Jarpan blogi Ajatuksia ja kommentteja elämästä

Oppisopimus tehokkaampaan käyttöön

Saksassa, kuten muuallakin Keski-Euroopassa, oppisopimuskoulutuksella on vuosisataiset perinteet. Siellä puhutaan mestari-kisälli-mallista, jossa osaaminen ja ns.hiljainen tieto siirretään työpaikalla sukupolvelta seuraavalle.

Näissä maissa ammattitutkintoon tähtäävät menevät mielellään oppisopimuskoulutukseen. Yritykset kouluttavat työntekijänsä ja työllistyminen on siten lähes varmaa. Saksassa kauppakamarit huolehtivat oppisopimuskoulutuksen käytännön järjestelyistä. Heillä on listat työpaikoista ja he valvovat toimintaa. Oppisopimuskoulutettavat ovat yleensä neljä päivää työpaikalla ja yhden päivän viikosta koulun penkillä. Koulutettava saa rahallista korvausta alusta alkaen osaamisen mukaan, mutta alalle sovitun mukaisesti. Alussa korvaus on pienempi, koulutuksen päättyessä ja työn alkaessa palkka vastaa alan aloituspalkkaa. Saksassa yritykset rahoittavat koulutuksen kustannuksista noin 80 prosenttia ja valtio osallistuu noin 20 prosentin osuudella.

Olen työministerinä tavannut paljon yrittäjiä. Moni puhuu, että voisi mielellään tarjota oppisopimuskoulutusta, mutta suuri este tuntuu olevan se, ettei työpaikalta voi useinkaan irrottaa työntekijää pelkästään kouluttamaan uusia työntekijöitä.

Yksi mahdollinen ratkaisu olisi "mentori"-malli, jossa kouluttaja kiertäisi saman alan yrityksissä samalla seudulla ohjaamassa oppisopimuskoulutettavia ja kulut jaettaisiin yritysten kesken. Toinen idea on "seniori-juniori" -malli. Rakennusalalla ja muilla vastaavilla fyysisesti raskaan työn aloilla lähellä eläkeikää olevien henkilöiden osaamista tulisi hyödyntää entistä paremmin antamalla heille ohjattavaksi alalle tulevia nuoria. Se olisi arvokasta osaamisen siirtämistä sukupolvelta toiselle, Keski-Euroopan mestari-kisälli-mallin mukaan.

Samalla haluan kuitenkin korostaa, ettei ammattikouluverkostoa eikä ammatillisen koulutuksen työpaikkoja tule karsia. Kouluja ja opettajia tarvitaan jatkossakin, kaikkea kun ei voi oppia työpaikalla. Mutta yritykset tarvitsevat tukea opiskelijoiden ohjaukseen. Lisäksi mitä haastavampia nuoria tuodaan työelämään sitä enemmän tukea ja ohjausta he tarvitsevat.

Tärkeintä on, että nuoret löytävät koulutuksen jälkeen työtä. Nyt varsinkin nuorten miesten ja maahanmuuttajataustaisten työllistyminen on vielä liian heikkoa. Monelle oppisopimuskoulutus sopisi koulunpenkkiä paremmin. Olen varma, että oppisopimuskoulutusta lisäämällä saataisiin nuorille paremmin työtä ja uskon, että lyhyen täsmäkoulutuksen sekä pidemmän tutkintoon johtavan koulutuksen eräänlaisia mentorimalleja voisi kehittää tuoreen ammatillisen koulutuksen reformin ohella.

Suomessa on reagoitu nopeasti työvoimapulaan muun muassa Elyjen ja oppilaitosten taholta. Hyvin lyhyessä ajassa on käynnistetty lukuisia nopeita täsmäkoulutuksia työvoimapula-aloille, kuten Metallimestari-koulutus Virroilla. Opteam Pirkanmaa ja Tredu toteuttavat yhteistyössä metallialan koulutusta yhdeksälle yritykselle Virroilla ja Ruovedellä. Ihmisillä on myös piilevää osaamista, joka tulisi osata tunnistaa paremmin. Setlementti- liitto onkin käynnistämässä pilottia osaamisen paremmasta tunnistamisesta, niin sanotusta validaatiomallista.  Esimerkkejä löytyy eri puolilta Suomea.

Tämä on hyvä lähtökohta. Tarvitsemme tulevaisuudessa nykyistä enemmän työhönvalmennusta ja siksi haluaisin mestari-kisälli-mallin rantautuvan vahvemmin Suomeen. Tavoiterima on nostettava korkealle: Siniset haluaa kaksinkertaistaa oppisopimuskoulutuksen määrän. Ennen kaikkea Suomeen tarvitaan toimivat oppisopimuskoulutusmarkkinat.

On meillä sinisillä toki muukin ajatus oppisopimuskoulutuksen suosion kasvattamiseksi. Tämäkin on kentältä esitetty toiveena: nostamalla koulutuskorvausta alle 10 työntekijän yrityksissä voisimme lisätä pienten yritysten mahdollisuuksia oppisopimuskoulutuksen tarjoamiseen.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (62 kommenttia)

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Noh, mä ennustan sinisten häviävän historian roskatynnyriin. Seuraavissa vaaleissa, tulivat ne sitten ennemmin tai myöhemmin.

Juha Hämäläinen

#2. Saksan mallin olen nähnyt käytännössä ja se on hyvä.

Ministeri kirjoittaa silkkaa asiaa. Ei muuta kuin asiaan vauhtia.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Luettuani blogin ennustin että keskustelu käydään jostain muusta kuin sen sisällöstä.

Tuo on tärkeä asia. Oppisopimuksella voitaisiin aidosti sekä auttaa koulusysteemiin sopeutumattomia nuoria että helpottaa työvoimapulaa. Erityisesti tuo yritysten vinkkelin esiintuominen oli tärkeää; Työntekijän irroittaminen opetukseen on vaikeaa. Ja onhan se aika kallistakin. Putkimiehestä saa pulittaa reilu 50.000€ vuodessa siinä missä vuoden ammattikoulu kustantaa 10.000€. Kovin paljon sitä työntekijän työaikaa ei voi käyttää opastukseen ainakaan pikkulafka.

Toinen juttu on sitten se oppisopimuksen alkuvaihe. Ensimmäiset kuukaudet kaveri lähinnä tuijottaa vierestä kun ammattimies tekee. Pitääkö tästäkin maksaa palkkaa?

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#3

Ennustitpa ihan oikein.

Meillähän on nyt, tämän hallituksen toimesta, koulutussopimusmalli. Se voisi parhaimmillaan tarjota polun ensin oppisopimukseen ja sitten työhön.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Pitäisikö minun maksaa kaverille jonka olet ottanut yritykseesi seuraamaan toista vierestä?

Tässä tyyppi jolle sosialismi käy kunhan se koskee yrityksiä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #24

Tässä lienee kyse koulutuksesta. Yhdestä perustehtävästä jonka yhteiskunta on ottanut omalle vastuulleen ja jota varten se kerää veroja. Nyt jos yritys onnistuu hoitamaan koulutuksen paremmin joissain tapauksissa, eikö sitä kannata siitä palkita? Vähintään sillä summalla minkä valtio säästää koulutuksessa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #30

Ja miksiköhän yhteiskunta on ammattikoulutuksen ottanut kontolleen.

Nyt kun näet sen huonona asiana ja ehdotat yrityksen kouluttajana,niin kai rahoitus siirtyy myöa sinne?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #45

En näe sitä mitenkään huonona asiana. Amis on pop. Mutta toisille sopii erilainen hedelmä ahteriin kuin toisille ja vaihtoehtojen tarjoaminen on positiivinen juttu.

Firmat ja duunarit maksavat kaikki verot, joten rahoitus tulee aina sieltä olipa koulutuksen järjestäjä kuka tahansa. Se ei ole kuitenkaan kovin hyvä juttu jos valtio vie rahat mutta jättää koulutuksen firmojen duuniksi.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #49

Firmat saa enemmän tukia kuin maksaa veroja tässä maassa.

Miten firmat sitten ennen kykeni pitämään jopa omia amiksia?

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Siniset näyttävät palaavan jonnekkin 1700-1800 luvulle, nyky yhteiskunta ei vain pelaa näin. Koulutusta tarvitaan entistä enemmän.

Jari. Nyt petät jo itsesi.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#5

Olet siis sitä mieltä, että Saksa, Sveitsi ja Itävalta ovat "jossain 1700-1800-luvuilla"? Okei. Ja näin ollen Suomessa ei tarvita oppisopimuksen tehokkaampaa käyttöä?

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Olen tätä mieltä. Ammattikoulutus pitäisi tapahtua koulun ja työpaikkojen välillä 2/3 suhteessa, lähinnä on kyse mistä nämä työpaikat, missä oppisopimus koulutus tapahtuu. Työpaikoista meillä on pula, ei tekijöistä.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström Vastaus kommenttiin #13

#13
Selvä.

Työpaikkoja on kuitenkin avoinna enemmän kuin koskaan tilastoidun historian aikana. Osaajista on pulaa ja se on merkittävä kasvun este/hidaste.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #20

@20. Tarkistin äsken netistä, työpaikkoja tarjolla 20 500 kpl ja työttömiä meillä on luultavasti noin puoli miljoonaa.

Laitoin hakuun myös, että kokopäivätyötä, vakituista, vuorotyöt käy. Oli enää alle 9700 työpaikkaa.

Meillä on oikeasti työpaikkapulaa ja lopeta itsesi huijaaminen ja vaihda nyt oikeasti puoluetta. Siniset katoaa kohta kartalta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #32

Hei Topi, sinäkin huijaat itseäsi ja siihen on vaikea keksiä syytä. Olen muistaakseni linkannut useita kertoja Sitran selvityksen työpaikkojen ilmoitteluista. Mollistä löytyy pieni murto-osa kaikista työpaikoista.

Työpaikkoja kyllä on käytännössä jokaiselle työttömälle, kunhan ne jotenkin saisi kohtaamaan. Osaaminen, sijainti ja sitten ihan se niiden löytäminen.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #35

Miten voi suoltaa tuollaista olettelua tieteeseen nojaten?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Pitäisi vain löytää sellainen hallitus joka saisi jotain aikaiseksikin, populistisia höpinöitä nyt saa kuulla joka poliitikolta.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#6 Kovasti tuntuu tämäkin hallitus saaneen aikaiseksi. päätellen siitä palautteesta jota on vuosien saatossa tullut.
Mutta toki on niin, että populisti ei aina kestä vastuuta. Lähde kuule itse mukaan politiikkaan, saisimme kaikki nauttia osaamisestasi ja ratkaisunhakuisuudestasi. Eiks je?
Muuten. Oliko sinulla edes yhtä ajatusta itse aiheeseen liittyen?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Lähde kuule itse mukaan politiikkaan"

Minä olen liian rehellinen siihen toimeen. Opportunistit pärjää politiikassa, omatunto olisi vain rasite.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#9 Eli huutelet katsomosta? Jokainen valitsee tyylinsä ja tapansa. Tuo on toki helpompaa, kun voi olla "oikeassa" joka asiassa.
Oliko mitään kommenttia itse aiheeseen? Mitään?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ne teot puuttuvat, oppisitiossa höpistään, hallituksessa pitäisi tehdä eikä kirjoitella yleisönosastoon, tai mieluimmin tehdä ja kertoa tekemisistään.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Järkevästi toteutettuna oppisopimuskoulutus on hyvä juttu. Siitä ei kuitenkaan saisi tulla sellaista muoti-ilmiötä joka jättäisi muut vaihtoehdot unholaan.

Rahallinen korvaus työssäkoulutettavalle on paikallaan jo siitä syystä että siitä koituu usein sellaisia kuluja joita ei muuten ole. Nimimerkillä kokemusta - vuosikymmenten takaa Ruotsista - on.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#10 Samaa mieltä. Näin koitin muotoilla tuota kirjoitusta.
Itse näen tuossa paljonkin kehitettävää ja ennen kaikkea- potentiaalia. Suomi ja suomalaiset tarvitsee nopeamman koulutuksen ja käytännön kautta oppimisen reittejä lisää.

Juha Hämäläinen

No niin nyt päästiin vihdoin asiaan ja oikein ministerin suulla. Tästä olen puhunut jo vuodesta 86, jolloin aloitin itse oppisopimuksella timpurin urani yhden ammattikouluvuoden jälkeen.

Tuosta aloituksesta sen verran, että hyvä oppi-isäni Pasasen Erkki ja Kososen Veka sanoivat ensi töikseen, että "nyt ensin unohdat mitä ne koulussa sanoi. Me tehdään erilailla".

Sitten ministerin mainitsemaan Saksaan, jossa olin erillaisissa tehtävissä erialojen yrityksissä, myös tässäkin ketjussa mainituissa PIENISSÄ (alle 10 henkeä) firmoissa yrittämiseni ohessa ja väliajoilla. Näissä yrityksissä ei ollut ongelmia oppisopimuskoulutettavien kanssa ja työt tuli tehtyä ajallaan, vaikka täällä finnilässä uumoillaan jotain muuta. Ammattimies tarvitsee avukseen jonkun, jotta työ sujuu ja tekemistä löytyy kyllä, eikä oppilas rasittanut minua tai joukkueitamme aikoinaan, eikä urakat kusseet, päin vastoin.Tuo työiden jakaminen keikalla on johtavan työntekijän hartioilla, eikä epäonnistumisesta voi syyttää oppilasta!
Ei ainakaan yleisesti. Tietysti poikkeuksiakin on, mutta nämä yleensä vaihtavat alaa jo siinä vaiheessa, eikä vasta valmistuttuaan kolmivuotisesta AMK:stä, kuten finnilässä!

Finnilä tuhlaa resurssejaan kammottavalla vauhdilla kouluttamalla ihmisiä aloille joita he eivät tunne ja lopulta tulee monilla alanvaihto eteen ja uudelleen koulutus, kun oppisopimuksella ala tulee heti alkuun tutuksi ja vaihto voidaan tehdä pikaisesti, jos työ ei tunnu omalta......

Tässä ensi mietteet, jos keskustelu jatkuu olen valmis kertomaan lisää kokemuksiani siltä "ytimestä".

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#14

Kiitos. Kerro toki kokemuksistasi. Pidän niitä arvossa.

Olen itsekin oppinut ”vanhoilta mestareilta”. Kävin aikanaan yhtiön oman amiksen ja siitä pääosa oli työssä oppimista. Nykyisin tuo hoidetaan oppisopimuksen kautta, hyvä sekin.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kannatan oppisopimuksen lisäämistä, ehdottomasti. Astuessani työelämään ammattikoulun jälkeen, josta sain perustiedot omaan ammattiin, niin suuremman opin ammattiini kuitenkin sain läheisiltä ammattinsa osaavilta työtovereiltani ja myöhemmin jaoin tietoni aina eläköitymiseen asti kursseilta tai ammattikoulusta tulleille nuorille ja palaute oli aina positiivista. Suomi nousi teollisuusvaltioiden joukkoon sodan jäkeen, paljolti sotakorvausten pakottamana ja nämä isäni kaltaiset sodan käyneet nuoret oppivat ammattinsa juuri vanhempien ammattimiesten ja -naisten kautta, ilman ammattikoulutusta. Se miten oppisopimuskoulutus tulevaisuudessa järjestetään tulevaisuudessa siihen en ota kantaa, mutta oppisopimusjärjestelmä sopii varmasti niille nuorille joilla esim. kädentaitoa löytyy, mutta koulunpenkillä istuminen ei.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Eiköhän jokainen koulua käynyt muista, että luokassa oli aina osa heitä, joita ei teoriaopinnot kiinnostaneet. Monella tapaa lahjakkaita ihmisiä, mutta joille pulpetissa istuminen tuotti tuskaa. On hienoa, että annetaan näille käytännön ihmisille myös tie ammattiin.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Voi olla alakohtaista, mutta ainakin minulle "pulpettioppi" oli välttämätön, jotta ymmärsin työpaikalla prosessin etenemisen. Opittavaksi jäi vain käytäntöjen omaksuminen.

Juha Hämäläinen

Tuure: Tuota pulpettia tulee Saksassakin riittävästi mutta ukot saa myös käytännön kosketuksen tulevaan ammattiinsa ja se on helvetin hieno asia, koska se SE vasta säästää rahaa, kun "huono valinta" tulee esiin jo alussa, eikä vasta kolmen vuoden pulpetin jälkeen!

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Tuure, samaa mieltä, ns. "pulpettiasioiden" ymmärtäminen on välttämätöntä ja siksi oppisopimukseen pitää sisältää myös "pulpetissa istumista"

Juha Hämäläinen

Tuota pulpettia on oppisopimus sisältänyt niin Suomessa, kuin Saksassa aina ja ne jotka muuta pelkäävät eivät ole asiaan riittävästi perehtyneet.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Nyt on Jari oikealla asialla, moduloitu oppisopimusmalli esiteltiin jo työministeri Tarja Cronbergille ja hän olisi sen hyväksynyt eteenpäin vietäväksi, mutta silloinen opetusministeri Sari Sarkomaa tyrmäsi ajatuksen.

Olen puhunut asiasta niin paljon, että en jaksa enää kuin kiittää nykyistä työmnisteriä kun yrittää nostaa oppisopimusta uudelleen uudistuksen alle. Kokoomus sen viimeksi tyrmäsi Sarin suulla, mutta todellisuudessa siellä oli opetusministeriön virkamihet jotka eivät halunneet muuttaa nykyistä mallia.

Melkoinen työsarka se onkin, sillä muistan mikä vääntö oppisopimuksesta oli 80-luvun alussa kun se saatiin sovittua.

http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/164452-op...

PS. Olen toiminut oppisopimusohjaajana ja opettanut useita uusia työntekijäitä ammattiin. Aika on ajanut nykyisen oppisopimusmallin ohitse ja se kaipaa pikaisesti uudistumista.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Niin että syy oli melkein kokoomuksen,mutta sittenkin vain kokoomusta äänestävän virkamiehen. Turhia selityksiä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tulitsit ajatukseni nyt aivan väärin, syy oli Kataisen ja Kokoomuksen kun ei saanut virkamiehiä kuriin. Tunnen sen virkamiehen (nainen) ja olen keskustellut asiasta hänen kanssaan ilman tulosta, eli syyllinen olen minäkin, kun en osannut hänen päätään kääntää. Vellu veti mutkat suoriksi kun ei tiedä mitä Arin pään sisään on asiasta asiaa kerttynyt.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Vellu haluaa olla oikeassa, mutta virkamies oli muutakin kuin kokoomusta äänestävä, eli toimi kokoomuksen sisälläkin. Oli joskus potkimassa Salolaistakin puheenjohtajan paikalta jne, eli ei tavallinen äänestäjä.

Syy ei ollut melkein vaan täysin Jyrki Kataisen, joka minulle henkilökohtaisesti lupasi kyseisen asian viemistä eteenpäin, mutta Sari Sarkomaa kuitenkin torppasi lopulta Tarja Cronbergin esittämän aloitteen, joka oli siis työministeriössä hyväksytty, mutta ei kelvannut opetusministeriölle.

Kerro Vellu paremmin miten asia oli kun kerran kaikki tiedät paremmin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #29

Kerroin jo saman asian kuin sinäkin ilman turhia selityksiä.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Tästä puhuttu vuosia ja vuosia mutta asia ei edisty! pistäkeehän tämä homma toimimaan ennen vaaleja ja teidän tie johtaa hallitukseen muuten se on ikuinen oppositio!

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Ei todellakaan ole muuta ratkaisua kuin palata takaisin 1600-luvulle ja ikivanhaan, hyväksi koettuun mestari-kisälli malliin.

Suomalaisissa työttömissä nuorissa kun alkaa olla jo niin paljon lukutaidottomia Pisa-koulut suorittaneita yksilöitäkin, että lukemalla ammattiin oppimisen ja valmistumisen voi unohtaa täysin mahdottomana tehtävänä.

Tässä tarvitaan nyt nöyryyttä tunnustaa tehdyt virheet koulumaailmassa ja siirtyä suoraan sorvin ääreen.

Nyt vauhtia siellä hallituksessa vaikka mestareista sielläkin on kova pula !

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Jos oppisopimuskoulutus on vapaaehtoista ja säilyy tuollaisena, niin silloin asia on OK. Muutoin se ei poikkea nykyisistä pakkokoulutuksista juuri mitenkään.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Minä kannatan tällaista oppisopimustyötä. Robotiikan kurssin käyneenä ja yritin hakea niihin työpaikkoihin harjoitteluun. Ongelma on kaikissa ollut se, että ei voi omaa työntekijää irroittaa kouluttamaan ja yrityksen tulos laskisi.

Siinä olisi korjaamisen arvoista tehtävää. Yksi vaihtoehto on se, että valtio maksaisi täysimääräisesti yhden työntekijän palkan sekä korvaisi maksamalla hieman lisää korvausta. Silloin yritykset varmaan ottaisivat innolla paljon mestari-kisälli-sopimuksia.

Tuo kiertävä kouluttaja ei kyllä toimi. Kouluttaja ei voi tietää kaikkien alojen osaamista. Erityisesti sen, että pienistäkin asioista voi olla hyvin merkittävää alalla ja kouluttaja tunaroi sen kokonaan.

Jokaisilla yrityksillä on aina oma, osaava kouluttaja kuten esim. työnantaja, joka on luonut yrityksen ja ammattinsa tyhjästä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tekesin tuotekehitysprojekteissahan valtio maksaa projektiin käytetyiltä tunneilta sen 50% palkasta ja yritys toiset 50%. Samanlainen systeemi voisi toimia oppisopimuksessa. Koulutus ja tuotekehitys ovat molemmat tärkeitä elementtejä.

Sataan prosenttiin en menisi. Silloin kun valtio maksaa yli puolet, systeemeitä aletaan helposti käyttämään hyväksi. Niistä tulee tukien vuoksi pyöriviä automaatteja.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@34. Riskejä siinä onkin kuten kerroit, että tukiautomaatit. Tämä voitaisiin eliminoida niin, että oppisopimuksella olevalla on oikea työsopimus ja opintojen jälkeen jatkaa omaa työtään yrityksessä. Valtio ei maksa rahaa, jos oppisopimuksen opiskelijalla ei ole työsopimusta.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #37

Noin se menee Saksassa. Ei tukia ja työsopimus sekä tarkoitus saada yritykseen sopeutunut työntekijä sitoutettua heti alusta alkaen.

Täyspäivätyö ja palkkaa työstä. Suomen malli on tähän mennessä ollut "ilmainen toisen asteen koulutus kaikille" jossa valtion paukapäät päättää mille alalle koulutetaan turhaan......Virkamiehet eivät osaa ennakoida työmahdollisuuksia vuoden saati kolmen vuoden päähän. Tämä on niin nähty, kun meille ammattikoulussa kerrottiin, ettei rakentaminen lopu koskaan....ne eivät vaan tollot käsittäneet että rakentaminen vähenee välillä...

Oikeampi systeemi olisi "palkallinen toisen asteen koulutus kaikille" ja yritykset kouluttaa omaan toimintaansa työllisiä!

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#33

Kiertävä kouluttaja ei tietenkään osaa kaikkea kaikesta. Pointtina on enemmänkin se, että saman alan yritykset, joilla on sama ongelma(pula osaajista), saisivat hyödynnettyä kouluttajaa. Näin kaikkien ei tarvitse erikseen käyttää omia resurssejaan tähän.

Käyttäjän RauniVottonen kuva
Rauni Vottonen

Kaikkien yksikertaisinta olisi nostaa koulutuskorvausta - ei tarvitsisi rakentaa mitään ylimääräisiä byrokrtioita.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Saksan työssäoppiminen voitti suosiossa takavuosina lukion.Vaan ei tee sitä enää.Keskeyttämisprosentti on 25, joillain aloilla jopa 50.

Syyllinen löytyy täältä.
www.studycheck.de/duales-studium
1324 opintopolkua ja 514 eri korkeakoulua

Yksi niistä on tämä ja ihan selkosuomeksi
www.lidl.fi
-ura Lidlissä/traineeohjelmat/duales studium

Maassa kilpaillaan opiskelijoista rahalla ja muilla etuuksilla.

Juha Hämäläinen

Minä taas uskon, että syy löytyy Abzubi-aineesta, joka tuodaan muualta niihin ammatteihin joissa ei riitä sakuja ylimääräksi asti!

Sakulassa kyllä riittää myös ammatteja joihin voi kouluttautua (465kpl) ja opiskelu ajalta saa heikoimmillaankin parempaa palkkaa, kuin Suomessa istuessa kotona!

https://www.azubi.de/beruf

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Jossakin uutisoitiin taannoin, että ammattikoulusta valmistuneita sähköasentajia ei enää uskalla palkata mikään yritys olemattoman osaamisen takia.

Sähköasentajan tutkinnon suorittaminen kestää kaiketi 3 vuotta, vaikka nämä perusteet olisivat opittavissa vain muutamissa kuukausissakin. Jos ammattitaitoa ei kehity 3 vuoden aikana varsin yksinkertaiseen ammattiin, niin jossakin on pahasti vialla jotakin.

Tässä voisikin kysyä, miksi ammattikoulujen kustannukset per oppilas vuodessa ovat silti tuhansia euroja korkeammat, mitä ne ovat korkeakouluissa, yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ?

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Keskustelin reilu viikko takaperin Salon Ammattikoulun sähköpuolen opettajan kanssa, kertoi että 100% nyt keväällä valmistuneista asentajista työllistyi jo ennen valmistumispäivää ja 6kk aiemmin valmistuneesta aikuisluokasta 26/28 opiskelijaa työllistyi valmistumiseen mennessä.

Totta ettei koulu sovi kaikille, tosin nämä henkilöt lähinnä räpläävät kännyä tunneilla, lintsaavat tai nukkuvat tunneilla. Haluaako joku oikeasti näitä oppisopimuksella? Pitäisi tehdä armeija tyylinen ratkaisu ja lähettää kotiin kasvamaan vuodeksi ja sitten uutta yritystä.

Vuoden vaihteen jälkeen työssäoppimisen aika piteni koska hallitus leikkasi rajusti rahoituksesta, joka johti siihen että opetuksen laatu heikkeni, joten Lindströmin ehdotus tuntuu lähinnä laastari ratkaisulta tuohon leikkaukseen joka koskee kaikkia jotka haluavat saada oppinsa koulusta.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Lisättäköön myös että nämä opettajat tekevät työtä sen eteen että oppilas työllistyisi, käyttävät omia yhteyksiään yrittäjiin ja yrityksiin ja nämä arvostavat opettajien mielipiteitä.

TE-toimistot ei voisi ikinä tarjota tälläistä palvelua yrittäjille tai yrityksille koska eivät tiedä mitään työnhakijasta muuta kuin cv:n.

Jos Lindström haluat tosissaan parantaa ihmisten työllistymis mahdollisuuksia niin se pitäisi tehdä koulujen kautta, jossa opettajat arvioivat hakijan vaikka muutaman viikon jälkeen jossa antavat näyttöjä ammattitaidostaan ja tarjoavat heitä sitten yrityksille, ei muuta kuin yhteistyötä opetusministeriön kanssa ja homma rullaamaan.

Olisi julmetusti parempi kuin nykyinen aktiivimalli.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #55

Tuo on muuten totta että koulujen ja opettajien kautta työllistyy hyvin jos ne panostavat asiaan. Meidänkin firma on pari kaveria saanut suoraan ammattikorkeakoulusta. Inssityön voi tehdä siinä sitten työn ohessa. Työkkärin ilmoituksiin taas ei tule käytännössä yhtään realistista hakemusta. Siis siinä mielessä että alalta olisi mitään osaamista.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Jari, kirjoittelin tällaisen mielipidekirjoituksen Hesariin jo 31.1.2010 (maksumuurin vuoksi tässä kokonaan):

"Vanhempi työntekijä voisi auttaa nuorta uransa alussa

Keskustelu nuorten työllistämisestä käy mukavan kuumana. Ajattelin heittää mukaan oman pienen sytykkeeni.

Suuret ikäluokat ovat jäämässä sankoin joukoin eläkkeelle, ja siihen meidän tulisi nyt kiinnittää huomio. Luodaan nuorille vuoden tai kahden kestävä Juniori-seniori-sopimus.

Sopimuksen pääperiaatteet olisivat seuraavat: Se koskee vastavalmistunutta, alle 25- tai 30-vuotiasta nuorta, joka on työttömänä työnhakijana paikallisessa TE-toimistossa ja saa työttömyyskorvausta.

Nuori hakisi itse itseään kiinnostavan työpaikan, jossa haluaa työskennellä vähintään vuoden määräaikaisessa Juniori-seniori-sopimuksessa. Hän solmisi tuon määräaikaisen sopimuksen työnantajan kanssa sekä sopisi häntä ohjaavasta seniorista työpaikalla.

Nuorelle maksettaisiin alan ja tehtävän mukaista (minimi)palkkaa. Valtio maksaisi kuukausittain työnantajan puolesta työstä aiheutuneet Tael-maksut. Sen lisäksi työnantaja saisi kunnalta palkkausta varten sen saman työttömyyskorvauksen suuruisen summan, jonka nuori sai ennen tätä sopimusta.

Nuori ehtii kyllä varmasti myöhemminkin osallistua näihin työeläkemaksutalkoisiin, kunhan hänet ensin saadaan niitä tuottavalle uralle.

Tämä tuntuu ehkä raskaalta yhteiskunnalle, mutta kaikkien kalleintahan on se, että nuoret päästetään kokonaan syrjäytymään työelämästä. Mistä silloin katetaan tulevat eläkkeet?

Juniori-seniori-sopimuksesta olisi valtavasti hyötyä kaikille sopijapuolille. Nuori saa arvokkaita onnistumisen kokemuksia työelämästä. Seniori saa uutta virtaa ja tuoreita toimintatapoja omaan työhönsä vastavalmistuneen nuoren "opissa". Toisaalta seniori siirtää niin sanottua hiljaista tietoaan nuoremmalle sukupolvelle.

Tästä toivottavasti kaikkia innostavasta uudesta oppisopimussuhteesta voisi olla myös apua seniorin kesäloman ja sairaspoissaolojen ajaksi. Tai nykyään niin runsaiden neuvottelu- ja uudelleenkoulutusaikojen tehtävissä.

Asiakaspalvelun paraneminen olisi väistämätön tulos tästä katkeamattomasta työtehtävien hoidosta. Näin säästyy vaivaa ja rahaa kalliilta reklamaatioiden käsittelyltä, eikä imagotappioita tule.

Tähän systeemiin mukaan lähteneet yrityksethän voisivat käyttää omassa markkinoinnissaan jotakin yhteisesti sovittua laatumerkkiä suuremman huolen kantamisesta nuorisotyöttömyyden ehkäisyssä ja hoidossa. Nyt kaikki ideoimaan tätä merkkiä ja sen sisältöä!

Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Kannus"

---

Mitäpä, Jari, tästä vuoden 2010 juniori-seniori-sopimus -mallista yhdeksän vuoden kypsyttelyn jälkeen sanoisit? Mahdoitkohan huomata tuolloin kirjoitukseni? Linkki alla:

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000004708578.html

Käyttäjän RauniVottonen kuva
Rauni Vottonen

Niin, mikä oikeastaan on vikana tässä nykyisessä oppisopimuksessa?

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#51

Siinä on hyvää. Mutta kuten tuossa koitin avata, se ei ole kaikille halukkaille mahdollista mm.resurssien vähyyden vuoksi. Siksi sitä tulisi kehittää myös iihen suuntaan.

Martti Laari

Luin tekstin nopeasti läpi sieltä täältä. Monessa paikassa esiintyy valitettavasti poliitikolle tyypillinen ilmaisu nimittäin pitäisi, voisi, olisi, haluaisin. Ei se auta jos vaan käytetään ehtolauseita. Ei silloin tapahdu mitään kehitystä. Oppisopimus on hyvä idea. Tarttukaa toimeen ja saattakaa hyvät käytännöt toiveista toteutuneiksi.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#47

Olet ihan oikeassa. Jos julistaisin, että tehdään tämä satavarmasti, niin sepä olisi kova lupaus. Entäs jos se ei onnistukaan? Lupaus on rikottu.

Siksi pidän järkevämpänä esittää tavoitteita ja tavoitella niitä yhteistyössä.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Miten sitten Saksassa keritään opettamaan työpaikolla, mutta Suomessa ei keretä?

Käyttäjän RauniVottonen kuva
Rauni Vottonen

Miten tämä keskustelu aina menee näin? Ihan kuin suomessa ei olisi jo hyvää ja toimivaa oppisopimusjärjestelmää!
Oppisopimukseen kuuluu, että jokaisella työpaikalla on vastuuhenkilö, joka huolentii siitä, että opiskelija tosiaan saa tehdä kaikkea sitä, mitä tutkinto milloinkin vaatii. Eli vastuuhenkilön pitää hiukan nähdä vaivaa ja tutustua siihen mitä opiskelija on tarkoitus oppia.
Työnantaja saa koulutuskorvausta. Samoin on mahdollista saada palkkatukea. Oppilaitos huolehtii teorian opetuksesta ja tutkinnon etenemisestä.
Saksassa työnantaja maksaa opiskelijalle kirjat sekä muun materiaalit. Palkka on kai siksi pienempi? Siellä on enemmän työnantajan vastuulla se, miten tutkinto etenee.
Oppisopimus sopii hyvin sellaiselle, jolla on jo hanskassa työelämän perustaidot sekä taito opiskella itsenäisesti.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Kun toiset lähtevät lukioon, niin toiset aloittavat työssäoppimisen.Ei juurikaan ole työelämän perustaidot vielä hanskassa.

Käyttäjän TeppoOikari kuva
Teppo Oikari

Tämä on ihan hyvä ja kannatettava asia ollut jo pitkään. Ainoa ongelma syntyy siitä, että miten yleinen jatko-opiskeluoikeus taataan sille porukalle joka suoraan perusasteelta suuntaa oppisopimuksen kautta palkkahommiin?

Pitääkö sitten työuran välissä taas opiskella esim. vuosi yleissivistävia, vai maksaa itsensä valmennuskurssilla jatko-opintoihin vai miten homma toimii, ettei palkkaorjan ura lukitu lopullisesti siihen mille uralle on oppisoppinut?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset