Jarpan blogi Ajatuksia ja kommentteja elämästä

Kysykää työllisyyden perään

Ihmettelen.

Vaalikeskusteluissa(Tv:n) ei juurikaan ole vaadittu vastauksia siihen kysymykseen, johon vastaus pitää antaa nyt. Ennen vaaleja. Min miälest.

Miten te nostaisitte työllisyysasteen +75%:iin?

Viime viikkoina on onneksi kuultu ja saatu lukea asiantuntijoiden näkemyksiä tähän kysymykseen.

Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen otti kantaa näin https://www.verkkouutiset.fi/ekonomisti-loi-luvut-poytaan-tarvitaan-58000-uutta-tyollista-vaatii-kovia-toimia/

Lainaus jutusta: ”75 prosenttia on yleisesti esitetty tasona, jolla julkisen talouden tasapaino voidaan säilyttää. Työllisten määrän kasvun tarve on siis kuitenkin suuri ja vaatii ekonomistin mukaan kovia toimia.”

Työ-ja elinkeinoministeriön virkamiesnäkemys kertoo omat kantansa https://yle.fi/uutiset/3-10722004

”– Nostamme esiin tarpeen uudistaa kolmikantayhteistyötä yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Näemme tärkeänä sen, että kolmikantayhteistyön lähtökohtana on yhteinen tilannekuva ja päämääränä kaikissa toimenpiteissä työllisyysasteen nosto. Tavoitteena on kasvua ja työllisyyttä tukeva toimintaympäristö, jatkaa kansliapäällikkö Gustafsson.”

 

Mitä olen itse asiasta puhunut? Vaaliteemani ovat  tässä: 

1. Oppisopimusmarkkinoiden luominen Suomeen 

2. Työkyohjelman suositukset toimeen 

3. On tehtävä yhdessä tiekartta kohti +75%:in työllisyysastetta ja sitouduttava siihen

(tällä 3.viittaan siis samaan asiaan kuin kp Gustafsson tuossa  edellä kertoo) ja tämä on se kaikkein vaikein, koska tarkoitus on nimenomaan nostaa keskusteluun nuo edellä esitetyt vaikeat asiat.

 

Lisäksi tutkimusjohtaja Heikki Räisänen on toimittanut Työpoliittisen aikakauskirjan, jonka tuoreessa numerossa on pohdintaa(sivulta 9 alkaen) samasta teemasta, sekä artikkeli(sivulta 65 alkaen/Liisa Larja ja Johanna Alatalo), siitä millaisia olivat vuonna 2018 syntyneet uudet työpaikat ja mihin ne syntyivät. 

Nuo kannattaa lukea, jos teema kiinnostaa. Niistä, näin uskon, voi joku parempi asiantuntija olla eri mieltäkin, mutta se ei poista sitä, että silti pitää pystyä kertomaan keinoja työllisyysasteen nostamiseen. Vai onko joku sitä mieltä, että sitä tarvitse tavoitella? Ei kai sentään. 

Kaikki puolueet tavoittelevat hallitusvastuuta. Kaikki. Mutta sinne ei vain mennä. Ennen sitä pitää ylittää moni este tai haaste. Jos kuitenkin käy niin, että puolue päätyy hallitusneuvotteluhin, niin onnea. Siitä kannattaa iloita- hetken.

Ensimmäinen kokous on se, jossa VM, Suomen pankki ja muut tahot tulevat kertomaan missä mennään. Siinä putoaa suomut silmistä niiltäkin, joilla sitä ennen olisi vielä ollut usko omaan kykyyn ratkaista ongelmia yksin ja niiltä jotka lupaavat äänestäjille kuunkin taivaalta. Ja niiltä joiden vastaus kaikkeen on helppo. 

Näiden edellä kerrottujen ja alla olevan linkin perusteella, olen entistä vakuuttuneempi siitä, että saamme kyllä uuden hallituksen maahan, mutta ei helposti eikä ilman merkittäviä kompromisseja. Ja joka siihen uskaltaa lähteä, suututtaa varmuudella omat kannattajat.

Se on hinta siitä, minkä Suomi ja Suomen talouden kunnossa pitäminen vaatii. Vaikeita asioita ja puuttumista sellaisiin etuihin ja asioihin, joihin ei ole tätä ennen koskettu. Tähän olen viitannut, kun olen pohtinut tulevaa hallitusta ja siinä mahdollisesti mukana olevia puolueita. Jos siis jokin puolue lupaa, että me nostamme työllisyysasteen ilman lisävelkaantumista, ilman että se vaikuttaa moniin ihmisryhmiin, ilman että sillä on vaikutusta saavutettuihin etuihin, niin älkää uskoko sellaisia puheita. 

Ymmärrän vallan hyvin se, että poliitikot päättävät keinoista, mutta virkamiehet esittelevät myös omia näkemyksiään. Se on heidän tehtävänsä.

VM löi rätingit pöytään tänään https://yle.fi/uutiset/3-10722004

Valtiovarainministeriön helmikuisessa virkamiespuheenvuorossa vaadittiin, että julkisen talouden vahvistamista on jatkettava nopeasti vaikuttavilla toimilla yhteensä noin kahdella miljardilla eurolla vuoteen 2023 mennessä.”

Kun lisäksi muistetaan, että Suomi ja uusi hallitus aloittaa EU-puheenjohtajamaana, niin toivotan onnea, jaksamista ja viisautta. Vilpittömästi!

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (42 kommenttia)

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Aktiivimalli ei nosta työllisyysastetta ainakaan. Työllisyysasteeseen pitäisi laskea mukaan vain kokoaikaiset työtekijät.

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

Hallituksen, vallankin kokoomuksen motto oli, että tärkeintä on saada ihminen "työn syrjään kiinni" vaikka sitten "joustavillakin" palkka-ja muilla työehdolla.
- Täydennystä elinkustannuksiin voivat sitten kysellä Kelan luukulta...?

- Vähä samaan tapaan kuin perinteisesti asuntovelkäpallo nilkkaan jopa vuosikymmeniksi.

Olisi luullut että työministeri ja hallitus olisivat ottaneet reilusti, työllistyneiden määrän rinnalle myös lisääntyneiden, tehtyjen työtuntien määrät ja maksettujen palkkaeurojen kasvun, jotka olisivat tarkentaneet ja täsmentäneet TODELLISTA työllistymiskehitystä?

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#2

Aktiiivimalli on nostanut osa-aikaisuuksia. Mallista on tulossa tarkempaa tutkittua tietoa. Siinä on vikoja, joita pitää korjata ja sen olen sanonut alusta asti. Itse korjaisin sitä, en peruisi.

Työllisyyden määritelmästä voimme kinata maailman tappiin saakka, mutta se on kansainvälisesti sovittu nykyiseksi, jotta se on vertailukelpoinen muiden maiden kanssa.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Suurin osa haluaa täyspäiväistä työtä ja palkkaa jolla pärjää ilman tukia.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#3

Olen tästä sangen tietoinen. Mutta se ei aina ole mahdollista, monestakin syystä.

Oletko sitä mieltä, että kaikki muu työ tai lyhyempi työsuhde ei pitäisi olla mahdollista?

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä Vastaus kommenttiin #4

Olen sitä mietä että ihan ok, mikäli on perustulo olemassa. Lue Piraattipuolueen perustulomallista, sitä kannatan, se tekisi osaaikatyöstä järkevää.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström Vastaus kommenttiin #20

#20

Tutustun siihen mielelläni. Itse asiassa puolueet eivät ole NIIN kaukana toisistaan kuin keskustelussa voisi ehkä olettaa.

Perustulomallit ja vaikkapa Sinisten negatiivinen tulovero hakevat samaa ideaa. Työntekemiseen kannustaminen, aina. Se vaatii myös tuekseen, jo päätettyjen tulorekisterin ja sovitellun päivärahan maksatuksen muutoksen ohella sotu-uudistuksen.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Niin ja kävithän lukemassa nuo laittamani linkit? Vuoden aikana syntyneistä palkansaajatyöpaikoista kaikki syntyivät yksityiselle sektorille (+58 000) ja 63 % jatkuvaan kokoaikatyöhön (+37 000). Pääasiassa uudet työpaikat olivat siis perinteisiä ”hyviä” työsuhteita, mutta ei samassa suhteessa kuin olemassa olevissa työpaikoissa, joissa vakituisessa kokoaikatyössä tällä hetkellä työskentelee 84 % palkansaajista.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #5

Hyvin todettu: kaikki työpaikat ovat syntyneet yksityiselle sektorille, jossa hallituksella ei ole osaa eikä arpaa. Vai onko julkisen sektorin lomarahaleikkaus yht'äkkiä saanut aikaan risteilyaluksien kysynnän tai 3 päivän työajan pidennys lisännyt Mersujen kysyntää? Työllisyyden paraneminen käynnistyi noin puolisen vuotta ennen kikyä.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström Vastaus kommenttiin #9

#9

Keskustelu on aika ajoin perin kummallista. Olenko minä väittänyt jossakin ja missä, että työpaikkojen syntyminen olisi yksin hallituksen ansiota? En ole. Mutta hallitus on luonut edellytyksiä omilla toimillaan. Se on kiistatonta.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Pitää tietenkin kysyä, vaikuttavatko suhdanteet työllisyyteen. Jos siis työllisyyskehitys kääntyy nopeasti laskuun lähitulevaisuudessa, se ei voi olla uuden hallituksen vika. Työllisyyskehityksen hehkutus on keinotekoista, koska siinä on paljon tempputyöllistämistä.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#6

Odotan sinulta Eero hieman enemmän.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#6:
Muistutetaan nyt taas, että Kataisen hallituksen aikana Suomen talouden kehitys oli muun Euroopan taloutta heikompi ja suhde huonontui hallituskauden edetessä. Kautensa päättäneen hallituksen aikana Suomen talouden kehitys kääntyi Euroopan keskiarvoa paremmaksi. Kautensa päättänyttä hallitusta voi toki moittia perustellustikin monesta asiasta, mutta silloin kannattaisi olla rehellinen eikä ainakaan toistella niitä kaikkein kuluneimpia kymmeniä kertoihin paikkansa pitämättömäksi osoitettuja mantroja.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Jari;

ota iisisti; se on ohi nyt.
Lämmintä kesää !

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jostain syystä erityisesti elinkeinoelämän puolelta tulevat keinot ovat edelleen lähes ainoastaan niitä "vaikeita" ja usein ollaan tarjoamassa edelleen jonkin sorttista keppiä työttömille. Olkoon se sanktioita, lisääntynyttä ilmaistyötä, ansiosidonnaisen lyhentämistä tms.

Yksi avainkysymyksiä on kuitenkin se, kuinka paljon keskitytään ongelmallisiin tapauksiin ja kuinka paljon tarjoamaan apua niille, joilla on halu työllistyä ja vaikkapa lisätä/muuttaa osaamistaan.

Ralf Sund pari päivää sitten puhui mielestäni järkeviä juuri tuosta auttamispuolesta ja mahdollistamisesta.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/276189-ay-ekonomi...

Otteita tuosta:
"Kun Suomessa keskustellaan järjestelmän kehittämisestä, katseet kääntyvät usein muiden Pohjoismaiden suuntaan. On puhuttu Ruotsin korkeammasta työllisyysasteesta ja Tanskan mallista."

”Emme kuitenkaan ole valmiita ottamaan niitä toimenpiteitä, jotka ovat johtaneet siihen hyvään tulokseen. Tämä on minulle mysteeri ollut tässä työvoimapolitiikassa”, Sund sanoo.

"Sund huomauttaa, että Pohjoismaat, jotka ovat saavuttaneet yli 75 prosentin työllisyysasteen, kulkevat ”palvelukylki edellä”, mitä hän itse kannattaa."

"Kun työttömyysturvan aktiivimallista nousi kohu, poliitikot hakivat perusteluja Tanskan mallista, jossa työttömältä edellytetään riittävän aktiivista työnhakua työttömyysturvan leikkaamisen uhalla. Näin toimii myös suomalainen aktiivimalli."

"Mallien välillä on kuitenkin merkittävä ero työvoimapoliittisten palvelujen saatavuudessa. Niitä Tanska tarjoaa paljon enemmän kuin Suomi. Tanskan työvoimapoliittiset palvelut ovat Sundin mukaan Suomeen verrattuna kolminkertaiset työvoiman suuruuteen suhteutettuna."

Tammikuussa nousi pinnalle kuinka työttömillä tienataan ja kurssit omat rahasampo koulutusyrityksille. Kirjoitin tuosta blogin Ylen MOT: Näin työttömillä tienataan.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26...

Työttömiä aliarvioidaan ja päiväkaupalla kurssitetaan turhanpäiväisiä asioita, joilla ei vaikuteta myöskään saatavan työllistymisen kannalta kummoisia tuloksia. Kovin kummoisia selvityksiäkään tällaisten vaikuttavuudesta ei tunnu olevan saatavilla, mutta fyrkkaa palaa ja erilaiset koulutusfirmat voi paksusti.

Näistä eroon ja raha siihen, että mahdollisimman tehokkaasti löydetään työttömille polku nykyisestä osaamisesta työmarkkinoilla tarvittavaan osaamiseen. Sitten täsmäkoulutuksilla ja kursseilla osaaminen kuntoon.

Itse toki elän omassa kuplassani enkä voi tietää laajalla tasolla, mutta hyvin pieni on se kattoon syljeksijöiden joukko. Ne harvat, joita tiedän, tarvitsivat enemmänkin apua koko elämän hallintaan kuin keppiä.

Ylivoimaisesti suurin osa haluaa "tehdä oikein" ja olla tuottava osa yhteiskuntaa ja on valmis ponnistelemaan sen eteen. Tätä pitäisi tukea kaikin tavoin eikä vain kepittää.

Jostain syystä monille on se kuitenkin selvässä vähemmistössä oleva järjestelmän hyväksikäyttäjien joukko niin vastenmielinen, että tärkeämpää on laittaa suuri määrä panostuksia sen estämiseen kuin suurimman osan tukemiseen. Vaikuttavuuden kannalta itse uskoisin olevan parempi tukea ja mahdollistaa kuin kurmoottaa.

Vaaliteemana on myös kovin unohduksissa vuosi sitten pinnalle noussut tarve kouluttaa suuri joukko suomalaisia uudelleen. Silloin kerrottiin, että miljoona suomalaista tarvitsee tulevaisuudessa uudelleen- tai täydennyskoulutusta - tätä keskustelua käytiin noin vuosi sitten, mutta se näyttää vaipuneen unholaan. Koulutuksen osalta helpommin hahmotettavat ratkaisut kuten varhaiskasvatuksen tai toisen asteen koulutuksen maksuttomuus ovat lähinnä nousseet pinnalle, vaikka työelämän muuttumisen tuomat haasteet ovat mielestäni merkittävästi suurempia. Tuosta miljoonasta voi olla montaa mieltä lukuna, enkä oikein pidä tällaisista mukavaista tasaluvuista ylimalkaisina heittoina, mutta jotain se kertoo silti tulevasta.

Monille kehittyneille maille tämä tulee olemaan merkittävä haaste ensi vuosikymmenellä ja siitä eteenpäin. Miten saadaan tehokkaasti koulutettua uudelleen tai täydennettyä koulutusta niiden työikäisten osalta, joiden työt vähenevät tulevaisuudessa merkittävästi?

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/27...

Nyt puhun sitten todellisesta täydennyskoulutuksesta enkä CV:n täyttökursseista tai LinkedIn:in käytön opettelusta.

Jotenkin menneellä hallituskaudella on syntynyt kuva siitä, että pääosa työttömistä olisi haluttomia tekemään mitään tilanteensa eteen ilman, että sanktioilla ja syyllistämällä potkitaan tekemään jotain. Vaikuttaa siltä, että resursseja ollaan käytetty huomattavan paljon siihen, että tätä joukkoa saataisiin aktivoitua.

Itse kuitenkin uskon suurimman osan olevan halukkaita päivittämään osaamistaan ja löytämään sopivaa työtä. Heille pitäisi resurssien puitteissa koittaa järjestää kaikki mahdollinen apu.

Kärjistettynä on kysymys siitä, laitetaanko panostuksia niihin, joilla on halua kehittyä ja parantaa tilannettaan vai niihin, jotka koetaan vapaamatkustajina eivätkä tee tarpeeksi työllistymisen eteen.

Asia ei tietenkään ole näin mustavalkoinen. Kuitenkin painopiste on nyt ollut mielestäni väärä ja ensi hallituskaudella sitä tulisi siirtää merkittävästi. Vaikka kuinka ottaisi päähän jotkut lusmuilijat, niin tärkeämpää silti olisi auttaa niitä, ketkä haluavat toimia oikein.

Ensi hallituskaudella on edelleen tarve saada työllisyysaste nousemaan. Avainasia selvitettäväksi on se, millä keinoin puolueet sen saisivat aikaan.

Tämä kysymys tuntuu jäävän helpommin hahmotettavien asioiden varjoon, sillä ratkaisua ei oikein vaalikoneen vaatiman yksinkertaistuksen muotoon saa tiivistettyä. Näin tärkeän asian sivuuttaminen sen monimutkaisuuden vuoksi on kuitenkin pään laittamista pensaaseen. Eduskunnassa on valitettavan paljon kansanedustajia, joilla ei ole pitkältä ajalta mitään kokemusta normaalista työelämästä varsinkaan yrityksistä. Siksi puhe usein kääntyy yleisluontoiseksi jargoniksi digitalisaatiosta ja tekoälystä työelämän murroksessa yms.

Onneksi sentään tuo työvoimahallinnon siirtyminen maakunnille ja suurelta osin ostopalveluiksi peruuntui makauntamallin jysähdettyä.

Ratkaisuja olisi haettava monipuolisesti ja luotava lisää myös niitä apukeinoja ja mahdollisuuksia. Joskus myös investoinnit tähän asiaan olisivat tarpeen lyhytnäköisen toiminnan sijaan. Ja sitä palvelukylkeä eteen, jota Sund peräänkuuluttaa.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#8

Olen samaa mieltä siitä, että keinoja pitää olla ja onkin monipuolisesti. Minulla ei ole tässä takana mitään oikeisto- tai vasemmistoideologiaa, vain huoli siitä, että ei oikein ymmärretä mitä kaikkea pitää tehdä. Ja niiden keinojen joukossa on aiva varmasti myös vaikeita.

Jotta ne voisi viedä eteenpäin, pitää hakea tasapainoa. Siksi se pitää tehdä yhdessä.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

J.L:" Ja niiden keinojen joukossa on aiva varmasti myös vaikeita."

Niko Kaistakorpi on täällä kirjoittanut mielestäni tästä työllistämisasiasta melko järkeviä aiemminkin. Tämäkin kommenttinsa oli mielestäni pelkkää asiaa. SIihen sitten ministeriltä vastaus, että joo..keinoja pitää olla ja vaikeeta on. LOL.
Jos et noin pitkään kommenttiin saa mitään muuta kun ympäripyöreää liirumlaarumia, niin jos itse heitän hieman lyhyemmän kyssärin;

Miten olet ajatellut että minun(62v.) työllistymistäni ja kansantalouttamme auttaa, kun työttömyyskorvauksestani taas näpsästiin 4,65%?
Eihän tuo toki ole kuin joitain kymppejä, mutta itselleni kuitenkin aika paljon.

PS se ei korvaudu sossusta, koska en saa toimeentulotukea.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström Vastaus kommenttiin #25

#25

Se, että en ryhdy Nikon ihan perusteelliseen kommenttiin kirjoittamaan vastaavan mittaista, ei tarkoita mitään sellaista jota sinä tunnut maalailevan. Niko on pätevä kommentoija ja arvostan hänen paneutumistaan asiaan.

Vastaan kysymykseesi:
Ei mitenkään. Siksi aktiivimallia pitää korjata. Mutta sen korjaaminen, arvoisa Kalervo, vaati lainsäädännön muutoksia. Ja se taas on pitkä prosessi nopeimmillaankin. Kun aktiivimallista on saatu kokemuksia ja siitä on tulossa tutkittua tietoa sitä voidaan myös korjata.

Itse tekisin näin: siirtäisin ns.omatoimisesta työnhaun mallista olevan esityksen aktiiviimalliin. Eli jos alueen työllisyystilanne ja/tai henkilön oma tilanne pitää ottaa huomioon määriteltäessä sitä onko henkilö ylipäätään aktiivimallin piirissä vai ei. Tämä toisi malliin sen eittämättä tarvitsemaa oikeudenmukaisuutta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #28

Kerrotko miksi sitä oikeudenmukaisuutta ei voinut heti laittaa sinne mukaan vaan piti odotella epäoikeudenmukaisuuden tapahtuvan?

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström Vastaus kommenttiin #32

#32

Siksi, että asia päätettiin kolmen hallituspuolueen kesken Hetemäen työryhmän rakentaman mallin pohjalta. Toin heti alusta asti esille tuon epäoikeudenmukaisuuden, mutta se ei johtanut siinä vaiheessa sen korjaamiseen. Olen tämän kertonut moneen otteeseen myös eduskunnassa.
Mallia on korjailtu asetuksilla. Mutta tuo esittämäni vaatisi siis lakimuutoksen.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Mua huvittaa etukäteen se katkeruuden määrä kun äänestäjil todellisuus paljastuu vaalien jälkeen .

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#10

Minua se huolettaa. Siksi koitan NYT tuoda esille sitä mistä pitää puhua ennen vaaleja. Voi tulla monelle ikävä yllätys vaalien jälkeen.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

No jos esim joku "viisaana" kertoo jotta maahanmuuton kulut on 3,2milrd € . Ja joka 20v matu jannusta tulis noin 1,3milj. € kulut valtiol .

Aaseilla ei tule mieleen tajuta jotta noi rahathan pyörii valtion sisäl alveina , bensaveroina , yms. jne. Pääasiassa .

Mut kun pässit on vietävissä . Ja veättäminen on sallittua niin se on menoa :)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #18

"Aaseilla ei tule mieleen tajuta jotta noi rahathan pyörii valtion sisäl alveina , bensaveroina , yms. jne. Pääasiassa ."

Miksi noita rahoja ei jaeta ruokajonoissa värjötteleville kun eivät ole mistään pois? Samalla voisi nostaa hoitajien palkkauksen kuntoon.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio Vastaus kommenttiin #23

Jos on suljettu metsä ja siellä villieläimet ja alkuasukkaat keskenään elää . Sit ne keksii rahaksi kolikon .

Jos suljetun metsän ulkopuolelta ostavat jotain niin kolikoita valuu pois kierrosta . Tai jos lähettävät kolikoita pois . Muutenhan kolikoitten määrä on vakio vaihtaen vain taskua välil .

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #26

Oliko tuo vaikea kysymys vai miksi höpötät metsästä?

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen

#14

Tästä pisteet jarpalle.

On hyvä kertoa kansalle keinot joita ajetaan ENNEN vaaleja, ettei käy kuten neljä vuotta sitten, jolloin luvattiin sitä ja tätä mutta vaalien jälkeen alkoi kikyt ja aktiivimallit.

Jos tuo olisi tiedetty ENNEN vaaleja niin vaalitulos olisi ollut toinen.
Se mihin tuo eri vaalitulos olisi johtanut, voi käydä kokonaan eri keskustelun.

Näiden vaalien yllätys tulee olemaan varmasti ikävä, mutta vaalitulos kertoo sen että millälailla ikävä.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström Vastaus kommenttiin #21

#21

En kiistä. Siksi ja kun olen mielestäni jotain oppinut matkan varrella, perään tätä NYT.

Käyttäjän TeroLuostarinen kuva
Tero Luostarinen

Jari.

On totta että asia on tärkeä.
Mikähän on oikea prosentti , kun otetaan pois tempputyöllistetyt jne.
Tätähän hieman tutkittukin :
https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/yli-500000-su...

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#16

Lue Tero nuo laittamani linkit ja erityisesti tuo Työpoliittinen aikakauskirja. Siellä on asiaa ammatikseen seuraavien analyysit luettavassa muodossa.

Käyttäjän TeroLuostarinen kuva
Tero Luostarinen

Juu, pitää lukaista.

Itselläni on pari tuttua, jotka ovat aktivointien piirissä, ja arvaapa ovatko tyytyväisiä …..täytyypä taas jututtaa heitä, he ovat kokemusasiantuntijoita.

viimeksi kun jututin, kertoivat että ovat tilastossa työllistyneitä kun on muutama tunti työtä nyt silloin tällöin, mutta byrokratiasta johtuva ahdistus on lisääntynyt. Toiselle lääkäri myönsi nyt pitkän sairasloman jotta ahdistus helpottaa.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen Vastaus kommenttiin #19

Samat kokemukset monella muulla. Taitaa tämä "aktivointi" käydä vielä yhteiskunnalle hyvinkin kalliiksi.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Ensimmäinen populistinen työministeri taisi olla SMP:n Urpo Leppänen (väitti tuntevansa keinot tyttömyyden lopettamiseksi) ja tuon jälkeen monet muut ovat astelleet hänen jalanjäljillään siten, että työpaikkoja on synnytetty hyvällä ministerin palkalla kuitenkaan asiassa onnistumatta työttömän kannalta katsottuna. Vaan työtön onkin valjastettu "keppihevoseksi" jonka avulla monet poliittiset toimijat ovat ansainneet hyvää palkkaa ja eläkekertymään - toki työttömien asioita hoitaen. Eli taas olisi vaali edessä ja tulisi olla viisas äänestäessään. Muuttuuko mikään entisiin työttömyydenhoitomenetelmiin, ei varmaankaan muutu kuin siten, että keppiä on luvassa työttömien arkeen. Saas nähdä kuinka tuossa nyt tässä vaalissa käy.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Jari on ollut eräs niistä harvoista positiivisista poikkeuksista viimeisen kymmenen vuoden aikana. Selkokielistä ja kokemuksen viitoittamaa sanomaa. Ajassa. Poliitikkona alkaisi olla pikku hiljaa raskasta sarjaa. Toivottavasti tekijän näkijöitä riittää Jarin vaalipiirissä.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#31

Kiitos Seppo. Totean tuohon vain sen, että en pidätä hengitystäni.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Valitan, mutta et taida löytää kovinkaan montaa sellaista poliitikkoa tai eri järjestöjen edustajaa, jotka uskaltaisivat kesustella avoimesti tästä arasta aiheesta. Kirtjoitit asiasta yllä ainakin puolisuoraan, mutta hieman pehmennetyin sanakääntein. Muilta on odotettavissa vain pelkkää kiertelyä. No, ehkä hallitusvastuun hellitettyä päääsemme puhumaan näistä asioista nykyistä suoremmin. Toivottavasti jatkat aiheen parissa.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Nyt haluan kaikille pitkään työttömien asioista vatvoneille kertoa, että LexLindström I JA II ovat olleet parasta työministeriön antia mitä ikääntyville työttömille on koskaan TEMin historiassa tarjottu. Viralliselta nimeltään asia on Eläketuki ja sitä säätelee Eläketukilaki. Itse olen pääsemässä tuolle tuelle ensi lokakuussa. Ja kun rehellisiä ollaan, niin Jarppa on ansainnut uuden pestinsä eduskunnassa työttömien asioiden hoitajana, nimenomaan em. asian ajajana ja sen kehittäjänä, jotta kaikille pitkään työttöminä olleille avautuisi tämä sama mahdollisuus kuin minulle ja muille tietynikäisille.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#36

Tarkasti ottaen nuo lait on valmisteltu ja tehty STM:ssa.
Mutta se isompi kuva liittyy tuohon Työkykyohjelmaan. Tuija Oivon ja Raija Kerättären selvitys antaa vastauksia moniin niistä kysymyksistä, joita minultakin usein kysytään.

On hienoa että saimme eduskuntapuolueet sitoutumaan niin, että Työkykyohjelmaa viedään eteenpäin riippumatta siitä mikä on hallituksen kokoonpano.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Meillä on paljon työtehtäviä, jotka ovat täysin turhia tai haitallisia työntekijälle tai kolmannelle osapuolelle. Turhat työt perustuvat usein lainsäädäntöön ja asetuksiin ja haitalliset taloudellisen lisäarvon mahdollisuuteen. Onko tässä katsannossa järkevää tuijottaa prosentteihin kun tärkeämpää olisi keskittyä siihen, mitä täällä tehdään, ja edistääkö tekeminen laajemmin hyvinvointia ja onko se ympäristön kannalta kestävää? Olisiko työ määriteltävä käsitteenä kokonaan uudelleen?

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#40

Hyvää pohdintaa. Itse asiassa olen vieraillut sellaisilla työpaikoilla, jossa tuntien sijasta keskitytään tuloksiin. Uskon tämän kaltaisen ajattelun lisääntyvän, jossa tuottavuus ja aikaansaannos ovat merkittävämmässä roolissa kuin työpaikalla vietetyt tunnit.

Automatisaatio/robotisaatio/digitalisaatio muuttavat ja ovat muuttaneet työtä. Työtä katoaa ja uutta tulee tilalle, onneksi. Siksi Suomen etu on olla etunojassa tekemässä tätä muutosta, ei vastustaa sitä. Vain niin pärjäämme.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Anteeksi mutta taisit ymmärtää väärin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset