Jarpan blogi Ajatuksia ja kommentteja elämästä

Politiikkaa ja reaalipolitiikkaa

Sunnuntaina loppuu ennustaminen ja saadaan oikea vaalitulos. Hyvä.

Ei tosin mene kuin hetki, kun taas ollaan uusien gallupien kimpussa. Uutisia kun pitää tehdä vaikka väkisin. 

Ehdokkailla on monenlaisia vaalimainoksia. Kuka lupaa olla luottamuksen arvoinen, jonkun selkäranka ei taivu, joku on osaava ja toinen taas lupaa, että ”minä hoidan”.

Muutama havainto, kun on tullut koettua:

- kukaan ei saa yksin mitään aikaiseksi

- reaalipolitiikka tulee jokaisen eteen ennemmin tai myöhemmin

- ikäviä päätöksiä joutuu puolustelemaan/selittämään äänestäjille

Sellainen ehdokas, joka nyt väittää yksin tai pelkästään oman puolueensa kautta, laittavansa asiat kuntoon, ei tiedä mistä puhuu. Tai jos tietää, huijaa tarkoituksella. 

Päätöksenteko on joukkuepeliä. Siinä ei voi läheskään aina poimia rusinoita pullasta. Kun näin on, aina joku pettyy ja jopa suuttuu. Olemalla oppositiossa, pääsee helpommalla. Siellä on enemmän vapauksia toimia oman puolueen ja jopa oman henkilökohtaisen näkemyksensä mukaisesti. Mutta siinäkin on rajat. 

Puolueet määrittelevät kantansa, eduskuntaryhmä päättää mitä mieltä se on mistäkin asiasta. Eivätkä silloinkaan kaikki ryhmät jäsenet ole välttämättä samaa mieltä kuin enemmistö. Siihen on kuitenkin tyytyminen, jos haluaa olla joukkuepelaaja.

Hallituksessa on asia menee paljon haastavammaksi. Siellä ollaan hallituksen linjalla ja painetaan kiltisti vihreää nappia(pääasiallisesti). Mitä useammin yksittäinen edustaja poikkeaa hallituksen linjasta, sitä hankalammaksi hänelle tulee olla ryhmässä. Ja sitä hankalammaksi kyseiselle puolueella olla mukana hallitusyhteistyössä. Hallituksessa kaikenlainen sooloilu on pahasta. Siitä seuraa yleensä jokin sanktio. Lisäksi se aiheuttaa eripuraa hallituspuolueiden välille. Ei kenellekään tai millään ryhmällä voi olla erioikeuksia toimia hallituksessa vain oman halunsa mukaisesti.

Siksi, kun ihmiset äänestävät henkilöitä eduskuntaan, he usein uskovat tämän vakuutteluihin siitä, että ”minä äänestän juuri kuten haluan”. Siihen hänellä on toki oikeus, mutta ei ilman seuraamuksia. 

Ryhmäkuria pidetään pahana asiana. Voi olla niinkin, mutta... Ilman sitä, käytännössä, ei kuitenkaan mikään hallitus pysyisi pystyssä, eikä mikään  ryhmä kasassa. Totta kai on olemassa joitain ”omantunnon kysymyksiä”, joissa annetaan vapaat kädet. Mutta niidenkin kohdalla ollaan tarkkoja. 

Piti tuosta tai ei, on se sitä reaalipolitiikkaa, johon jokainen edustaja tulee törmäämään urallaan. Jokainen. Ja kun se hetki tulee, mitataan todellinen kantti. Otanko huudot vastaan äänestäjiltä vai omasta porukasta? Riskeeraanko esim.hallitusyhteistyön, koska pelkään kansalaisten reaktioita? 

Kun, siis kun, eteen tulee todella vaikeita päätöksiä ja vaihtoehtoja, punnitaan vasta se ”selkäranka” ja uskallus. Aina voi toki valita uhriutumisen tien. ”Enhän minä, mutta kun oli pakko”. Tai sitten olla selittelemättä ja kantaa vastuu päätöksistä. Ja kaikki mitä siitä mahdollisesti seuraa.

Moni tuntuu tällä hetkellä mielestään olevan valmis päättäjäksi. Mutta päättäjyyden koko kuva tulee monelle vielä yllätyksenä. Kahden kauden jälkeen tiedän asiasta paljon enemmän kuin aloittaessani vuonna 2011. Joten annan tässä suhteessa kritiikkiä myös itselleni. Olinhan itse  aivan samanlainen ”maailmanparantaja”.

Tarkoitukseni ei ole siis mestaroida vaan aivan päinvastoin. Haluan puolustaa poliitikkoja, kaikkia niitä jotka uskaltavat laittaa itsensä alttiiksi julkiselle arvostelulle. Arvostan jokaista ehdolle uskaltautunutta. Oman kokemukseni kautta ja matkan varrella paljon oppineena.

Voisinkin todeta, ja toteankin: palataanpa siis asiaan osaamisesta, vastuunkantamisesta ja selkärangasta vasta sitten kun olette olleet mukana tekemässä kovia päätöksiä ja jopa sellaisia, joista olette eri mieltä. Kun olette neuvotelleet päiväkausia, viikkotolkulla ja joskus jopa kuukausia päästäksenne edes välttävään yhteisymmärrykseen hallituskumppanien kanssa ja kun olette ottaneet kaiken kiukun vastaan turuilla ja toreilla. Kun olette lähes päivittäin julkisuudessa avaamassa päätöksiä ja niiden taustaa. Viikosta toiseen puolustaen hallitusta, eduskunnan kyselytunneilla ja muissa istunnoissa. Puhumattakaan siitä että olet itse aitiossa vastaamassa. 

Tuollaisen myllyn läpikäyminen on politiikan korkeakoulu. Kivaa tai helppoa se ei ole, mutta avaa silmät ymmärtämään reaalipolitiikkaa. Viimeisetkin suomut karisevat silmistä. Tuon myllyn kun kestätte, niin voitte vakuuttaa hallitsevanne myös todella vaikeiden asioiden eteenpäin viemisen, yhteistyön ja päätöksistä vastuun kantamisen.

 Vaihtoehtoja on aina olemassa. Olla menemättä mukaan  hallitukseen. Ei tarvitse selitellä kuin sitä, että miksei se meidän tienpätkä saanut taaskaan rahoitusta...mutta vastineeksi sain esitettyä kirjallisen kysymyksen asiasta. Valtiopäivätoimi sekin, ei sillä. 

Demokratia on hieno asia. Eipä ole parempaakaan systeemiä keksitty. Puolueista voidaan niistäkin olla montaa mieltä, mutta itse puolustan niitä ja niiden olemassaoloa.

Jos joku pyrkii eduskuntaan olematta ”poliitikko”, niin minulle ei aukea mikä hän sitten on jollei poliitikko? Ollaan siis reilusti poliitikkoja kun kerran politiikkaa tehdään. 

Äänestäkää hyvät ihmiset juuri sellaisia henkilöitä kuin parhaaksi näette. Pääasia on, että eduskuntaan valitaan hyviä, rohkeita ja päteviä ihmisiä. Ja jos koette itse olevanne sopivampia, lähtekää mukaan hoitamaan yhteisiä asioita. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen

" Kuka lupaa olla luottamuksen arvoinen, jonkun selkäranka ei taivu, joku on osaava ja toinen taas lupaa, että ”minä hoidan”."

No nämä ei ainakaan ole lainattu Sinisten sloganeista... vai?

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#2

Eivät ole. Meillä ei ole vaalilupauksia lainkaan.

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen

Juu.... jostain syystä oli koko ajan tunne että tässä asiassa olen kerrankin oikeassa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Entä vaaditut 64 kpl monitoimihävittäjää?

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Äänestäjän pitäisi nähdä ja kokea paikkansa yhteiskunnan hierarkiassa. Ja pitäisi pystyä äänestämään sen mukaan. Ei ihmisten henkilökohtaiset erilaiset elinolot ja niihin kohdistuvat päätöksenteot mihinkään ole poistuneet. Aikoinaan sellaista kutsuttiin luokkaeroiksi. Nykyisin luokkaero halutaan liittää vain sosialistiseen ja kommunistiseen taisteluun kapitalismia vastaan. Tosiasia on, että taloudelliset luokkaerot ja niihin liittyvät elinolot päätöksentekoineen ovat tätä päivää, vaikka ei olisi yhtään kommunistia tai sosialistia sitä julistamassa.
Demokratia äänestyksineen, erilaisten yhteiskuntaryhmien edustuksellinen edunvalvonta ja sopiminen ovat yhteiskunttarauhan kannalta parasta ja kannatettavaa toimintaa ja kansakunnan menestyksen tae.

Käyttäjän TeroLuostarinen kuva
Tero Luostarinen

hyvä että Jari sinulla selkärankaa antaa kommentoida.
Keulakuvanne on alkanut kirjoitella tänne monologeja.
Surkeaa sanon minä .

Toivotan Jari sinulle hyvää vaalitulosta ja keulakuvallenne ei niin hyvää

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström
Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

Fiksun kansanmiehen puhetta ja kansanedustajan ja ministerin tehtävän kuvausta, mutta avoimena ja rehellisenä miehenä myöntänet, että kyllä tämä kaikki sinisille ja vallankin Soinille aikamoinen poliittinen katastrofi ja konkurssi oli...?!

- Vallankin jos Soini oli loikan pääarkkitehti...?

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#8

Silloin kun päätimme lähteä, totesimme, että otamme valtavan riskin poliittisen uramme jatkumisesta. Täysin tietoisena tästä, päädyimme ratkaisuumme. Siirtyä johonkin, jota ei ollut edes olemassa.

Vaihtoehto? Mikä se olisi ollut? Jäädä rivijäseneksi lopuksi kautta. En olisi asettunut enää ehdolle siinä tapauksessa.

Soini ei todellakaan ollut minkäänlainen arkkitehti.

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

ELi niitä "intohimosalkkuja" oli muitakin kuin Soinin "intohimosalkku" ja niiden puolesta olitte valmiit pelaamaan uhkapeliä. "Rivikansanedustajuus", eli salkusta luopuminen ei olesi kelvannut kenellekään?

...Saa nähdä miten Sipilä tulee viihtymään opposition kakkosporukan vetäjänä rivikansanedustajana oppositiossa...?!

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström Vastaus kommenttiin #10

#10

No ei. On kovin vaikeaa koittaa kertoa omia tuntemuksiaan, kun vastassa on kysyjän oma ennakkoasenne.
Minä olen monen monituista kertaa kertonut, että olisin lähtenyt joka tapauksessa. Siis vielä kerran, joka tapauksessa.
Koska koin olleeni osa ”ongelmaa” eli eliittiiä jota vastaan äänestettiin. Miksi olisin jäänyt ryhmään ja puolueeseen, jota en enää kokenut omakseni? Minulle olisi kelvannut rivirooli vaikka yksin. Mutta ei enää siinä ryhmässä josta lähdin pois.

Käyttäjän TeroLuostarinen kuva
Tero Luostarinen Vastaus kommenttiin #11

eliittileima ei ole syntynyt tyhjästä.

Katso Jari peiliin ja muistele, varmaan tiedät että Timon ympärille oli rakennettu eliitti.....johon sinäkin kuuluit, mielelläsi

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen Vastaus kommenttiin #12

Minun mielestäni Soinin ympärillä oli lammaslauma, joka ei toteuttanut itsenäisen kansanedustajan suvereenia, itsenäistä kansanedustajan oikeutta, vaan alistui esim. tasa-arvoisesta avioliittolaista äänestettäessä katolisen rukousaamiaisten miehen HENKILÖKOHTAISEN, uskonnollisen vakaumuksen taakse!?!
- Vaikea uskoa että koko suuri eduskuntaryhmä olisi ollut katsomukseltaan ja vakaumukseltaan samanmielinen ja fiksummissa puolueissa, vastaavissa. omantunnon asioissa ja kysymyksissä annetaankin edustajille omantunnon vapaus.

Löytyi sentään yksi rohkea nainen joka uskalsi uhmata suurta johtajaa.

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

Eli puhuessani kommenteissani "sattuma-ja kertakäyttökansanedustajista-ja ministereistä" olen ollut oikeassa...?!
- Se että RKP:n ja kristillisten "nenän edestä" teitte Sipilän ja Orpon kanssa hallituksen tukiaskaupan, sopimuksen-ja sitoutumisen, josta he eivät voineet kieltäytyä, sen takana oli ainoastaan se, että Soini ja te muukin koitte, että poliittisilla urillanne oli ainutkertainen sattuma-ja kertakäyttöinen mahdollisuus kantaa ministerin salkkuja koko hallituskausi ja niiden salkkujen takia olitte henkilökohtaisestikin ottamaan valtavan poliittisen riskin, joka näyttää nyt vaaleissa toteuvan ja realisoituvan jopa niin rajusti, että koko Sininen puolue saattaa pyyhkiytyä puoluekertalta ennen kuin se ehti saada minkäänlaista tuulta ja kannatusta siipiensä alle ja loikkareista jopa kaikki palailevat vaalien jälkeen siviilitöihinsä..?

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#13 #14

M.O.T.

Ole omassa uskossasi vahva.

Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

Ei tartte takinkääntäjien jännittää, eikä puhu mandaateistakaan enää. Vaaleissa tuli sinisen menneisyyden ministereille ja Jarin mandaatille vahvistus - Sitä ei ikinä ole ollutkaan Persujen hajoamisen jälkeen, kuin ministereiden omissa valheellisissa kuvitelmissa. Loppuu se ylimielisyys tähän.
Turha sinne EU-vaaleihin on mennä itseään nolaamaan, hillotolppa-aika on ohi, joten aktiivimallista nauttimaan vaan. Miksi sitä ei ole säädetty kansanedustajille?
Harmi kunnei nämä reppanat osaa edes hävetä. Mutta näin on koko Suomelle parempi! Kansa on puhunut!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset