Jarpan blogi Ajatuksia ja kommentteja elämästä

Työttömyyden hoidon työkalut tehokäyttöön

Rinteen hallitus valmistautuu ensimmäiseen budjettiinsa. Odotusarvot ovat korkealla jo sen vuoksi, että uusi hallitus on laittanut itsellensä, sinänsä aivan oikean, kunnianhimoisen työllisyysastetavoitteen, 75%. Ja tällä työllisyysasteella tulisi sitten mahdollistaa monia niistä muista tavoitteista ja- lupauksista, joita eri puolueet ovat antaneet.

Voidaan kai liioittelematta todeta, että työllisyystavoite on tämänkin hallituksen keskeisin tavoite, selkäranka.

Nyt on sitten ensimmäisen ”näytön” paikka.

Aktiivimallista käyty julkinen keskustelu kertoo minulle siitä, kuinka vaikeata on pitää annetuista lupauksista kiinni. Varsinkin kun tuntuu sille, julkisen keskustelun perusteella, että hallituksen sisällä eivät kaikki ole sisäistäneet mallia ja rakennetta. Olen mielelläni väärässä.

Aktiivimalli rakennettiin Hetemäen johtamassa työryhmässä. Siitä tehtiin kustannusneutraali laskemalla työttömyyden omavastuupäiviä eli karenssipäiviä seitsemästä viiteen. Kyse ei ollut kikkailusta, kuten näkee väitettävän, vaan kyse oli valtion menojen kurissa pitämisestä.

Työttömyys(laaja) maksaa jopa miljardeja euroja veronmaksajille. Haarukka lienee siellä viiden-kuuden miljardin suuruusluokassa, mutta jopa kymmentäkin miljardia on esitetty(2016  10,8 miljardia euroa. Lähde:

Työttömyyden laajat kustannukset yhteiskunnalle Alasalmi, Juho; Alimov, Naufal; Ansala, Laura; Busk, Henna; Huhtala, Ville-Valtteri; Kekäläinen, Antti; Keskinen, Peetu; Ruuskanen, Olli-Pekka; Vuori, Lauri (2019-01-21)

Uusien kustannusten sijaan, pitää mielestäni miettiä enemmän keinoja miten olemassa olevalla rahalla saadaan enemmän aikaiseksi ja vaikuttavuutta.

Sipilän hallituksessa teimme momenttisiirron TEM:n momentilta STM:n momentille ja näin ilman  mitään uutta rahaa, työllisyysmäärärahat saatiin riittämään alueilla. Ennen tätä siirtoa, työllisyysmäärärahat loppuivat jo keväällä. Ja niitä jouduttiin sitten paikkailemaan lisäbudjetilla. Vuodesta toiseen.

Suomessa on olemassa ns.välityömarkkinat vaikeasti työllistyville. Erittäin hyvä. Niiden ongelma on kuitenkin se, että ne eivät toimi kuten ne voisivat parhaimmillaan toimia. Niiden korjaamiseen ei yksi hallituskausi riitä. Mutta työ on aloitettu, kiitos edellisen ja nykyisen hallituksen.

Viittaan tällä  Työkyky-ohjelmaan. Sen edistäminen on kirjattu toimenpiteenä Rinteen hallituksen ohjelmaan ja se on suuren kiitoksen paikka. Käytännön toimet ovatkin sitten kokonaan oma tarinansa. Kyse ei ole, tässäkään asiassa, yhdestä toimesta vaan joukosta toimenpiteitä ja lainsäädäntömuutoksia. Tie on hidas, mutta aivan välttämätön jotta voidaan edes haaveilla työllisyysasteen merkittävästä nostamisesta.

Lisäksi on syytä muistaa oppisopimuksen ja palkkatuen kokonaisuudet. Niiden mahdollinen yhdistäminen, vaikkapa erilaisten kokeilujen kautta, voisi tuoda uutta ajattelua ja uusia toimintamalleja.

Palkkatuesta käytävässä keskustelussa tuodaan esille siitä tehdyt tutkimukset. On tutkittu, että tehokkainta palkkatuen käyttö on, kun se maksetaan suoraan yksityiselle työantajalle. Palkkatuen tulisi mielestäni olla pääasiassa työkalu, jonka avulla viedään potentiaalista työntekijää eteenpäin, kohti avoimia työmarkkinoita. Lisäksi sen byrokratiaa on kyettävä helpottamaan. Siihen ollaankin käsittääkseni puuttumassa, hyvä niin.

Ei pidä kuitenkaan ajatella niin, että vain palkkatuella, vain oppisopimuksella, vain työkokeiluilla tai vain tuetulla työtoiminnalla nostetaan työllisyysaste tavoitteeseen. Olen pannut merkille, että nyt julkisessa keskustelussa ollaan aika ajoin sortumassa aivan samaan kuin Sipilän hallituksen työllisyystoimienkin kohdalla kävi. Keskustelua käydään jostain yhdestä toimenpiteestä kerrallaan ja esitetään jopa väitteitä, että ”tälläkö hallitus aikoo nostaa työllisyyttä?” Itse ymmärrän niin, että kyse on useiden toimenpiteiden kokonaisuudesta ja niiden yhteisvaikutuksesta. Ja että osassa toimien vaikutukset vievät enemmän aikaa kuin jonkin muun.

Yksinkertaistan: Jos kyetään ratkaisemaan se, että ihminen olisi aina hänelle oikean palvelun piirissä, se vie ison askeleen kohti työllisyystavoitetta.

Esimerkki toimivasta polusta kohti työelämää. Kuntouttava työtoiminta --> työkokeilu --> palkkatuettu työ --> palkkatyö avoimilla työmarkkinoilla

Monesti käy kuitenkin niin, että ihminen jää ”pyörimään” erilaisiin kokeiluihin, kuntouttavaan työtoimintaan tai tukityöllistetyksi, eikä pääse eteenpäin vaikka hänellä voisi olla siihen jo edellytykset. Siksi mm. työttömien työterveyshuolto, jota on laiminlyöty jo vuosia, on erittäin tärkeä osa tätä Työkykyohjelma- kokonaisuutta.

On myös uskallettava tunnustaa, että osa ihmisistä ei tule koskaan työllistymään avoimille työmarkkinoille. Heille pitää olla oma ratkaisunsa. Heillä voi olla jotain osaamista, jäljellä olevaa työ- ja toimintakykyä, jota on syytä hyödyttää. Ennen kaikkea heidän itsensä vuoksi.

Kyse on myös siitä, että se mitä tehdään työllisyyden edistämiseksi valtion varoilla tulisi olla ennen kaikkea ihmisten auttamista seuraavalle portaalle.

En usko, että palkkatuella tai oppisopimuksella on tarkoituskaan ”kilpailla” avoimien työmarkkinoiden työpaikkojen kanssa. Palkkatuki on hyvä työkalu oikein kohdennettuna.

EK:n asiantuntija Vesa Rantahalvari toteaa tuoreessa blogissaan(EK 9.8 2019): Kun palkkatukea on käytetty työllistämiseen kuntiin tai kolmannelle sektorille, vaikuttavuus on tutkimusten mukaan valitettavasti aika lailla nolla. Myönteistä vaikutusta on havaittu lähinnä vain silloin, kun tuen saa yksityisen sektorin työnantaja. Näistä syistä nykymallissa merkittävää niin sanotun avoimen sektorin työllisyyden lisäystä palkkatuetulle työlle tuskin voi laskea. Eli palkkatuella työllistetty vastaa enintään 0,7 oikeaa työllistä ellei vaikuttavuutta saada kohennettua.”

Olen samaa mieltä siinä, että tulokset eivät ole olleet tarpeeksi vaikuttavia. Ajattelua pitää kuitenkin pohtia siitä kulmasta, että mitä palkkatuetulta työltä ylipäätään odotetaan. Se ei voi olla pelkästään jonkin toiminnan tukemista vaan siltä pitää odottaa vaikuttavuutta ja apua työttömien asemaan. Tämä oli myös yksi perustelu sille miksi Sipilän hallituksessa puutuimme valtion kokonaan maksamaan 100% palkkatukeen, joka meni  kolmannelle sektorille(järjestöt, yhdistykset). Ja moni toimija oli täysin riippuvainen siitä. Sillä on jatkossakin oma paikkansa, mutta se paikka pitää määritellä.

Siksi, on syytä määritellä kriteeristö sille, mikä on 100%  palkkatuen tavoite. Voisiko se olla ainakin se, että ihminen pääsee oikeasti eteenpäin, seuraavalle portaalle matkalla kohti avoimia työmarkkinoita? Mielestäni kyllä. Se on vaikuttavuutta ja se on yksi asia jota palkkatuetulta työltä pitäisi edellyttää.

Palkkatuelle on jatkossakin oma merkittävä roolinsa, kunhan se rooli ensin määritellään.

Lopuksi, kaiken ratkaisee kuitenkin se, kuinka houkuttelevaa Suomessa on työllistää ihmisiä. Siihen tarvitaan kilpailukykyä, osaavia ihmisiä ja yrityksiä. Mutta mikään edellä kertomani ei ole millään lailla ristiriidassa tämän kanssa, päinvastoin. Parhaimmillaan kaikki tukevat toisiaan ja jokaisella vaiheella on tarkoituksensa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

"
Ei pidä kuitenkaan ajatella niin, että vain palkkatuella, vain oppisopimuksella, vain työkokeiluilla tai vain tuetulla työtoiminnalla nostetaan työllisyysaste tavoitteeseen.
"
Mutta se maksaa silkkaa rahaa jos työllisyysaste nostetaan 75%:iin. Koska oikeata palkkatyötä ei ole tarjolla josta valtio saisi tuloja veroina kattamaan työllistymämisestä aiheutuvia kuluja.

"
On myös uskallettava tunnustaa, että osa ihmisistä ei tule koskaan työllistymään avoimille työmarkkinoille.
"

Ja minä uskallan ennustaa että em. perusteella synnytyslaitoksille perustetaan kallonporaajien virkoja jotka määrittävät lapsien tulevaisuuden siitä paikasta.

"
Lopuksi, kaiken ratkaisee kuitenkin se, kuinka houkuttelevaa Suomessa on työllistää ihmisiä.
"

Ainoa mieleeni jäänyt työllistämisajatus oli erään entisen kansanedustajan suusta, että metsissämme on paljon perkaamista. Ja tuskin työllistettävät ryhtyvät työttömyyskorvauksensa suuruisella palkalla rikastuttamaan työantajiaan.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#2

"Ja minä uskallan ennustaa että em. perusteella synnytyslaitoksille perustetaan kallonporaajien virkoja jotka määrittävät lapsien tulevaisuuden siitä paikasta"

En ole noin kyyninen.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Sen takia nyt valmistellaankin syksyn aikana uudistuksia palkkatukeen, kun siinä järjestelmässä oli ongelmia ja porsaanreikiä.

Ruotsin mallissa olen lukenut, että lyhyet tuetut työllistämiskaudet eivät ole antaneet juurikaan vaikuttavuutta mutta sen sijaan pitkät työllistämiskaudet ovat lisänneet paljon vaikuttavuutta, että samat vaikeasti työllistetyt ovat kyenneet itsenäisesti saamaan muualta töitä.

Saksan omassa mallissa on sellainen, että tukityöllistetty vuoden tarkkailujakson jälkeen ei ole pystynyt työllistymään, niin edellinen työnantaja joutuu maksamaan saadut tuet takaisin. Tämä on hillinnyt tukien väärinkäyttöä.

Nämä koskee myös työllistämisten uudistamista, että voidaan estää sama kierre, etenkin kunnat, kaupungit käyttävät eri työllistämistermeillä väärin lähettäessään täysin terveet ihmiset töihin vain siksi, että vältyttäisiin sakkomaksuista kun ei kyetty työllistämään yli vuoden työttömänä olleita.

Tuon tapaisia väärinkäytöksiä pitää estää.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

Itse sitä mieltä, että kaikille työttömille pitäisi maksaa sopeutumisrahaa ja sen suuruus voisi olla vaikka 3-4 tonttua. Mitä isompi, sen enempi maksetaan veroja, ja kansakunta rikastuu..vai miten se meni.
No joo, mutta joka tapauksessa meille kaikille työttömille vähintään 5 tonttua kuussa, niin köyhyys maastamme poistuu.

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä

Hyvää pohdintaa, vaikkakin keinot ovat vanhoja. Nykyhallitus tuntuu uskovan palkkatyön lisäämiseen keinoksi nostaa työllidyysastetta. Jo 70-luvulla SMP lupasi lopettaa työttömyyden 6 kuukaudessa ja työministeri Urpo Leppänen tarjosi 100 %:n valtion rahoitusta kunnille työllistämiseen. Ei vain työttömyys poistunut. Ensin loppui valtiolta rahat.
Palkkatukea toki voi kehittää, kunhan huolehditaan vaikuttavuudesta. Muuten voi käydä niin, että ainakin järjestöjen työllistämisessä pyörivät samat työttömät. Jos työllistäminen on pääasiallisesti palkkatukea, voi nytkin ensiksi loppua valtion määrärahat ja 75 % työllisyysaste jäädä unelmaksi.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#5

Kiitos. Keinot ovat osin vanhoja, mutta uusiakin tarvitaan.

Kuten tuossa totesin, tarvitaan monia, vaikuttavia keinoja. Ja erityisesti välityömarkkinat toimiviksi.

Ja kuten totesit: "Muuten voi käydä niin, että ainakin järjestöjen työllistämisessä pyörivät samat työttömät. Jos työllistäminen on pääasiallisesti palkkatukea, voi nytkin ensiksi loppua valtion määrärahat ja 75 % työllisyysaste jäädä unelmaksi."

Tuota tarkoitin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Työttömyys on politiikan rehellisyyden ja hyväksyttävyyden kannalta katkera ilmiö. Kaikki päättäjät, kaikki puolueet, kaikki järjestöt vakuuttavat haluaan poistaa työttömyys. Silti työttömyys pikemminkin nousee vuosikymmenestä toiseen. Kun se on kerran noussut, se ei yleensä laske entiselle tasolleen ennen kuin se alkaa nousta uudelleen. — ellei sitten tehdä merkittäviä rakenneuudistuksia.

- Olisi rehellisintä myöntää, että työttömyys on hiljaisesti hyväksytty. Silti poliitikot jatkuvasti hokevat, että jokainen työtön on liikaa ja että he tekevät kaikkensa työttömyyden poistamiseksi. Kukaan ei kuitenkaan oikeasti tee mitään työttömyyden poistamiseksi.

Lainaukset täältä. https://www.libera.fi/blogi/tyottomyyden-hoito-yht...

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström Vastaus kommenttiin #10

#10

"ellei sitten tehdä merkittäviä rakenneuudistuksia."

Niinpä. Ja mihin kohdistuvat suurimmat vastustukset? Merkittäviin rakennemuutoksiin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #17

Kerrohan Jari kun tiedät vastustuksista, kun niitä vastustaa. Kansa antaa vaaleissa valtakirjan 200 onnekkaalle, heidän joukosta ne vastustajat löytyvät. Onhan se prkl kun ei Suomi saa 200 ihmistä toimimaan yhteisen edun eteen.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström Vastaus kommenttiin #33

#33

E minulla ole mitää suurta viisautta, joten:

Niin kauan kun meillä on olemassa puolueiden ja etujärjestöjen kytkös, niin kauan joku vastustaa. Puolue valvoo, ettei juuri sille tärkeisiin asioihin puututa ja varsinkaan heikennetä saavutettuja etuja. Ja näin toimii jokainen omalla tahollaan.

Esimerkkinä yritystukiin puuttuminen. Sitä on yritetty moneen otteeseen, mutta aina se on törmännyt seinään. On luotu järjestelmä johon ei saa puuttua ja jos puututaan, uhataan jopa sillä, että ei enää investoida tai viedään työt muualle.

Auttaisiko se, että tehtäisiin se mitä pitää tehdä ja kansanedustajien ei tarvitsisi pelätä uudelleen valintansa puolesta? Kas kun se vanha viisaus pitää paikkansa, että "tiedän mitä pitää tehdä, mutta jos teen sen, tulenko valituksi uudelleen?" Eikö sen pitäisi olla sivuseikka, eikä suurin huolenaihe?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #35

Kiitos, samaa mieltä. Mutta milloin poliitikot kasvattavat selkärangan itselleen joka ei painostuksen edessä taivu? Ehkä silloin kun on omat rahat vaalikampanjoissa? Ne joilla jo nyt on, eivät mahda mitään enemmistön lauma-ajatteluun.

Eikös kipparin pidä ohjata laivaa eikä soutajien?

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

"Uusien kustannusten sijaan, pitää mielestäni miettiä enemmän keinoja miten olemassa olevalla rahalla saadaan enemmän aikaiseksi ja vaikuttavuutta." Erinomainen ajatus, mutta....

En ole kovin kyyninen, mutta epäilen, ettei tälle hallitukselle keplaa mikään mitä Sipilän hallitus teki.

Käyttäjän mikkoilmen kuva
Mikko Ilmén

Jarilla on ja oli ihan järkeviäkin ajatuksia työllisyyden hoidosta. Tosin vieläkin ihmettelen hänen innostusta lähteä ns. sinisenä jatkamaan aivan perus duunarinkin kusetusta vuonna 2017.

Edellisvuonna 2016 kiky nuijittiin lävitse uhkailemalla, että nyt käy teille piruparoille vielä heikommin jollei tämä kelpaa. Itse ja moni muukin olisi ymmärtänyt kikyn tarpeen jos siihen olisi sidottu työnantajia sitovia toimia myöskin. Esim: saavutettu taloushyöty käytettäisiin henkilöstön koulutukseen ja vaikka tuotekehitykseen. Väitän, että jopa näillä toimilla olisi työllisyyskehitys ollut huomattavasti parempaa kuin mitä on nyt ollut. Valitettavasti kikyn tuomat taloushyödyt ovat siirtyneet yhtiöiden jakamiin osinkoihin pääosin, ainakin jos uskomista tilastoon julkisten osakeyhtiöiden v. 2018 ennätysosinkotilastoihin.

Läheskään kaikissa työpaikoissa ei edes käytetty kikyn tuomaa työajan pidennys mahdollisuutta. Mutta kikyyn sisältyi myös muita elementtejä. Työnantaja maksujen siirtoa työntekijöiden maksettavaksi. Sekä myös yhteisesti sovittuja reunaehtoja. Kikyä sorvattaessa kabineteissa sovittiin jotta työttömyysturvaan ei kosketa.Surullisena esimerkkinä Sipilän Aktiivimalli, joka romutti yhteisen sopimusyhteiskunnan peruspilarit.

Työajan pidennys(ilman korvausta) per työntekijä ei mielestäni luo yhtään työpaikkaa lisää; eli jos sama porukka tekee enemmän töitä samalla hinnalla, niin mitä järkeä on palkata lisätyövoimaa, noin niinkuin yrittäjän näkökulmasta.

Eräs lääke työllisyyteen on kehittää järjestelmää jossa mahdollistetaan myös verotuksellisestikin vapaaehtoisuuteen perustuva työajan lyhentäminen, jolloin tehtävää työtä vapautuu, ja saadaan työttömiä näihin töihin. Koska työ on tehtävä.

Ok. Em. saattaa kuullostaa ideologiselta pohdinnalta, mutta puolpakkohan tässä on ideoita jakaa kun toi nykyinenkin hallitus vaan kokeilee. Tarttis tehrä jotain.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#8

Kiitos.

Kikyn arvostelun ymmärrän, varsinkin yksilötasolla. Kikyllä parannettiin Suomen kustannuskilpailukykyä kilpailijamaihin verrattuna. Se on työmarkkinajärjestöiltä vahva vastaantulo tilanteessa, jossa Suomi oli syvällä suossa.

Kikyä kompensoitiin veroporkkanalla(515 miljoonaa euroa), jonka suuruus riippui kikyn kattavuudesta.Kattavuus oli yli 90%(https://www.talouselama.fi/uutiset/ek-kiky-sopimuk...)

Kyse oli siis eräänlaisesta sisäisestä devalvaatiosta. Sen; eli siis kikyn vaikutuksista ollaan montaa mieltä vastaajasta riippuen. Duunari ei näe siinä mitään hyvää. ETLA(https://www.etla.fi/ajankohtaista/kiky-sopimuksen-...) ja moni muu asiantuntija näkee sen parantaneen työllisyyttä ja itse uskon siihen. Ja se oli ainoa syy sille, miksi minä jatkoin "perusduunarin kusetusta", kuten ilmaisit asian.

Minä olin vastuussa työllsyyden nostamisesta ja kiky oli siihen yksi keino.

Käyttäjän mikkoilmen kuva
Mikko Ilmén

Noin aluksi hieman positiivista palautetta; Te olitte kaikesta huolimatta Jussi Niinistön kanssa Sipilän hallituksen parhaimmat ministerit.

Niistä kikyn veroporkkanoista sen verran, että jos tuloverotus hieman laskikin, niin kyllä huolta pidettiin haittaveroja korottamalla, että tavallisen palkansaajan käteen jäävä osuus pakollisten kulujen(asuminen, työmatkat autolla jne.) jälkeen ei vahingossakaan noussut. Joten lienee turha puhua jostain veronkevennyksistä. Kompensointi oli todellisuudessa negatiivinen.

En tiedä muuta kuvaamampaa termiä kuin "kusettaminen" toiminnalle jota harjoitettiin kun luvattiin, että työttömyysturvaan ei kosketa, jos kiky saadaan sovittua tarpeeksi kattavaksi. Miksi ihmeessä piti vielä lyödä lyötyä astalona aktiivimalli? Ei se työttömyys ole lähtökohtaisesti työntekijästä itsestään riippuva määre. Se oli yhtäaikaa alistava ja raukkamainen liike silloiselta hallitukselta. Tuloksena oli liian paha särö sopimusyhteiskunnan rakenteisiin kun suhteutetaan saavutettu taloudellinen hyöty aihetettuun haittaan.

En väitä tai oleta, että nyt vallan kahvassa oleva hallitus on tai tulee olemaan toimissaan yhtään avoimempi ja rehellisempi. Itse asiassa pelkään, jotta saivat hyvän esikuvan ja pistävät vieläkin härskimmän rallin päälle; onhan heillä kantavina teemoina ilmastonmuutos ja (muka)punainen ja vihreä harhakuvitelma kaikkien kulttuurien ja kansojen kotiuttamisesta keskenään toimivaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. No hieman meni sivuun työllisyys aiheesta.

Jokainen hiemankin ajatteleva ihminen ymmärtää, että jos yrityksellä menee huonosti, niin tarvitaan korjaavia toimia ja valtiovallan yhtenä tehtävänä on luoda edellytyksiä yritysten menestymiselle niin sisämarkkinoilla kuin kansainvälisellä kentällä.

Kikyn työajan pidennys otettiin käyttöön myös monessa hyvin menestyvässä yrityksessä, työntekijän näkökulmasta tämä oli väärin, miksi piti antaa lisää jos menee hyvin jo valmiiksi? Uskoisin ahneuden olleen yksi ponne tälläiseen toimintaan, eli kuten olemme nähneet näistä ennätysosinkoista, oli tapahtunut tulonsiirto palkansaajilta omistajille. Sipilä tiesi aivan hyvin, että näin toimien asia ei näytä ihan suorasukaiselta. En väitä, että kaikki hyvin menestyvät yritykset toimivat näin. Mutta se, että annetaan laillinen mahdollisuus tälläiseen toimintaan on moraalisesti väärin. Yhteiskuntavastuunsa tuntevat menestyvät yritykset muuttivat kiky tuntejansa liikunta tunneiksi, koulutustunneiksi jne. Ja osa ei ottanut ollenkaan käyttöönsä niitä. Ymmärsivät että hyvä työmotivaatio on yrityksen paras kilpailuvaltti, miksi pilata sitä?

Kikysopimukset solmittiin pääosin toimialakohtaisesti ja niistä tehtiin erityyppisiä kirjauksia tes:iin. Sipilän hallituksella oli aktiivinen rooli näiden sopimusten syntyyn; painostamalla ja uhkaamalla pakkolakien käyttöönotolla. Enkä ihmettelisi vaikka olisi välitetty suoria sopimuskirjauksia kikyn sisällöstä neuvottelupöytiin.

Poliitikkona osaat varmaankin kääntää väittämäni asiat epätosiksi. Mutta näin olen antanut itse itselleni asiat kertoa ja mielestäni esittämäni asiat perustuvat faktoihin. Voi toki yrittää muuttaa ajattelumalliani, helposti se ei tule onnistumaan.

Lopuksi vielä erityiskiitokset sinulle ja Jussille menneestä hallitustaipaleesta ja olisitte ansainneet jatkaa työtänne. Mielestäni jouduitte sijaiskärsijäksi toisten virheiden vuoksi. Hyvää loppukesää ja syksyn odotusta. T: Mikko

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Aktiivimalli on torso eikä siitä kannata taittaa peistä. Aktiivimalli on yksi yritys leikata työttömyyden aiheuttamaa miljardisummaa joka aiheuttaa ison miinuksen valtion budjettiin.

Hetemäen johtama työryhmä päätyi aikoinaan tähän surullisen kuuluisaan malliin. Homma ei toimi vaikka Ralf Sund yrittikin naamioida sen leikkauksen "vapaaehtoisuuspohjalle". Ajatus oli varmasti ovela, mutta kun se paljastui heti.

Miksi Suomessa hallitus ja sen asettamat työryhmät yrittävät puhua kansalle kuin lapsille. Laitetaan kieli keskelle suuta ja yritetään sanoa, että tämä homma ei vetele. Naamioidaan asia vapaaehtoisuuden taakse, vaikka kyse on aikusten asioista, ei mistään alakoululaisten kusetusjutustelusta.

Minusta aktiivimalli on epäreilu niille, jotka eivät aktiivisuudesta huolimatta työllisty, olipa leikkuria tai ei. Voimat tulee keskittää työllisyyden nostoon rehellisesti, eikä kierolla tyylillä sepittäen tarinoita Tanskan mallista tai leikkureista. Kyllä työttömät ovat myös ihmisiä ja äänestäjiä, ei työttömiä tule jatkossa enää pompottaa millään kusetuksilla.

Asia on yksinkertaisuudessaan niin, että valtio halua työttömyysmaksuihin pienemmän luvun ja se tarkoittaa, että työllisiä pitää olla reilusti enemmän. Silloin tulee aktivoida yrittäjiä työllistämään, tehdä yrittäjien osa helpommaksi työllistää. Se tarkoittaa markkinointia, yritysten tuotteiden ja palvelujen kehittamistä sekä suurempaa ostovoimaa kuluttajille.

Tarvitaan isojen yritysten tukistamista, sillä nämä ovat ottaneet tavakseen kierrättää työttömiä työllistämisohjemien kautta niin, että todellinen työnkuva on jo hämärtynyt monilla työttömillä, kun heidän ns. työpesti loppuu on työkkärissa tasan yksi työpaikka tarjolla. Se joka tuli auki kun työllistetty itse potkittiin pihalle. Tämä työpaikka on kuitenkin vatattu jo toiselle "apinalle" jota seuraa sama kohtalo kun määräaika umpeutuu tukirahoissa.

Nämä asiat ovat kymmeniä vuosia olleet retuperällä eivätkä yhdellä hokkuspokkustempulla eli aktiivimallilla tule kuntoon. Nyt keskustelu pyörii ikävä kyllä vain leikkurin ympärillä.

Käyttäjän JotuKarjalainen kuva
Jotu Karjalainen

Hyvä Jari, Suomen työllisyysaste laahaa selvästi muita pohjoismaita alempana.
Kun meidän työmarkkinoita verrataan muihin pohjoismaihin huomataan että meillä on eräs työmarkkinoita kovasti kangistava piirre mitä muissa pohjoismaissa ei ole.
Osaisitkohan arvata mistä piirteestä on kyse? Kun siitä luovutaan ja tehdään työmarkkinoista joustavammat ei ole syytä miksei meidänkin työllisyysaste nousisi verrokkimaiden tasolle.

Kaikki nuo kirjoituksessasi esittämäsi keinot ovat vain yrityksiä vähentää yleissitovuuden tuomaa kankeutta, helpompi ja järkevämpi keino olisi luopua siitä yleissitovuudesta ja ottaa mallia muista pohjoismaista.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#11

Kertoko mitä tilalle? Minimipalkkalaki?

Vai ehkä yleissitovuuden sisällä voisi pohtia muutoksia?

Käyttäjän JotuKarjalainen kuva
Jotu Karjalainen

Ruotsissa taitaa olla käytössä maakohtainen minimipalkkalaki.
Nykyään suomalaiset ovat koulutetumpia kuin koskaan ja osaavat myös kilpailuttaa palkkansa ilman yleissitovuutta. Yleissitovuus on lähinnä suurten yritys etu kun se vie pieniltä yrityksiltä niiden tärkeimmän kilpailuedun eli notkeuden sopeutua muuttuviin markkinoihin.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström Vastaus kommenttiin #14

#14

Minä olen eri mieltä siinä, että kaikki osaisivat kilpailuttaa palkkansa. En tosin tunne kuin paperiteollisuuden kenttää,joten en yleistä.

Yleissitovuuden sisällä sen sijaan voisi oikeasti pohtia uuttakin ajattelua. Jokin "perälauta" on hyvä olla.

Suomalainen yleissitovuus on omanlaisensa, mutta on sitä muuallakin. http://www.labour.fi/ty/tylehti/ty/ty22016/ty22016...
Voisiko muiden maiden malleissa olla jotain mikä sopisi Suomeen?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #16

Asiantuntijat ja pomoportaaseen pyrkivät osaavat kilpailuttaa palkkansa mutta persvakoduunareita se ei koske. Harva autotehtaan tai telakan työntekijä, bussikuski tai kaupan kassa on kovin menestyksekäs palkkaneuvotteluissa.

Anekdootti 2000-luvun alusta kun vedin yhtä viestintätoimistoksi kutsuttua kivirekeä: AY-juristi oli toimialan kimpussa vaikka järjestäytymisaste oli matala ja lopulta keksi että insinööriliiton TES koskee viestintätoimistoja. Vaikka tehtävillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Silloinen viestintätoimistojen liitto sai torpattua ajatuksen mutta työnantajana sai tovin taistella.

Olen vannonut että yrittäjänä en enää työllistä ketään. Mutta jotta ajatuksesta joskus lipsuisi, minusta ilman muuta minimipalkka ja sitten palkan neuvottelut tapauskohtaisesti. On hullua että joku jossain sopii vaikka palkankorotuksista riippumatta yrityksen taloudellisesta tilanteesta, koska se johtaa vain lomautuksiin ja mahdollisesti irtisanomisiin tuotannollis-taloudellisista syistä. Ainakin mikroyrityksissä tämän pitäisi olla itsestään selvyys. En tiedä nykytilannetta koska, kuten sanottu, en palkkaisi päätoimista työntekijää.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström Vastaus kommenttiin #23

#23

Erinomainen esimerkki ja oma kokemus. Vaikkakin ikävä sellainen.

Paikallinen sopiminen siis. Monissa, jopa pienemmissäkin yrityksissä tuo toimii hyvin. Mutta ei kaikissa yrityksissä. Olen samaa mieltä siinä, että yrityksen tilanne pitää ottaa huomioon. Ja siihen suuntaan sopimusjärjestelmiä tullaan viemään, uskon.
Se ei tosin tapahdu niin nopealla aikataululla kuin monelle olisi tarvetta.

Kaikessa on kuitenkin kyse luottamuksesta. Jos me suostumme tekemään näin, niin mihin te sitoudutte? Jos me joustamme nyt, jotta päästään pahimman yli, niin voimmeko luottaa siihen, että homma pelaa myös toisinpäin?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #24

Fiksu työnantaja ilman muuta katsoisi että homma toimii myös toisinpäin, eli kannustimet kuntoon työpaikoilla ja jos tiukoista ajoista päästään yli, sen pitää näkyä palkkapussissa. Firman tulosperusteet ja toimintalogiikka pitäisi kommunikoida työntekijöille mahdollisimman avoimesti.

Pari ongelmaa tuossa on:
1) bonuksista tulee helposti saavutettu etu ja jos niitä ei tulekaan, se herättää pahaa mieltä enemmän kuin mitä se bonus tuotti hyvää mieltä.

2) kaikki työntekijät eivät pidä ajatuksesta, että yrittäjäriski on tavallaan pieneltä osin ulkoistettu heille. Semminkin kun heillä on rajallinen mahdollisuus vaikuttaa yrityksen tulokseen ilman päätösvaltaa. Eikä sitä voi oikeastaan edes edellyttää kaikilta.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Voisi myös lakata sulkemasta silmänsä maailmantalouden näkymiltä. 75%:n työllisyystavoite perustuu täysin epärealistisiin talouden kasvulukuihin. Pahaa pelkään että Uudenkaupungin autotehtaaltakin valmistuu kohta mersujen sijaan työttömiä:

https://www.hs.fi/talous/art-2000006203522.html?

Aktiivimallin minimivaatimukset täyttämällä ei myöskään tehty työllisiä vaan kaunisteltiin tilastoja. Kuka oikeasti väittää että ihmisellä on työpaikka, jos työtunteja on 20 kolmen kuukauden aikana?

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#12

Olen samaa mieltä siitä, että työttömyyden tilastointi on kyseenalaista. Sain sitä itsekin selitellä moneen kertaan. Kriteerejä ei ole määritelty tämän eikä edellisen hallituksen toimesta, vaan kansainvälisen vertailtavuuden vuoksi. Ja Tilastokeskus tuottaa viralliset vertailuluvut.

Maailmantalous vaikuttaa Suomeen ensimmäisten joukossa kun mennään alaspäin ja viimeisten joukossa kun tullaan ylös. Ainakin näin kävi viimeksi kun Suomi pääsi nauttaimaan maailmantalouden vetoavusta viimeisten joukossa, jollei peräti viimeisenä. Se kertoo sen kuinka riippuvaisia me olemme viennistämme.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@15. Siksi tuo tilastokeskuksen viralliset vertailuluvut eivät vain pidä paikkaansa ja tilastoinnit käynnistellään juuri siten, että työttömiä pistetään kursseihin, parin tunnin hommiin, jolloin hänestä tulee työllinen, kurssitettu, yms. millä tahansa, jotta tilastot näyttäisivät hienoilta. Nämä kikkailut tapahtuvat aina edellisen hallituksen toimesta.

Media muutama vuosi sitten otti TEM-tilastoinnit uutisoinneissaan mutta jälkeen päin on keskitytty pelkästään tilastokeskukseen.

Olen siinä suppeassa tilastoinnissa ottanut mukaan vain maksetut etuudet työttömyysrahoissa Kelan taskutilastoista 2014-2018

2014
353 455

2015
392 173

2016
394 470

2017
371 149

2018
335 506

En viitsi tuota enempää availla mutta nuo kaikki lukemat ovat maksetuista työttömyysetuuksista. Ainoa ero siinä on, että työttömyyden vähentyminen noissa vuosina on yhteensä -17 949 henkilöä. Tämä oli vasta suppea vedos.

Nyt kun tulorekisteri on otettu käyttöön ja tilastokeskus kertoo käyttävänsä sitä 1.1.2019 mutta palkkatiedoista se hyödyntää tilastoissaan vasta 1.1.2020 lähtien.

Eläkkeet, etuudet, yms. tulee vasta 2021, joten tilastokeskus alkaa hyödyntää niitä 2022.

Palkkataso on se, mitä media aina toitottaa eri ammateissa ja unohtaa mainita, että mihin se saatu tieto perustuu ja tietenkin kerrotaan jälkeenpäin, että se on desiilistä kiinni.

Tulorekisteri toivottavasti paljastaa sen, että paljonko oikeat palkkatasot on kaikissa ammateissa mediaaneina. Hiljaa hyvä tulee, mutta liiankin hiljaa. Kyllä valtiossa olisi paljonkin korjattavaa ja varsinkin byrokratiassa.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Puutun tuohon aktiivimallin kustannusneutraaliuteen.

Toki se on valtiolle kustannusneutraali, mutta entä työntekijöille? Siitä edellinen hallitus ei tuntunut piittaavan pätkääkään tehdessään massiivisen tulonsiirron työntekijöiltä työnantajille.

Arvostin asennettasi työministerinä, mutta tosiasiassa sinuakin vedettiin kuin mätää kukkoa, vaikka toisin varmasti halusit. Sipilän hallituksen yksisilmäisyys näkyi valtaosassa sen toimia: kuviteltiin, että vain työnantajapuolta tukemalla varat valuvat jotenkin työntekijöiden hyväksi. Tai tuskin kokoomus ja kepun Sipilä-siipi tätä edes ajattelivat, se jäi teikäläisen haaveeksi. Itse Sipilä komensi työntekijäpuolta samalla kun anoi työnantajapuolelta armeliaisuutta työntekijöitä kohtaan.

Kuinkas sitten kävikään?

Nyt on sitten hirveä parku ja haloo työnantajaleirissä kun suun täydeltä tungettuja tikkareita ollaan siltä viemässä.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#18

Kiitos palautteestasi, Mark.

Olet oikeassa sen suhteen, että ihan hallitusneuvotteluista lähtien se tasapainon hakeminen jäi meidän puolen tehtäväksi(PS). Eli että myös työnantajapuolelle tulee vaateita. Myönnän reilusti, että tasapainoa ei saatu aikaiseksi vaan tiukka linja työntekijäpuolelle voitti.

Käyttäjän mikkoilmen kuva
Mikko Ilmén

Niin joo tiukka linja; kuka pakotti ja ketä? Jos sanoo jollekkin, jotta vienkö satasen vai kaksi ja jos et suostu satasen vientiin niin vien kaksi. Niin hölmömpikin varmaankin antaa sen satasen mennä. Kiky juuri tätä, Sipilän hallituksen uhkailupolitiikalla tekemää touhua.

Ja ei kannata väittää, ettei tätä korttia käytetty. Työntekijäliitoissa ymmärrettiin hyvin selkeästi miten kansantaloudelle käy jos Sipilän hallituksen uhkavaatimuksiin ei suostuta. Ja sitten neuvoteltiin laiha sopu; parempi se kuin lihava riita. Mutta sekään ei riittänyt silloiselle hallitukselle ja piti jatkaa kyykyttämistä; taikasana aktiivimalli...taas pari raipaniskua noin niinkuin muistukseksi vain sen takia, että olet olemassa. Mitään talouteen liittyviä vaikutuksia sillä ei saavutettu.

Enempi saavutettaisiin poistamalla täysin työkykyisiltä ex kansanedustajilta sopeutumisrahat ja muut etuudet, töihin vaan ja jos ei löydy niin kortistoon peruspäivärahalla hakemaan motivaatiota työnhakuun. Tälläinen esimerkillinen yhteiskuntakelpoinen käyttäytymismalli voisi jopa motivoida Kalliossa kaveriensa nurkissa viihtyvää "downSHittaajaa" eksymään työn tarjoaman vapauden ja ilon piiriin. Marjanpoimintaa olisi suomessa tarjolla kesäisin, ropsimetsään metsänhoitoyhdistysten kautta voisi muutama sata työtä vailla olevaa alle eläkeikäistä ex kansanedustajaa ohjata, onhan se metsurin päivien kiertokulku heille tuttua(ainakin jälkimmäinen); päivät kolotaan ropsia ja yöt ropsitaan koloa.

Paljonkin olisi taas aiheeseen liittyvää asiaa, vaan ajatus katkesi. No se ei kelpaa selitykseksi, ja eikä sekään jotta kolme viikkoa taas painettu menemään yli kymmentuntisia työpäiviä tehtaalla ja jotain sydämmen vajaatoimintaa sanoivat sekä flimmerirytmiä, kokeile työntekoa sanoivat lääkärit; ja jollet siihen "sorvin ääreen" kuole niin kannattaa jatkaa. Mutta ei niin eksaktia tietoa kommenteistaan ja koulutuksistaan antanut valtiopäivä"mies" on levon tarpeessa, kun hänellä on niin rankkaa. Petkele sanois eräs kaveri Sallasta, jotta töihin vaan hänkin.

Juu ei millään pahalla, hyvällä vain. Kiitos ja anteeksi.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Mies näyttää nyt niin hyväntuuliselta ja stressivapaalta kun valtakunnan murheet eivät paina niskassa. Meni vähän ohi aiheen, mutta plogisti sallinee tämän.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#20

Eikä ainoastaan näytä sille vaan on.

Sallinen tämän, helposti.

Käyttäjän PetriKokko11 kuva
Petri Kokko

#20

Niin, mikäs se on lorsehtiessa ja uunin pankolla makaillen nautiskella yhteiskunnan tukia vailla huolta aktiivimallin leikkureista.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Paljon hyvää asiaa blogissasi. Vaikuttavuus on keskeinen asia ja se, mihin resursseja kulutetaan. Siihen liittyen tehokas vaikutusarviointi olisi erittäin tärkeää.

Taisi olla noin vuosi sitten, kun keskusteltiin siitä kuinka kymmeniä miljoonia menee kursseihin, joista useimmat työttömät eivät koe olevan mitään hyötyä ja osa käy niissä siksi, että joku ehto täyttyy.

Kirjoitin tuolloin blogin perustuen Ylen MOT:n ohjelmaan otsikolla näin työttömillä tienataan.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26...

Ongelma on tunnistettu ja ollut reippaasti julkisuudessakin, mutta onko jotain merkittävää tehty asian korjaamiseksi ja vaikuttavampien keinojen käyttämiseksi? Itse en tunnista juurikaan toimenpiteitä tai merkittävää suunnanmuutosta. Jos aktiivimallin ehtojen täyttämiseksi hommataan hyödyttömiä kursseja vailla vaikuttavuutta, niin oikeastaan vain tehdään jotain tilastojen kaunistamiseksi vailla todellisia vaikutuksia.

Usein vaikuttaa siltä, että ihminen joutuessaan työttömäksi menettää samalla TE-toimiston sekä monien kansalaisten silmissä yhtäkkiä osaamisen ja kyvykkyytensä muuttuen paapomisen kohteena olevaksi lapseksi. Vaikkapa viiskymppiset akateemiset pitkän uran jo tehneet ovat kokeneet toiminnan alentavaksi ja hyödyttömäksi eikä neuvonnoista sekä suunnitelmista ole ollut oikein mitään hyötyä.

Yhä vahvemmin työtön tulisi kokea tasaveroisena asiakkaana, moni työttömyyspalveluissa ilman muuta näin tekeekin, mutta julkinen keskustelu tuntuu leimanneen erikoisesti työttömät joksikin haluttomaksi massaksi, jota voi kohdella alentavasti.

Erilaisissa toimistojen koulutuksissa on kuulemani mukaan myös ollut erikoinen ilmiö, jossa TE-toimiston kouluttajat ovat olleet itse TE-toimiston/kunnan työllistämiä työttömiä kenties jopa palkkatuella. Kokemusasiantuntijuus on tavallaan hieno juttu, mutta onko se että on valikoitunut työllistettäväksi neuvomaan työttömiä meriitti opastaa toisia. Vai paikataanko tällaisella toiminnalla joitain tilastoja?

Mittareissa ja vaikuttavuuksien jatkuvassa arvioinnissa tuntuu olevan paljon parannettavaa.

Tilanne ei tule helpottumaan, sillä digitalisaation, tekoälyn, robotisaation yms myötä tilanne tulee kohtaamaan monia. Tällöin avainkysymys on se, kuinka mahdollisimman nopeasti ja vailla byrokratiaa sekä ongelmia tukien kanssa saadaan mahdollistettua osaamisen päivittäminen työmarkkinoilla tarvittavaan osaamiseen. Julkisen tahon lisäksi yritysten tulisi kantaa oma vastuunsa osaamisen päivittämisen mahdollistamiessa nykyistä paremmin vaikka ilman muuta itse henkilöllä on suuri vastuu pysyä mukana kehityksessä.

Esimerkiksi uusi Fitech-ohjelma on mainio esimerkki siitä, kuinka pyritään yliopistojen yhteistyönä luomaan mahdollisuus päivittää osaamistaan ilmaiseksi ja hyödyntäen etäopintoja. Tässä(kin) on tosin epäselvää, miten TE-toimisto suhtautuu milloinkin asiaan.

https://fitech.io/

Jos koulutus on jotain, mitä voi tehdä myös työn ohella,niin eikö pitäisi olla itsestään selvää, että sen voi tehdä myös työnhaun ohessa?

Näin luulisi vaan ei tunnu olevan selvää.

Välttämättä ei tarvita aina lisää rahaa, kunhan nykyiselle summalle löydetään tehokkaampia ja vaikuttavimpia käyttötapoja. Vaikuttavuusarvioinneilla sekä oikeanlaisilla mittareilla on tässä keskeinen rooli. Usein saadaan sitä mitä mitataan, mutta eri asia on mitataanko oikeita asioita.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#26

Kiitos Niko.

"Välttämättä ei tarvita aina lisää rahaa, kunhan nykyiselle summalle löydetään tehokkaampia ja vaikuttavimpia käyttötapoja."

Tähän suuntaan on mielestäni hyvä viedä ajatuksia. Enemmänkin kuin mitä nyt tapahtuu.

Käyttäjän perkelix kuva
Martin-Éric Racine

Nähdäkseni ongelmana on, ettei kumpikaan Sipilän tai Rinteen hallituksista ole oppinut toimimaan asiakaslähtöiseksi. Sipilä valitsi raippa, Rinne todennäköisesti porkkana. Kumpikaan ei ole sitä, että tarjotaan sellaisia palveluja, jotka aidosti edistäisivät työttömien paluu työmarkkinoille, saatikka työttömien uran etenemistä.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#28

Paljon on todellakin korjattavaa. Myös tämän hallituksen jälkeisillä hallituksilla. Mutta hyvä on, että pää on saatu auki. Virheitä teimme me ja niitä tulee tekemään myös tämä hallitus.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Nimen voisivat kyllä muuttaa itseään koskevaksi ns. "LORVI"-valmennukseksi, niin laiskasti ja välinpitämättömästi näytetään reagoivan nuorten ongelmiin.
NUOTTI-valmennus on Kelan uusi ammatillinen kuntoutuspalvelu 16-30 -vuotiaille nuorille.

Kelan sivuilta käy esille seuraavaa: Toteutus
Nuori saa tuekseen henkilökohtaisen valmentajan, jonka hän voi valita Kelan kanssa sopimuksen tehneistä palveluntuottajista. NUOTTI-valmennus Se sisältää enintään 20 x 60 minuutin tapaamista enintään 5 kk aikana. Tapaamiset toteutetaan pääasiassa nuoren arkiympäristössä.

Toteutus: Nuotti valmennus oli paperilla muttei käytännössä.
Päätös tulee Kelalta ja päätös oli n. 5 kk.tta;
Kuntoutusraha on myönnetty kuntoutuksen arvioidulle ajalle.
Nuori saa tuekseen henkilökohtaisen valmentajan ja se sisältää enintään 20 x 60 minuutin tapaamista enintään 5 kk aikana.

Nuotti valmennus oli paperilla muttei käytännössä. Valmennus toteutui
käytännössä, että rahaa tuli ja peliriippuvuus paheni 24 h/ ja nukkui jossain välissä jos ehti. Kaikki ajatukset on peleissä ja muu maailma on unohtunut. Rahat katoaa muuhun kuin laki edellyttää.

PITÄÄHÄN TÄSTÄ HUVISTA MAKSAAKKIN NUORELLE kuntoutusrahaa yli 30 €/ pv. ja 6 päivältä viikossa. Laki kylläkin edellyttää rahan maksulle vaatimuksia, mutta ei sillä väliä.
"Kuntoutusrahaa maksetaan omavastuuaikaa lukuun ottamatta kuntoutukseen osallistumisen ajalta jokaiselta arkipäivältä, jona vähintään neljä tuntia matkoineen kestävä kuntoutus tosiasiallisesti estää kuntoutujaa tekemästä työtä ja saamasta toimeentuloa kyseiseltä päivältä".

Laskekaa montako tuntia tuli Kuntoutus alkaa sitten, mutta totuus on toista! EI täytä Nuottivalmennuksen eikä Kelan päätöksen vaatimuksia.
- valmentaja 3x n. 40 -45 min. huhtikuussa
- valmentaja 1x 20 min kesäkuu (valmentajalla matkaa 60 km/ nuoren luo)
- valmenta 1x 60 min 18. pv/ heinäkuu
KOLME KUUKAUTTA
VÄLIÄ ja tänä aikana yksi 20 minuutin tapaaminen valmentajalla.
HUOMAATTE ettei 20 kerran tapaamiset ole toteutuneet!

Kelan päätös koskien toista paikkaa mihin nuoren pitää mennä;
KELAN päätösenintään 16 vrk/ päätöksessä.
Toteutus 3x n. 1 tunti ja neljännellä kerralla lääkärin arvio.

KELAN sivuilta”Palveluntuottaja vastaa siitä, että valmennus on palvelukuvauksen, kuntoutuspäätöksen ja kuntoutujan kanssa sovitun sisällön mukaista. Palveluntuottaja huolehtii, että myönnetyt käyntikerrat toteutuvat tarkoituksenmukaisesti huomioiden päätöksen voimassaoloaika ja myönnettyjen käyntikertojen määrä”.

”Valmentaja vastannut elokuussa suullisesti, ettei ole ehditty käydä”.
Kelan sivuilta, Lisäksi palveluntuottajan tulee ilmoittaa, mikäli ei pysty ottamaan uusia asiakkaita vastaan.
https://www.kela.fi/nuottivalmennus

Piti vaatia valmentalle kuuluvien asioden hoitaminen. Huomatkaa siis 4 kk.tta kesti. jotka valmentajan olisi pitänyt hoitaa tapaamis kerroilla.

Nyt kelan pääpaikoille soitettaessa valtava suojelu valmentajien puolesta.
Kelan virkailija sanoi, että moni ammatillinen tiimi näinhän on, mutta ei tiimikään jos ei valmennusta toteuteta eikä tuntemusta pääse syntymään nuoreen.

Kelan sivuilta ”Palveluntuottajan tulee huolehtia siitä, että valmennus toteutuu palvelukuvauksessa määriteltyjen aikarajojen puitteissa lomakausista huolimatta”.

KELAN sivuilta ”Palveluntuottaja vastaa siitä, että valmennus on palvelukuvauksen, kuntoutuspäätöksen ja kuntoutujan kanssa sovitun sisällön mukaista ja Palveluntuottaja huolehtii, että myönnetyt käyntikerrat toteutuvat tarkoituksenmukaisesti huomioiden päätöksen voimassaoloaika ja myönnettyjen käyntikertojen määrä”.

Nuotti raha on helppo siirtää nuoren tilille ja siten ei tarvitse syventyä nuoren todellisiin ongelmiin ja nuoren auttamiseen hteiskuntakelpoiseksi.

Näin eräs sijaisnuori syrjäytetään!

Käyttäjän hesejp kuva
Heikki Pulkkinen

Tasapainoinen näkemys. Sipilä vain näytti arvelevan, kuten Paavo Lipponen (sd) demarityöministereineen 1995-2003, että työttömiä köyhdyttämällä ja kalvamalla syntyy uusia työpaikkoja ja palkanmaksuja. Mutta ei. Syntyi vain ilmaisen työn markkinat, ja köyhistä tuli entistä köyhempiä.

Olisi vihdoin alettava pohtia työntekijän palkkaamisen kustannusten ja byrokratian purkamista, tai ainakin myönnettävä työllistämistä haittaavan säätelyn olemassaolo ja vaikutukset, samoin kuin tietysti EU-Suomeen muita Pohjoismaita raskaamin vaikuttavan unionin talous- ja rahaliiton negatiiviset vaikutukset työllisyyteen olisi jo aika myöntää tosiasiana.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#34

"...samoin kuin tietysti EU-Suomeen muita Pohjoismaita raskaamin vaikuttavan unionin talous- ja rahaliiton negatiiviset vaikutukset työllisyyteen olisi jo aika myöntää tosiasiana."

Tuo on totta. Suomi ei tunnu vieläkään osaavan elää eurossa.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Kuinka kauan Suomen talous kestää kokonaistyöttömyyden lisäämistä maahanmuutolla?

Jäi vain laajentamatta aktiivimalli koskemaan myös maahanmuuttajia, vaikka juuri heidän keskuudessaan työttömyys on ylivoimaisesti suurin, ja tätä nykyä ilmeisesti allaolevaa uutistakin pahempi.

"Maahanmuuttajien työllisyysaste on vain reilut 50 prosenttia"
https://www.kdlehti.fi/2015/03/16/maahanmuuttajien...

"Vuonna 2017 Suomen väestöstä ulkomaalaistaustaisia oli 384 123"
https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttaj...

On Suomi köyhä ja vielä köyhemmäksi tulee maahanmuutolla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset