen. Tai sitten voimme jarruttaa nykyisten ongelmien paisumista ja ennalta ehkäistä uusien syntyä.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Nyt en ymmärrä. Meneekö perhe, suku ja heimo samaan klönttiin suurempien yksiköiden alkioina.

Elukoilla ja ihmisillä tuntuu vaan olevan sisäänrakennetuna halu olla omiensa keskuudessa ja reviirirajat vedetään selkeästi, jopa Natolangalla.

Ei sitä geeniperintöä voita vahvakaan verbaliikka.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #167

Heimoutuminen tai biologiselta termiltä lauma on ihan normaalia käytöstä reviirirajoineen muillakin eläin lajeilla. Aina voidaan haluta ja yrittää tehdä toisin pitää vaikka globaalia taloutta elävänä, kasvavana ja luonnollisena asianata tai yrittää häivyttää kansakuntien välisiä rajoja mutta sitten on aina se geneettinen koodi ja luonnon lait että lajikäyttäytyminen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #169

Ihminen on yhteiskunnallinen eläin.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Jari, uskon että yrität parhaasi. Mutta ongelmana on että hallituksen toimenpide-ehdotukset ovat epäoikeudenmukaisia. Kyllä kansa suostuu säästöihin kunhan ne ovat oikeudenmukaisia.

Laitan sinulle tähän osan palomiies/ensihoitaja Lindholmin mielipidekirjoituksesta HS,ssa tänään 13.9.15:

"Toimenpiteiden yhteen laskettu tuotto valtiolle on arvioitu olevan 64 miljoonaa euroa (HS 11. 9.). Jos kaikkien palkansaajien lomaraha puolitettaisiin, työnantajat saisivat noin kahden miljardin euron säästöt.

Kaikkia työntekijöitä koskettava "talkootyö" aiheuttaisi vähemmän katkeruutta kuin esimerkiksi nyt muutaman vuorotyötä tekevän työntekijäryhmän kurittaminen. Hyvätuloisia ryhmiä ei ole kuritettu HS:n kielikuvista huolimatta (HS Pääkirjoitus 11. 9.).

Vuorotyötä tekevien työntekijöiden edellytetään nyt kantavan kortensa yhteiseen talkookekoon yli edellä mainitun puolikkaan lomarahan suuruisella summalla sekä lisäksi luopuvan osasta lomiaan."

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Meinataanko vuorotyölisiäkin pienentää?

Petteri Hiienkoski

Arvostan rehellisyyttänne, ministeri Lindström, enkä halua epäillä motiivejanne yhteisen edun ajamisessa.

Toivoisin kuitenkin, että rohkenisitte arvioida rehellisesti myös hallituksenne väitteitä ja toimia.

Mielestäni hallitus ei esittämillään pakkotoimilla paranna Suomen vaan työnantajien taloutta, jos sitäkään. Työnantajien taloudellisten etujen ajaminenkin olisi mielestäni OK, jos se aidosti olisi välttämätöntä ja hyödyttäisi Suomea.

Esitetyistä toimista on jonkin verran hyötyä teollisuusyrityksille, jotka toimivat vain vientisektorilla. Palvelusektorilla toimivien vientiyritysten kohdalla työehtojen heikennykset voivat kannustaa korkeakoulutetun työvoiman maastapakoon.

Hallituksen esityksissä ei kuitenkaan ole mitään, mikä kannustaisi työantajia kohdentamaan lisääntyvät tuotot investointeihin, lisätyövoiman palkkaukseen tai myyntihintoihin. Toteutuessaan hallituksen toimet sellaisenaan heikentävät kotimaista kysyntää ja yritysten kotimaan myyntiä...
http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Mielestäni hallituksen esittämät toimet ovat yritys siirtyä markkinataloudesta komentotalouteen. Nähdäkseni see jää yritykseksi, koska laskennallisesti kuviteltua etuutta työantajat tuskin saavat: palkansaajajärjestöt todennäköisesti hinnoittelevat työsuhteiden heikennykset ja lisäävät ne tuloneuvotteluissa pakkavaatimuksiinsa. Tämän takia edessä oletettavasti on monimutkaisia ja pitkällisiä palkkaneuvotteluja, kenties myös työtaisteluita kielteisine talousvaikutuksineen.
http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Jos hallituksen esittämät toimet toteutetaan, palkansaajat todennäköisesti saavat tuloneuvotteluissa kompensaatiota. Kotimaan yrittäjiä hetkellinen voittojen lisääntyminen tuskin lämmittää, koska tavaroiden ja palveluiden kysyntä vähenee. Suurimpia häviäjiä ovat ne noin 170 000 yrittäjää, jotka työllistävät vain itsensä.
http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Hallituksessa kannattaisi ehkä tarkentaa tilannekuvaa. Taantuma on näet taitettu ja vienti lähtenyt vetämään. Tähän ilmeisesti vaikuttaa se, että edellisellä vaalikaudella hallitus paransi yritysten kilpailukykyä helpottamalla yhteisöverotusta reippaasti.

Kannattaako orastavan kasvun oloissa lietsoa vastakkainasettelua työmarkkinoilla? Vai kannattaisiko pakkotoimien sijasta kannustaa osapuolia yhteistoiminnan lisäämiseen ja maltillisiin palkkaratkaisuihin?
http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Vetoomukseni Herra pääministerille: vetäkää esityksenne pois!
http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" Tähän ilmeisesti vaikuttaa se, että edellisellä vaalikaudella hallitus paransi yritysten kilpailukykyä helpottamalla yhteisöverotusta reippaasti. "

Tulenkohan koskaan ymmärtämään kuinka yhteisöveron alentaminen paransi Suomen ja suomalaisen työn kilpailukykyä. Minun laskupäässä hilavitkutin kannattaa valmistaa aina halvimmassa maassa. Silloin voitto on suurin eikä verotuksella ole tuossa enää vaikutusta.

Pakkohan minun on väärässä oltava, kun sdp ja ay-liitot yritysten verotuksen keventämisen mieluummin valitsi kuin kilpailukyvyn parantamisen. Epäilen tuon valinnan olleen seurausta siitä ettei työntekijöiden saavutetuista eduista haluttu luopua. Yrittikö sdp lahjoa elinkeinoelämän investoimaan Suomeen?

Muistelisin työntekijöiden edusmiesten lähetelleen viestejä EK:n suuntaan, että kyllä nyt viimeinkin pitäisi alkaa investoida Suomeen. Justiinsa juu.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Ministeri Lindström otsikoi kirjoituksensa. "Oma napa edellä vai sittenkin yhteinen etu".

Vaikka ministeri ei ajattelisikaan omaa napaansa, voisi hän ajatella työtätekevien etua. Mitään "yhteistä etuahan" luokkayhteiskunnassa ei tietenkään ole.

Mitä "yhteistä etua" siinä on, että oikeistohallitukset kerta toisensa jälkeen siirtävät miljardeja euroja työtätekeviltä kapitalisteille ja rikkaille?

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Miksi palomies/ensihoitaja Lindholm keksii melko oikeudenmukaisen tavan jakaa taakkaa oikeudenmukaisesti palkansaajien kesken? Mutta ministerit esikuntineen eivät siihen pystyneet. Näiden tapahtumien jälkeen näen että ihmisyys ja järki on jossain ihan muualla kuin valtaapitävien kabineteissä

Ja miten olisi jos myös maanomistajat osallistuisivat talkoisiin, entä voisiko suuromistajat edes maksaa osingoistaan saman veron kuin piensäästäjät.

Entä tuulivoimatukiaisia saavat? Pekkarinen ja Vanhanen järjestivät Vanhasen hallituksessa nämä tuet. Pekkarisen vävy on mukana tuulibusineksessa. Haiskahtaa! Voidaanko ajatella, että tuulivoimabusineksessä olevat liikemiehet osallistuisivat talkoisiin?

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Olen pahoillani siitä, että sinulla on raskasta tällä hetkellä. Uskon myös että olet vilpitön. Olet hallituksessa Suomen Keskustan kanssa. Keskustan taustalla on erittäin osaava ja hyvin organisoitu porukka, joka on aina sisällissodasta lähtien katsonut palkansaajia pahalla silmällä.

Keskustalle on erittäin tärkeätä ettei maataloustuottajien tarvitse osallistua talkoisiin. Kaikki säästöt on tehtävä joko palkansaajien palkkoja alentamalla tai veroja korottamalla. Kun taas palkansaajat haluaisivat, että kaikki joutuisivat osallistumaan.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Yritän kirjoittaa kommenttiin jotain ehdotuksia ja ajatuksia. Minulla ei ole tarvittavaa asiantuntemusta, jotta voisin vastuullisesti ottaa kantaa vakavaan asiaan, eikä arvostelukykyä kommentin sisällön arvioimiseen. Kannattaa varmaankin suhtautua kriittisesti ja sopivan skeptisesti.

#1 Erillisestä perusteesta, eli sairauden tai muun täsmällisen syyn perusteella, määriteltävä työntekijävakuutus

Valtio voisi maksaa vakuutuksen tai sitoutua maksamaan työantajalle summan, joka korvaisi työnantajalle esimerkiksi yhdestä kahteen kuukauden palkan sivukuluineen, silloin kun erillisistä syistä - kuten sairauden vuoksi - johtuen henkilön todennäköisyys aiheuttaa työsuhteessa komplikaatio, joka päättää työsuhteen on kohonnut.

Vakuutuksen tarkoituksena olisi madaltaa työnantajan riskiä palkatessa työntekijä, jolla on työllistymistä merkittävästi haittaava sairaus. Esimerkki voisi olla skitsofrenia, bipolaarinen mielialahäiriö tai aiempi alkoholismi, mutta en tiedä ovatko nämä sopivia esimerkkejä. Mielestäni esimerkkeissä ex-alkoholistilla on tilastollinen riski sortua juomaan, skistofreenikoista en tiedä tarpeeksi, mutta assosioin jonkinlaisen epätyypillisen käyttäytymisen mahdollisuuden skitsofreniaan ja psykoottisuuteen, bipolaarisella manian mahdollisuus..? En tiedä näistä esimerkeistä tarpeeksi.

#2 Työnantajalle tarjottava tietopaketti riskeistä, jotka sisältyvät tietyn sairauden tai vaivan omaavan työntekijän palkkaamiseen

Työnantajille voisi järjestää esimerkiksi edellisen kappaleen vakuutuksen yhteydessä selkeän tietopaketin riskeistä, jotka tietyn erillisen ominaisuuden omaavan henkilön palkkaamiseen liittyvät sisältäen esimerkiksi tilastotietoa niiden ilmenemistodennäköisyydestä ja tiheydestä yms.

Tämä ehdotus kyllä vaikuttaa minusta näpertelemiseltä, joka saattaisi kasvattaa byrokratiaa ja erilaisten kaavakkeiden määrää, sekä siitä huolimatta vaikutukset olisivat marginaalisia tai pikemminkin voi olla ettei niitä olisi laisinkaan. Oikeastaan ajattelenkin että tämä #2 kohta tukee tuota #1 mukaista järjestelyä, mutta senkin järkevyys taitaa olla aika kyseenalainen.

#3 Erillisestä syystä johtuva heikko työllistymisennuste ja työnantajan sivukulujen alentaminen.

Henkilöille, joiden todennäköisyys työllistyä erillisistä syistä (Kuten ikääntymisestä) johtuen on selvästi heikentynyt, voisi automaattisesti taata helpotuksen työllistymisen tueksi esimerkiksi puolen vuoden työttömyyden jälkeen. Helpotus voisi perustua työnantajan sivukulujen alentamiseen summalla, joka on suhteessa TES:in mukaiseen taulukkopalkkaan

Esimerkiksi 6kk työttömänä olleelle yli 50-vuotiaalle tarjottaisiin "kaavake", joka oikeuttaisi työnantajan automaattisesti jättämään puolet kaikista taulukkopalkkaa vastaavista sivukuluista maksamatta, perusteena ikä ja esimerkiksi ammatti, jolle on vaikea työllistyä.

Mielestäni ehdotuksessa on kyse palkkatuesta, joka myönnetään työnantajalle välillisten verojen vähentämisen muodossa. Luulen että tämä saattaisi olla tarpeeton päällekkäisyys palkkatukijärjestelmän ohella, mutta laitoin ehdotuksen silti, ehkä tämä voisi yksinkertaistaa byrokratiaa ja palkkatuen budjetointia. Ajattelin ensisijaisesti (pitkään työttömien) yli 50-vuotiaiden työllistymismahdollisuuksia tätä miettiessäni, mutta en tiedä onko se sopiva peruste.

#4 Työttömyyden osatekijäanalysointi?

Työttömyydestä ja rakenteellisesta työttömyydestä puhuttaessa on melko helppoa kuvitella mekanismeja, jotka syy ja seuraus perusteisesti heikentävät kunkin ihmisen mahdollisuuksia työllistyä. Kuvitelmat ja fantasiat eivät välttämättä vastaa todellisuutta. Minun mielestäni julkiselle vallalle saattaisi olla tarpeellista pyrkiä kartoittamaan työttömyyden syitä mahdollisimman täsmällisesti, tieteellisesti ja kattavasti. Kun ymmärrettään työttömyyden syitä paremmin on helpompi keksiä ratkaisuja työllisyyttä kohentamaan.

Jo olemassa olevaa yhteiskunnallista tutkimusaineistoa maailmalta ja Suomesta voisi pyrkiä hallitusti sovittamaan Suomen kulloinkin vallitsevaan tilanteeseen ja koostamaan muotoon, jota voi hyödyntää päätöksenteossa. Sosiologista tutkimusta (Mikäli tämä termi on oikea?) varmaankin harjoittavat yliopistot ja tutkimusta tukevat laitokset. Tarkoitukseni ei varsinaisesti ole esittää, että työttömyyden syiden tutkimukseen pitäisi panostaa merkittävästi enemmän, vaan yritän esittää tutkitun tiedon hyödyntämiseen panostamista päätöksen teon yhteydessä.

Puhutaan esimerkiksi markkinoiden kohtaanto-ongelmasta, työpaikkojen puuttumisesta ja kannustinloukuista. Näille ilmiöille voisi saada täsmällisempää sisältöä tutkimusaineistoista. Kansantaloustieteellisen näkemyksen tueksi voisi ammentaa täsmällisempiä näkökulmia muiden yhteiskuntatieteiden puolelta.

Esimerkkejä yksittäisen työttömän työttömyyttä selittävistä tekijöistä voisivat olla vaikka riippuvuudet ja päihdeongelmat, mielenterveysongelmat, koulutuksen puute; työllistymistä nykytilanteessa edistämätön ammatti tai koulutus; ikä; fyysinen kunto; terveys ja sairaudet; harmaatalous; persoonallisuuden ongelmat ja asenne; maailmankatsomus, pitkittinyt työttömyys; työhistorian sisältö tai sen puute; sosiaalinen status, sosiaaliset verkostot, sosiaaliturvan passivoivat elementit, sosiaaliset taidot; itseluottamus ja itsevarmuus; kehitysvamma, kielitaito; yhteiskunnallinen ilmapiiri ja vallitsevat asenteet; rasismi, ulosottovelka, kannustinloukut, alueellinen työllisyystilanne ja keskimääräiset etäisyydet avoimiin työpaikkoihin... Yms.

Tekijät voisi myös ajatella vuorovaikutuksellisiksi joiltakin osin, eli mikäli työantajien todennäköisyys palkata työntekijäkseen henkilö, jolla on jokin työtehtävän suorittamisen ja työympäristöön sopeutumisen kannalta melko merkityksetön ominaisuus, silloin voisi ajatella ettei tekijä rajoitu pelkästään tai yksinomaan työttömään henkilöön.

Tästä täsmällinen esimerkki on mielestäni vaikkapa ulkomaalaisvastaisuus, jos tietyllä osalla työnantajista on muukalaisvastaisia asenteita, ne heikentävät ulkomaalaistaustaisten ihmisten mahdollisuuksia työllistyä. Tällöin selittävä tekijä on pikemminkin vuorovaikutuksellinen kuin henkilön omiin ominaisuuksiin rajoittuva eli yhteiskunnallisessa asenneilmapiirissä ja ennakkoluuloissa.

Mielestäni saattaisi olla hyödyllistä jos TE-toimistot pystyisivät muodostamaan hyvän kuvan syistä, joiden vuoksi ihmiset eivät työllisty, tietoa olisi mahdollista kerätä toimistoista valtion puolelle. Varmaankin jotenkin tällä tavalla nykyinenkin järjestelmä saattaa toimia.

Luulen tämänkin ehdotuksen olevan aika turha, sillä tutkimustietoa varmaankin hyödynnetään jo nyt, ja voi hyvinkin olla ettei julkisella sektorilla ole varaa panostaa kalliita henkilötyötunteja työttömien ongelmien ratkaisemiseen. Voisi esimerkiksi käydä niin että työttömyyden ratkaiseminen tulisi kalliimmaksi kuin ihmisten palkkaaminen keskimääräisesti maksaisi.. No tuskimpa tästä kommentista haittaakaan on. Ainakin toivon ettei siitä ole haittaa.

#5 Voisiko työehtosopimuksien muodostamisprosessia kehittää tavalla, jossa valtiolla olisi hieman aktiivisempi rooli? Eli valtakunnallinen alueellisten palkkataulukoiden standardi

Taulukkopalkan muodostamistapaan voisi lisätä prosessin, jossa valtionhallinnollinen taho pyrkii laskemaan jälkeenpäin lisättävän muutoksen taulukkopalkkaan alueellisin perustein.

Esimerkiksi niin että mikäli työehtosopimukseen sovitaan tietty taulukkopalkka normaaliin tapaan, tämän jälkeen valtion virastossa lasketaan minkälaiset alueelliset kertoimet olisivat kansantalouden, työllisyyden ja työttömyyden kannalta edullisimmat.

Yksittäisen alan suhteen tällainen muokkaus ei välttämättä olisi mitenkään merkittävää. Luulisin merkittävyyden perustuisi kaikkien alojen huomioon ottamiseen - Mikäli tällaisella järjestelyllä ylipäätään on mitään mahdollisuutta kehittää työmarkkinoita. Sivuhuomiona varmaankin olisi järkevää jos tarvittava laskenta ja monimutkaisemmat osiot tapahtuisivat jossain konttorin perukoilla, mutta itse ulosanti olisi yksinkertainen.

Luultavasti käytännön ongelma järjestelyssä olisi de facto taulukkopalkan uudelleen määritteleminen valtion toimesta, mahdollisuus joka taitaa jo etukäteen estää järjestelyn uskottavuuden, mutta tämän ongelman saattaisi voida välttää sopimalla puitteet, joissa tämä alueellinen palkanmuodostaminen tapahtuu. Esimerkkinä tästä voisi olla että keskiarvopalkan täytyisi pysyä esimerkiksi 0,25 prosenttiyksikön sisällä neuvotteluissa sovitusta ja suurin sallittava ero kullakin alueella suhteessa sovittuun olisi esimerkiksi 2,50 prosenttiyksikköä.

Neuvottelunäkökulmasta muutokset, eli alennukset tai korotukset, voisi yhdistää esimerkiksi alueellisesti palkkatukeen tai muuhun vastaavaan työllisyyttä edistävään järjestelyyn. Vaihtoehtoisesti jälkikäteen tehdyt muutokset voisivat perustua pelkästään sivukulujen leikkaamiseen ja veronkevennyksiin; tai subventioihin. Toisin sanoen neuvottelujen osapuolille ei varmaankaan kelpaisi jälkijättöinen sopimusten viilaaminen valtion toimesta, mutta ehkä jos porkkanana toimisi yhtenä esimerkkinä käyttämäni mahdollisuus käyttää enemmän varoja palkkatukeen alueellisesti, se kompensoisi tilannetta. Siis mikäli tällaisella järjestelmällä ylipäätään olisi mahdollista tuottaa (automaattisiin vakauttajiin verratavaa) kansantaloutta edistävää vaikutusta (Mistä en ole lainkaan varma).

Jos jotakin seutua vaivaa korkea työttömyys se olisi mahdollista ottaa huomioon vaikuttamalla palkkojen, palkkatuen ja verokevennysten määrään alueellisesti. Kun taulukkopalkkojen sopimisjärjestelyssä olisi tällaisia muuttujia, joita valtio pystyisi säätämään, saattaisi valtiolla olla lisää työkaluja työllisyyspolitiikan hoitamiseen - Mutta en tosiaankaan tiedä onko tässä ehdotuksessa järjen häivää.

Mielestäni saattaisi olla järkevää pyrkiä kehittämään sopimisen puitteita sellaisiksi, joissa valtiolla on mahdollisuus hienosäätää kansantaloutta edistävällä tavalla, kuitenkin loukkaamatta työmarkkinaosapuolten neuvottelujen roolia. Tosin en tiedä sitäkään miten tämä olisi sovitettavissa yhteen jo alueellisiksi neuvoteltujen työehtosopimusten taulukkopalkkojen kanssa, jos mitenkään.

#6 Vastikkeellisuudesta

Luulisin työttömyyteen liittyvien tukijärjestelmien päivittämisessä ja vastikkeellisten elementtien viilamisessa olevan paljon potentiaalia julkisen sektorin menotaakan keventämiseen. Aiheeseen on vaikea ottaa kantaa sosiaalisten näkökulmien ja keskusteluilmapiirivaikutusten vuoksi ja aihe on hyvin monisyinen ja monitahoinen, enkä varmasti pysty kommentin loppuun tiivistämään mitään kokonaisuutta joten laitan tähän yksittäisiä väitteitä kysymysmuotoisesti tekstin lyhentämiseksi. 1. Ehkä vastikkeellisen toiminnan ohjaamista yksityiselle sektorille voisi harkita 2. Vastikkeellisen toiminnan hinnoittelua saattaisi olla hyödyllistä määritellä vähentämään kunnan ja valtion yhteenlaskettuja kuluja, sekä luomaan hinnoittelun mukana tuleva tuottavuusvaade. 3. Työttömien aktivioinnissa minimi- tai suosituspituuksia säätämällä voisi vähentää byrokratiaan vaadittavia virkamiestyötunteja per työtön. 4. Tukien nettomäärien vertaaminen yksityisen sektorin matalapalkkasilla aloilla työskentelevien henkilöiden nettopalkkoihin voisi myös avata näkökulmia julkisen sektorin menotaakasta ja sen keventämisen mahdollisuuksista.

#7 Ulosottovelkavankeus saattaa aiheuttaa tarpeettomasti kannustinloukkuja

Muistan joskus aikaisemmin yrittäneeni perehtyä ulosottojärjestelmään, ja muistaakseni johtopäätökset siihen perehtymisestä olivat, että nykyinen ulosottojärjestelmä ei toimi, sillä asumiskustannukset suhteessa ihmisten tuloihin ovat liian suuret, ja ulosottojärjestelmän automaattisen ulosmittauksen taso epäonnistuu ottamaan suuret asumiskustannukset huomioon. Saattaa olla että ulosottojärjestelmää tutkiskelemalla voisi poistaa joitakin työllistymistä haittaavia kannustinloukkuja. Esimerkiksi suhteuttamalla ulosmittauksen automaattista tasoa asumiskustannuksiin niin, että työssäkäyminen kannattaa, mutta tämä taitaa vaatia aika täsmällistä ja pitkällistä perehtymistä muutosten vaikutuksiin.

Tuskimpa tässä kommentissa mitään hyödyllistä oli. Lähinnä tuntuu että paljon tekstiä ja vähän asiaa.. Ainakin toivon ettei tästä haittaakaan ole..

Arttu Alila

"Kun Perussuomalaiset päättivät lähteä mukaan hallitukseen, niin aika monella ei käynyt mielessä mitä se sitten oikeasti tarkoittaa".

Jari, miten voit väittää tällaista? Vaikka persut edustavat - mukamas - jotain muuta, kuin vanhoja puolueita, teidän kannattajanne on pääasiassa tulleet juuri sieltä, vanhoista puolueista. Kyllä heillä lähes kaikilla oli käsitys, tieto ja mitä ilmeisemmin karvas kokemus, mitä hallitukseen meno tarkoittaa. Itse asiassa, sen takia he teitä persuja äänestivät.

"Vallan mukana tulee vastuu. Ja vastuun mukana velvollisuus tehdä päätöksiä, myös niitä ikäviä. Ja niitä on nyt sitten tehty ja tehdään jatkossakin".

Kaikki tämän tietävät, sitä on turha opettaa. Suurin kysymys on, oliko teillä puolueena v a s t u u t a kertoessanne, kuinka "työmies on tuplapalkkansa pyhänä ansainnut" tai kuinka "tonnin eläkeläiseltä ei saa, ei voi mitään leikata".

Sen takia sinä, puolueesi ja muut kumppaninne olette nyt lirissä, kun teillä - varsinkaan teillä - ei ollut munaa (lue vastuuta) kertoa toreilla, että kalman koura raapaisee syvältä sitä pientä ja köyhää ihmistä; loru, jota puheenjohtajanne Soini pyhäpuheissaan muisti toistaa.

Vanha kansa sanoo, että "jos ei valhe auta, kannattaa kokeilla rehellisyyttä". Ei kai se vain ole jo liian myöhäistä?

Käyttäjän TapioTuomisto kuva
Tapio Tuomisto

Perussuomalaiset tekivät todella härskin tempun "Suomen suurimpana työväenpuolueena" tekemällä pakkolait ay-liikkeen murskaamiseksi..siitähän on kysymys herra "pääluottamusmies", eikä täma fakta selittelemällä muuksi muutu..nyt persut vaativat EK:ta ja SAK:ta takaisin neuvottelupöytään, mutta varmaan itsekin olet "Eteläranta kympissä " pääluottamusmiehenä sen verran ravannut että käsität, miksi ihmeessä EK lähtisi enää neuvottelupöytään kun persut löivät nimensä paperiin, missä EK sai kaiken ja enemmän mitä älysi pyytää..uhriutumisesi ei asiaa muuta mustasta valkoiseksi.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Sääli on sairautta ja erityisesti säälin kerjääminen, jos syyllinen on yhtä lähellä kuin oma napa.

Kyllä kansa tietää !

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

face:

Hälytys 6.50. Kohteessa 7.00. Kuljetus alkaa 7.20. Ensihoitolääkäri kohdattu 7.40.

Suunniteltu työvuoro loppuu 8.00.

Potilas luovutettu 8.25. Paluumatkalle 8.40. Auton tankkaus 9.15. Asemalla 10.00. Auton täydennyksen ja raportin jälkeen työaika loppuu 10.15.

Ylitöitä 2 h 15 min.
Emmekö ole korvauksiamme ansainneet?

Käyttäjän JussiNummelin kuva
Jussi Nummelin

Soinihan sanoi tiistaina jotenkin näin "ei tämä kertoimen lasku tarkoita etteikö ylitöitä tehtäisi niinkuin ennenkin"

Eli soini (hallitus) tarkoittaa ette nyt vaan tehdään sama ja enemmän, ainostaan palkkajoustaa alemmas.

Voisiko joku nyt sieltä hallituksesta esitellä esimerkin omaisena laskelman paljonko esim ylityökorvauksen kertoimen puolittaminen edesauttaa vientiteollisuutta.

Käyttäjän JussiNummelin kuva
Jussi Nummelin

Tarkennuksena, mikään "kasvoton" konttämiljoona ei käy. Paljonko se edesauttaa keskivertovientiyrityksen keskivertotuotteen kilpailukykyä?

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Jostain jäänyt mieleen, että ay:n puolelta olisi sanottu hallituksen päätöksillä kaksi mrd siirtyvän kustannustason alenemiseen. Päälle vielä miljardin veronkevennys pienituloisille. Ostovoima nousisi kohinalla viiveellä, mutta ei vain kelpaa. Ei sitten mikään.

Käyttäjän JussiNummelin kuva
Jussi Nummelin Vastaus kommenttiin #145

No kaikenlaista voi jäädä mieleen, ei se tosiasioiksi sillä muutu. Vai oikeen kohinalla ja viiveellä?

Kaksi miljardia kustannustason alenemiseen, paljonko se laskee vaikkapa paperitonnin myyntihintaa tai luksusristeilijästä saatavaa voittoa? Onko tästä jäänyt jotain mieleen?

En tiedä sitten millä aikajaksolla miljardin ostovoiman lisäys tapahtuu pienituloisille, mutta ostovoiman lasku tapahtuu kertarysäyksellä ja lyhyessä ajassa. Korvausten lasku, karenssit, auton käyttöveron nousu tms.

Käyttäjän karilaurila kuva
Kari Laurila

"Ideat ovat tervetulleita", kerrotte, arvoisa ministeri.

Apua on tarjottu. Ei ole tähän mennessä kelvannut.

Muotoilen tämän sillä kielellä, jota kunnianarvoisa ministerikin ymmärtää. Jos otatte penkkiin riittävästi romua ilman varmistajaa tai turvarautoja, tanko saattaa jäädä rinnan päälle. Siinä on sitten ikävä kiemurrella.

Käyttäjän ojanaho kuva
Toni Ojanaho

Hyvä kirjoitus. Muistatko Jari, kuinka viime syyskuussa vielä oli monta jos-sanaa työministerin paikan edellä, mutta sieltähän se tuli, kuten arvelin ;). Muistutetaan vanhasta vinkistä.

http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1749...

"...Sen sijaan näillä työttömyysluvuilla SAK:lta voisi odottaa jo jotain. Jarille voisi teollisuuden tilannetta tunteneena olla tarjolla seuraavassa hallituksessa työministerin paikka ja siinä voisi ensimmäisenä toimeksiantona olla antaa Lylylle tehtäväksi puolittaa jäsenistön työttömyys. Lauri kun hoitaisi työn tarjonnan kuntoon, niin eiköhän tänne tulisi taas yrityksiäkin. Virallistahan tuollaisesta toimeksiannosta ei saa, mutta julkisuus hoitaa sen riittävän viralliseksi. Eihän siinä ole mitään järkeä, että on saatu sovittua hyvät ehdot, mutta niillä ehdoilla ei saa töitä."

Mä olen tällä välin palkannut kaksi työntekijää ja kaverit kymmeniä. Kyllä meillä imuakin on Suomessa joillain aloilla.

Marko Koivuneva

Hei Jari!
Mikä saa ihmisen töihin ja tekemään enemmän töitä? Yrittämään parhaansa ja ylittämään itsensä? Kehittymään työssään? Joku sanoisi,että rakkaus lajiin. Perimmäisenä syynä on aina raha. Sitä tässä maailmassa tarvitsee jokainen. Nykyjärjestelmä Suomessa ei siihen kannusta. Mitä enemmän teet töitä sen enemmän veroja maksat. Olisiko tuolle jotain tehtävissä? Olen joskus miettinyt että lisätyöllä olisi oltava sama vero kuin perustyölläkin. Vai olisiko se toisinpäin jopa? Mitä laiskempi olet sitä enemmän tulisi veroja maksaa? Uskon, että kansanterveydellekin tulee ahkera työmies halvemmaksi kuin laiska. Ahkera työmies taas tuntee vääryyttä kun ahkeruudesta rankaistaan korkeammilla veroilla. Voisiko esim lakisääteiset työntekijän työttömyysvakuutus ja työeläkemaksu alentua lisätyön ja palkkioiden osalta edes? Uskon, että tämä voi olla myös yksi syy veronkiertoon. Sovitaan palkkioksi joku tuote tai matka etelään palkan sijaan.
Hankala yhtälö mutta pohdittavaksi

Käyttäjän JariKorpela kuva
Jari Korpela

Ehkä isossa avainasemassa on PK yritysten, eritoten alle 10 henkilön yritysten henkilöpalkkauksen helpottaminen ja tukeminen. Näitä yrittäjiä on kymmeniä tuhansia. Jos jokainen saisi palkattua yhden henkilön lisää töihin, se helpottaisi jo huomattavasti työtilannetta. Suorat palkkatuet ovat kuitenkin huonoja, sillä kyllä yrityksen pitää maksaa työntekijänsä palkat, MUTTA ENNEMMIN PITÄISI PYRKIÄ POISTAMAAN PALKKAUKSESTA AIHEUTUVIA RISKEJÄ PK YRITTÄJILTÄ.

Jos esimerkiksi alle 5 henkilön yritys palkkaa nuoren naisen joka tulee raskaaksi, niin se tekee todella tiukkaa sille yritykselle. Samoin jos alle 5 henkilön yrityksessä vaikka 3 sairastuu äkillisesti viikon kestävään mahatautiin niin voi olla tiukat paikat, jos pitää palkata vuokrahenkilöt tilalle ja vielä maksaa sairaslomalaisille palkat.

Mielestäni näitä riskejä pitäisi poistaa esim siten, että valtio maksaisi sairaslomapalkat, ja äitiyslomarahat kokonaan, eikä yritys. Tällöin pieni yritys voisi palkata sijaisen tekemään sairaan ihmisen töitä jos mahdollista, eikä siitä koituisi sille tappioita. Työttömät voisivat tässä tapauksessa saada töitä enemmän kun muut työntekijät sairastelevat. Toki tällaista tapahtuu nytkin, mutta voisi tapahtua enemmän sen sijaan että muut firman työntekijät joutuvat tekemään sairaana olevien työt. Jos valtio maksaisi äitiyslomarahat, niin yrityksen on helppo palkata tilalle äitiyslomasijainen, eikä siitä koidu yritykselle tappioita. Silloin yritys maksaisi puhtaasti vain siitä työstä mitä se saa työntekijältään.

Mielestäni nämä edut pitäisi tulla valtiolta verorahoista, eikä niitä pitäisi ottaa PK yrityksiltä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Olisihan olemassa se vaihtoehto että irtisanomisen perustelu poistettaisi vaikkei se olisi oikea ja oikeudenmukainen. Käytännössä se tarkoittaisi että sille raskaaksituleelle naiselle ja niille kolmelle vatsatautia potevalle työntekijälle voitaisiin antta tuostavain potkut ja ottaa tilalle uusia kilpailutetuilla palkoilla. Vaan se ei olisi oikein emmekä sallisi sellaista vai miten on?

Ehdottamiasi muutoksia toki kannattaisi ryhtyä toteuttamaan juuri pk yrityksissä mutta jättää toteuttamatta suuryrituksissä sekä monikansallisissa yrityksissä. Itse kyseen alaistan ulkoistamisen, vuokratyön, ja nollasopparit elleivät ne ole tarpeen.

Timo Lehtonen

Tiedoksi tulossa oleva kansalaisaloite:
”Kansanäänestys Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten sosiaaliturvan muuttamisesta työperusteiseksi”
Aloitteen päiväys 19.9.2015
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1528

Lainauksia aloitteen tekstistä:

”Suomalainen sosiaaliturva on asumisperusteisena globaalissa vertailussa hyvin poikkeuksellinen ja avokätinen mahdollistaen Suomessa asuvien ihmisten toimeentulon ilman palkkatuloja koko aikuisiän ajan. Järjestelmä on jo vanha ja luotu olosuhteissa, joissa Suomi muun maailman tavoin ei ole ollut rajoiltaan yhtä avoin kuin nykyisin. Tämä lainsäädäntö on vanhentunut muodostaen houkuttimen sellaisten maiden kansalaisille, joilla vastaavaa sosiaaliturvaa ei ole ja jotka eivät kotimaissaan pysty edes työskennellen saavuttamaan suomalaisen sosiaaliturvan mahdollistamaa elintasoa.”

”Suomen sosiaalimenot olivat vuoden 2011 rahassa
17,6 miljardia euroa vuonna 1980,
32 miljardia vuonna 1990,
40 miljardia vuonna 2000 ja
57 miljardia vuonna 2011”

”Suomen julkistalouden varainkäyttö on sosiaaliturvamenojen osalta selvästi yli Euroopan keskitason, kun sosiaalimenot lasketaan prosentteina bruttokansantuotteesta. Suomi houkuttaa väkeä sosiaaliturvan ansiosta ennemminkin kuin työmarkkinoiden vuoksi ja samalla osaavaa ja veronmaksukykyistä väkeä hakeutuu Suomesta pois. Tilanne on maamme kannalta hyvin huolestuttava.”

”Avoimet rajat yhdessä asumisperusteisen sosiaaliturvan kanssa on suomalaisille taloudellisesti kestämätön yhtälö, joka tulee väistämättä muuttumaan ennemmin tai myöhemmin, ja on parempi tehdä muutos aikaisin, hallitusti ja avoimet rajat säilyttäen.”

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Hyvä aloite ja oinea idea vaikka satuttaakin monien monikultturisten ja humaanien sydämmiä. Toivottavasti aloitetta ei möhlitä ja sekoiteta vastukkeelliseen sosiaaliturvaan niin että suomen kansalaisellekkin tulisi välitön maasta häätö ellei ole työllistynyt määräajassa jäätyään työttömäksi vaikkei tämä olisi ulkomaan kansalainen. Toki työttömyys vähenisi mutta minne työllistymättömät lapattaisiin? Kostoksi venäjälle?

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Ministeri Jari Lindström kaipaa konkreettisia ehdotuksia taloustilanteen parantamiseksi. Tässä niitä olisi:

Rahaa infrastruktuurin kehittämiseen. Tiet on kunnostettava, lisää raideliikennettä rakennettava suurten kaupunkikeskusten liepeille. Pisara-rata on erinomainen esimerkki.

On saatava lisää asuntoja pääkaupunkiseudulle, jossa huoneistojen hinnat ovat niiden niukkuuden vuoksi sietämättömiä. Pienipalkkaisilla ei ole varaa asua.

Nämä hankkeet maksavat itsensä takaisin muutamassa vuodessa.
Suomen valtiovelka ei ole lainkaan suuri. Saamme lainaa erittäin edullisella korolla.

Hallituksen esittämät palkkasäästötoimet vain riuduttavat ja hidastavat taloutta. Palkanalennuksien vaikutuksesta kysyntä alenee ja kotimarkkinat hiljenevät.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" Palkanalennuksien vaikutuksesta kysyntä alenee ja kotimarkkinat hiljenevät. "

Palkanalennuksia kyllä seuraa hintatason lasku. Sen vaikutuksesta vientikin alkaa vetämään. Suomalaista yhteiskuntaa ja työntekijöitä odottaa siis tuplapotti, jos vain uskallusta hallituksella riittää. Toivon todella, että riittää.

Jotenkin hassu ajattelutapa että ostovoima katoaa jos palkkasummasta jää pieni osa työnantajan kassaan. Ei ne euort mihinkään mustaan aukkoon katoa. Palkanalennuksen vaikutuksesta tulee syntymään uusia työpaikkoja. Meidän vasemmisto liioittelee kysyntävaikutusta tosi paljon. Kaiken lisäksi unohtavat veronkevennyslupauksen jonka hallitus on antanut.

Leikkaukset sos.turvamenoihin on kyllä vanhingollisia kotimarkkinoille. Niillä on suoraa ostovoimaa leikkaava vaikutus, eikä toisaalta auta yrityksiä ollenkaan. Se puoli huolestuttaa enemmän kuin palkkojen leikkaus. Toki valtion kassan tasapaino edellyttää.

Toki täsmätoimilla ja työmarkkinauudistukset aiheuttavat lakkoilua ja niistä seuraa monttu bkt:hen, mutta väliaikaista se on vain. Ilman uudistuksia työmarkkinoilla Suomi ei lähde nousuun, ja sitä kannattaa ihan jokaisen miettiä. Kuljemme Kreikan tietä kohti päätepysäkkiä jossa troikka määrää leikkaukset. Suomen työmarkkinamallia on pakko uudistaa ettei työn hinta enää karkaa vaan tarvittaessa joustaa alaspäin.

Mielestäni Lindström vetää ministerinä vertoja Sipilällä. Toivottavasti suomalaiset työläiset ja työttömät osaavat antaa arvoa heidän edustajalleen. Pelkäänpä vain etteivät osaa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Palkanalennuksien vaikutuksesta kysyntä alenee ja kotimarkkinat hiljenevät."

Pitää muistaa että Suomen markkinat ovat vain prosentti EU:n kotimarkkinoista. EU:n lisäksi suomalaisten tuotteiden markkinat ovat myös Venäjällä, Amerikoissa, Aasiassa ja Afrikassa.

Pelkästään kotimaan pienille markkinoille suuntaavalla yrityksellä ei voi olla mitään mahdollisuuksia menestyä edes täällä Suomessa, isommat tekijät, ne jotka pärjäävät maailmanlaajuisesti, pärjäävät myös Suomessa.

Pitäisi jo päivittää ajatukset kotimarkkinoista ajan tasalle ja lakata haaveilemasta turhia, kuten sellaista että ns. kotimarkkinoilla olisi jotain merkitystä. Sen puolesta voitaisiin palkat vaikka puolittaa, ei ae vaikuta merkittävien ja tärkeiden suomalaisten yritysten toimintaan maailmalla millään tavalla.

Lauri Toikka

Hei,

EU tutkimus suomen corruption artikkelissaan
väittää että 66% Suomen julkisen talouden
työpaikoista ja niiden palkoista määräävät
puolueet.
Suomen kansatalouden tilipidon mukaan
julkisen talouden palvelija määrä 718 500
ja palkat tilastokeskuksen mukaan 27 miljardia
590miljoonaa 400 tuhatta Euroa.
Plus toimistotilat,Eläke edut,virkistyslomat,
sairauskorvaukset,äitiys ja isyyslomat,........
nimittäkää mitä muuta.
Sanovat että Suomen julkinen sectori riittää
yli 20 miljoonaisen Kansan tarpeisiin.
Näyttää siltä että ne Suomen Työläisten
tuottamat tulot on siirretty puolueiden jäsenten
työllistämiseksi julkisen sectorin keksittyihin
työpaikkoihin.
Halusiko joku keskustella kansaneläkkeellä
toimeentulevasta eläkeläisestä?

Tilastokeskuksen mukaan julkisen talous
käyttää 58% Suomen Kansa Brutto tuotosta.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Ruotsissa ay-liikekin on jo ajat sitten ymmärtänyt, että yritysten palkkakustannuksia alentavat toimenpiteet aina myös lisäävät työllisten määrää, jolloin vaikutus koko kansantalouden ostovoimaan on positiivinen, vaikka eräät tahot (suomalainen ay-liike ?) antaa ymmärtää ostovoiman laskevan.

Käyttäjän kuolimonpaimensaaresta kuva
Arto Bäcklund

#mikamustonen
Lukutaito riittää siihen, että tästä viestiketjusta näkee kommentoijien jakautuneen lähes kahteen äärilaitaan. Surullista ja valitettavaa! Mikä sen on saanut aikaan? Kysymys on esitettävä.

Voi olla niin kuin sanot; "yritysten palkkakustannuksia alentavat toimenpiteet aina myös lisäävät työllisten määrää", mutta jätät tässä, niin kuin monet muutkin tekevät, käsittelemättä väitteesi koko Suomen talouden kontekstissa. Palkkoja voidaan alentaa, mutta samalla tulee varautua jättimäiseen sosiaaliturvan menojen kasvuun. Tai laajamittaiseen heitteillejättöön.

Taloutemme tämän hetkinen rakenne ei vain yksinkertaisesti mahdollista suurimmalle osalle työssä käyviä alenevaa tulotasoa. Asumisen, ravinnon ja parempina aikoina tehtyjen vastuiden hoitaminen, edes kohtuullisesti, ei sitä mahdollista.

Pidän epä-älyllisinä näitä "yhden keinon" kommentteja, joissa ei ymmärretä, tai haluta ymmärtää yksittäisen ihmisen arkeen vaikuttavia taloudellisia lainalaisuuksia. Tätä ei valitettavasti maamme hallituskaan ymmärrä.

Soisin kernaasti Jari Lindströminkin tätä nyt jälkeen päin ajattelevan, muistellen mitä palkanalennuksista ennen vaaleja Kouvolan torilla puhui. Olin kuuntelemassa ja pariin kertaan nokakkainkin keskusteltiin. Päättäväiset lupaukset reilu sata päivää sitten ovat saaneet äänestäjäsi ymmälleen. Puheesi mm. euron asemasta ja vaikutuksista kahleena. No respect!

P.S. Mikäli meillä olisi vaikkapa Saksan asumiskustannustaso ja ruoan hinta, sisäiseen devalvaatioon olisi jotain mahdollisuuksia.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

#ArtoBäcklund

Valitettavasti tosiaan Suomessa jotkut lietsovat tarpeetonta vastakkainasettelua, joka heijastuu näihin kirjoituksiinkin.

Hallituksen esityksessä on lukuisia keinoja, joilla suomalaisen työn kilpailykykyä pyritään parantamaan. Ja lisää on tiettävästi tulossa.

Kenekään työssäkäyvän tulotasoa ei olisi käsittääkseni tarvinnut (tilapäisestikään) alentaa, jos ay-liike olisi lähtenyt mukaan yhteiskuntasopimukseen.

Työssäkäyvien tilanne on kuitenkin parempi kuin esim. työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden. Niin kauan, kun työssäkäyvät eivät halua osallistua hallituksen käynnistämiin "talkoisiin" millään tavalla, niin seurauksena on työttömyyden edelleen kasvaminen ja Suomen hallitsematon velkaantuminen.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Verojen ja veroprogression nostaminen on myös tepsivä keino talouskriisin voittamiseksi.

Pääomatuloja olisi ryhdyttävä verottamaan kunnollisesti. Nykyään keskituloisilla palkansaajilla on korkeimmat veroprosentit, korkeammat kuin suuria pääomatuloja saavilla ökyrikkailla.

Varallisuusvero on palautettava (valtiovarainministeri Heinäluoman moka on vihdoin korjattava).

Veroparatiisien toiminta on pantava syyniin ja pikaiseen korjaukseen.

On ryhdyttävä harjoittamaan Paul Krugmanin ja Pertti Haaparannan esittelemää ja perustelemaa elvyttävää talouspolitiikkaa nykyisen kur(j)istavan sijaan.

Riikka Irene Orava

Ensimmäisenä haluan kertoa hämmennyksestäni kun kuvassa on kaljupäinen mies ja hilse shampoo mainos lävähtää näytölle.
Aivan yhtä uskomattomia ovat nänä hallituksen toimet. Koko Suomi on 50 vuotta koulutettu uskomaan siihen, että kolmikanta on ollut pohjoismaisen menestyksen tie, kuten myös tasa-arvo. Ja nyt olette valmiita hylkäämään kaikki perusperiaatteet kuvitteellisen talousloikan mahdollistamiseksi keinoin, jotka eivät Kreikkaakaan auttaneet.

Lauri Toikka

Suomen hallitus ottaa velkaa pitääkseen
ylisuuren julkisen sectorin hyvinvointia
yllä.
HAllituksella ei ole mitään
kannattavaisuuslaskelmia tämän osaston
toimista.
Ensinnäkin minkälaisia tuotteita he
tuottavat joita kansalaiset haluavat
ilman lakien pakoitusta?
Lakeja säädetään hyödyllistä työtätekevän
kansan hiljaisena pitämiseksi jotta
vallassa olevat voimat vyöryttää tekemänsä
ilkeydet heidän syykseen.
Hallitus auttaa köyhää hukkuvaa ojentamalla
lasillisen vettä hänelle.
Hallitus ja sen ylen suuri sadistinen virkamies
lukumäärä ja heidän aivopesunsa että ei
ole varaa maksaa kunnon eläkkeitä ihmisille
jotka ovat rehellisesti hyödyttäneet yhdeiskuntaa.
Hallituksella on suuri asettamansa palkan nauttija
kunta vaan se ei ole vielä ajatellut tai
ei ole pystynyt exporteeraamaan niiden tuotteita.
Hallitus juo konjakkia virkamiesten kanssa
ja säästää tulitikkuja toimiessaan tavallisen
kansalaisen kanssa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Suomi on joutunut ottamaan velkaa talvivaaran, kreikka ykkösen, kreikka kakkosen, kreikka kolmosen ja nyt meneillään olevan pakolaosaallon takia koska ei oikeastikykene maksamaan niitä ylisuuren julkisen koneiston, lisääntyneen sosiaaliturvan tarpeen ja venäjän viennin hiivuttua.

Käyttäjän kkakkonen kuva
Keijo Kakkonen

Jari puhuu asiaa. minun mielestäni turhanpäiväiset pekkasvapaat vois poistaa kokonaan, niin sillä saataisiin jo 4% tuottavuushyppy aikaiseksi, mielummin pekkaset ku pakkaset :)

Käyttäjän JyrkiSaari kuva
Jyrki Saari

Onko hallituksen lääkitys kohdallaan?

Kreikan, Irlannin ja Portugalin tapaukset ainakin pääministeri pitää menestystarinoina. Nuoret joutuu muuttamaan niistä maista pois. Eikö sellainen hieman kyseenalaista menestystä?

Pääministerin mukaan meidän on nyt tehtävä uudistuksia joita Kreikassakin on tehty koska velkaannumme miljoonan tunnissa eikä se voi jatkua. Kreikalla oli velkaa noin 120 miljardia. Uudistusohjelmien seurauksena, Kreikalla onkin nyt velkaa 323 miljardia. Eikö konsti ole hieman ristiriitainen?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset