Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Sat, 24 Nov 2018 21:37:19 +0200 fi Ei pidä pelätä http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264681-ei-pida-pelata <p>&rdquo;En äänestä sinua enää missään vaaleissa&rdquo;. &rdquo;Senkin takinkääntäjä!&rdquo;</p><p>Siinä nyt pari esimerkkiä, siitä maltillisimmasta päästä, saamastani palautteesta. Tuota tulee kentältä, turuilta ja toreilta. Mitä vastaan? Vastaan: &rdquo;Älä sitten äänestä minua enää&rdquo;.&nbsp;</p><p>Onneksi Suomessa on demokratia ja jokainen voi äänestää ihan ketä haluaa tai olla äänestämättä.&nbsp;<br />En todellakaan ole enää kaikkien minua äänestäneiden mielestä heidän luottamuksensa arvoinen.&nbsp;<br />Kaikkien odotuksiin ei pysty millään vastaamaan. Se on mahdotonta. Varsinkin hallituksessa.</p><p>Suurimmat syyt tyytymättömyydelle lienevät perussuomalaisten eduskuntaryhmästä eroaminen ja työelämään liittyneet toimet. Ei mene pahasti metsään jos näin veikkaan&hellip;</p><p>Mitä tulee ensimmäiseen asiaan, &rdquo;loikkaan&rdquo;, niin eihän se ollut mikään loikkaus toiseen puolueeseen. Se oli pudotus tyhjän päälle. Ei nimittäin ollut edes olemassa mitään puoluetta johon loikata. Sellainen piti perustaa. Onko tämä sitten kaduttanut? Ei yhtään eikä missään vaiheessa. Se oli ja on edelleen &nbsp;poliittinen riski. Silti...</p><p>Kyse oli omalta kohdaltani täysin tietoisesta valinnasta. Eikä se kaduta. Ehkä tämä kertoo osaltani tyhjentävästi siitä, miten reagoin kesän 2017 tapahtumiin. Jos joku kokee minun pettäneen hänet, niin ymmärrän sen toki eikä minulla ole siihen nokan koputtamista. Mutta itseni kanssa olen sinut tämän asian kanssa ja se riittää minulle.</p><p>Työelämään liittyvät päätökset ja linjaukset, alkaen kiky-sopimuksesta aktiivimalliin ja irtisanomisen helpottamiseen, ovat ilman muuta kaikki iskeneet ensin perussuomalaisiin ja sittemmin sinisiin. Ja minuun henkilökohtaisesti. Senkin ymmärrän erinomaisen hyvin ilman rautalankaa. Minähän niitä olen saanut selitellä kyllästymiseen asti. Olen antanut kasvot monelle kipeälle päätökselle. Helppoa? Ei todellakaan.</p><p>Sen olen tehnyt, mikä on yhdessä päätetty. Puolustanut yhdessä sovittuja asioita. Niitä itselleni vaikeitakin.&nbsp;</p><p>Ja tästä kätevästä alustuksesta pääsen itse asiaan. Siihen mitä haluan tällä kirjoituksellani sanoa.</p><p>Vaalit lähestyvät. Valta vaihtuu ja Suomi saa uudet päättäjät. Sekä eduskuntaan että hallitusvastuuseen. Moni on sitä mieltä, että huonommaksi ei enää voi mennä ja surkeammin ei voi enää toimia kuin tämä hallitus on toiminut. Makuasia.</p><p>Nyt voin sanoa, kokemuksesta, että vain hallitusvastuu tuo esille sen, että kestääkö &rdquo;pe-se merivettä&rdquo; vai ei?<br />Vain hallituksessa tehdään ne päätökset, joita eduskunnassa enemmistön turvin sitten viedään eteenpäin.&nbsp;<br />Jo hallitusneuvottelut ovat kokemus sinällään. Moni on siellä vuorollaan ensimmäistä kertaa. Toiset ties kuinka monetta. Pitäisi osata ja pitäisi ymmärtää mitä ja mistä ollaan sopimassa. Se taas ei kaikille välttämättä aukea kuin vasta käytännön kautta. &nbsp;</p><p>Ei ole helppoa neuvotella ja hakea yhteistä kompromissia. Mutta kun se sitten lopulta saavutetaan, siitä pitäisi pitää kiinni. Se on se ohjenuora ja tuki, johon aina vedotaan jos ei muusta kyetä sopimaan.&nbsp;<br />Matkan varrella on ollut usein tilanteita, jossa sopu on näyttänyt olevan todella kaukana. Suorastaan mahdottomilta näyttäneitä tilanteita, josta on kuitenkin aina löytynyt jokin tie ulos. Neuvottelemalla.</p><p>Kun sovitetaan yhteen useiden puolueiden näkemyksiä, niin se on haastavaa. Eikä kompromissi ole läheskään aina sellainen, että omatkaan siitä pitäisivät. Usein ratkaisu on sellainen, josta juuri kukaan ei pidä, mutta jonka kanssa &rdquo;voidaan elää&rdquo;.</p><p>Nämä kaikki asiat pitää tehdä kaiken muun työn ohella. Kuten mm. päivittäisten, juoksevien asioiden, puheiden, kokousten, matkustamisen, edustamisen, edunvalvonnan, istuntojen ja julkisuuden ristipaineessa.&nbsp;<br />Vaalit siis lähestyvät ja lupauksia leijuu ilmassa. Osa ihan oikeasti tuntuu leijuvan vailla mitään realismia. Puhutaan suurella suulla kuinka jatkossa tehdään inhimillisempää politiikkaa ja perutaan jopa tehtyjä päätöksiä.&nbsp;</p><p>Tämä hallitus teki valinnan kautensa alussa, sopiessaan hallitusohjelmastaan. Suomi kuntoon, velkaantuminen pitää taittaa ja työllisyysaste 72%:iin. Otamme edelleen velkaa, mutta olennaisesti vähemmän. Työllisyystavoite on lähes saavutettu.</p><p>Tämä kaikki on tarvinnut tuekseen hyvän talouskehityksen. Talouden vetoapu on auttanut merkittävästi. Mutta, siitä huolimatta saavutamme nämä tavoitteet. Helppoa se ei ole ollut.</p><p>Toivon toki, että talouskasvu ja -kehitys jatkuu hyvänä. Mutta mikään ei ole ikuista. Taantuma tulee jossain vaiheessa.&nbsp;</p><p>Kun kaikki puolueet tavoittelevat seuraavaksi työllisyysasteessa +75% tasoa, niin miten se onnistuu vaikeassa taloustilanteessa? Miten tarvittavat uudistukset voisivat onnistua, jos tämän hallituksen läpiviemät uudistukset ja lainsäädäntöhankkeet ovat saaneet aika ajoin maan jopa yleislakon partaalle? Okei, eihän tämä ole aina mennyt hallitukselta niin kuin Strömsössä. Käsi ylös virheen merkiksi.</p><p>Toivotan vilpittömästi seuraajalleni voimia, viisautta ja ennen kaikkea rohkeutta omassa työssään.&nbsp;<br />Twiittasin tänään näin: <em>muutama nykyinen kansanedustaja on myös tuleva ministeri. Jos joku luulee pääsevänsä helpolla &nbsp;ja ilman ikäviä päätöksiä, erehtyy. Muistiin merkitkää tämä.</em></p><p>Olen aivan vakuuttunut, että seuraavakaan hallitus ei pääse karkuun ikäviä ja raskaita päätöksiä. Sellaisia josta omakin kannattaja- ja äänestäjäkunta hallituksessa oleville puolueille suuttuu ja toteaa: &rdquo;en enää ikinä äänestä sinua/teitä&rdquo;.</p><p>Jos joku pyrkii antamaan sellaisen kuvan, että pystyisi nämä ikävät asiat välttämään, niin älkää uskoko. Hallitusohjelma kannattaa myös lukea suurennuslasin kanssa, jotta ei tulisi pettymyksiä.</p><p>Ja kun päätökset on yhdessä tehty, niin siitä sitten puolustetaan myös yhdessä. Vaikka kuinka tekisi kipeää ja äänestäjäkin saattaa suuttua.&nbsp;</p><p>Jos tällainen mahdollinen skenaario pelottaa, niin minulla on vain yksi neuvo: Pysy pois politiikasta äläkä ikinä pyri vastuullisiin tehtäviin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ”En äänestä sinua enää missään vaaleissa”. ”Senkin takinkääntäjä!”

Siinä nyt pari esimerkkiä, siitä maltillisimmasta päästä, saamastani palautteesta. Tuota tulee kentältä, turuilta ja toreilta. Mitä vastaan? Vastaan: ”Älä sitten äänestä minua enää”. 

Onneksi Suomessa on demokratia ja jokainen voi äänestää ihan ketä haluaa tai olla äänestämättä. 
En todellakaan ole enää kaikkien minua äänestäneiden mielestä heidän luottamuksensa arvoinen. 
Kaikkien odotuksiin ei pysty millään vastaamaan. Se on mahdotonta. Varsinkin hallituksessa.

Suurimmat syyt tyytymättömyydelle lienevät perussuomalaisten eduskuntaryhmästä eroaminen ja työelämään liittyneet toimet. Ei mene pahasti metsään jos näin veikkaan…

Mitä tulee ensimmäiseen asiaan, ”loikkaan”, niin eihän se ollut mikään loikkaus toiseen puolueeseen. Se oli pudotus tyhjän päälle. Ei nimittäin ollut edes olemassa mitään puoluetta johon loikata. Sellainen piti perustaa. Onko tämä sitten kaduttanut? Ei yhtään eikä missään vaiheessa. Se oli ja on edelleen  poliittinen riski. Silti...

Kyse oli omalta kohdaltani täysin tietoisesta valinnasta. Eikä se kaduta. Ehkä tämä kertoo osaltani tyhjentävästi siitä, miten reagoin kesän 2017 tapahtumiin. Jos joku kokee minun pettäneen hänet, niin ymmärrän sen toki eikä minulla ole siihen nokan koputtamista. Mutta itseni kanssa olen sinut tämän asian kanssa ja se riittää minulle.

Työelämään liittyvät päätökset ja linjaukset, alkaen kiky-sopimuksesta aktiivimalliin ja irtisanomisen helpottamiseen, ovat ilman muuta kaikki iskeneet ensin perussuomalaisiin ja sittemmin sinisiin. Ja minuun henkilökohtaisesti. Senkin ymmärrän erinomaisen hyvin ilman rautalankaa. Minähän niitä olen saanut selitellä kyllästymiseen asti. Olen antanut kasvot monelle kipeälle päätökselle. Helppoa? Ei todellakaan.

Sen olen tehnyt, mikä on yhdessä päätetty. Puolustanut yhdessä sovittuja asioita. Niitä itselleni vaikeitakin. 

Ja tästä kätevästä alustuksesta pääsen itse asiaan. Siihen mitä haluan tällä kirjoituksellani sanoa.

Vaalit lähestyvät. Valta vaihtuu ja Suomi saa uudet päättäjät. Sekä eduskuntaan että hallitusvastuuseen. Moni on sitä mieltä, että huonommaksi ei enää voi mennä ja surkeammin ei voi enää toimia kuin tämä hallitus on toiminut. Makuasia.

Nyt voin sanoa, kokemuksesta, että vain hallitusvastuu tuo esille sen, että kestääkö ”pe-se merivettä” vai ei?
Vain hallituksessa tehdään ne päätökset, joita eduskunnassa enemmistön turvin sitten viedään eteenpäin. 
Jo hallitusneuvottelut ovat kokemus sinällään. Moni on siellä vuorollaan ensimmäistä kertaa. Toiset ties kuinka monetta. Pitäisi osata ja pitäisi ymmärtää mitä ja mistä ollaan sopimassa. Se taas ei kaikille välttämättä aukea kuin vasta käytännön kautta.  

Ei ole helppoa neuvotella ja hakea yhteistä kompromissia. Mutta kun se sitten lopulta saavutetaan, siitä pitäisi pitää kiinni. Se on se ohjenuora ja tuki, johon aina vedotaan jos ei muusta kyetä sopimaan. 
Matkan varrella on ollut usein tilanteita, jossa sopu on näyttänyt olevan todella kaukana. Suorastaan mahdottomilta näyttäneitä tilanteita, josta on kuitenkin aina löytynyt jokin tie ulos. Neuvottelemalla.

Kun sovitetaan yhteen useiden puolueiden näkemyksiä, niin se on haastavaa. Eikä kompromissi ole läheskään aina sellainen, että omatkaan siitä pitäisivät. Usein ratkaisu on sellainen, josta juuri kukaan ei pidä, mutta jonka kanssa ”voidaan elää”.

Nämä kaikki asiat pitää tehdä kaiken muun työn ohella. Kuten mm. päivittäisten, juoksevien asioiden, puheiden, kokousten, matkustamisen, edustamisen, edunvalvonnan, istuntojen ja julkisuuden ristipaineessa. 
Vaalit siis lähestyvät ja lupauksia leijuu ilmassa. Osa ihan oikeasti tuntuu leijuvan vailla mitään realismia. Puhutaan suurella suulla kuinka jatkossa tehdään inhimillisempää politiikkaa ja perutaan jopa tehtyjä päätöksiä. 

Tämä hallitus teki valinnan kautensa alussa, sopiessaan hallitusohjelmastaan. Suomi kuntoon, velkaantuminen pitää taittaa ja työllisyysaste 72%:iin. Otamme edelleen velkaa, mutta olennaisesti vähemmän. Työllisyystavoite on lähes saavutettu.

Tämä kaikki on tarvinnut tuekseen hyvän talouskehityksen. Talouden vetoapu on auttanut merkittävästi. Mutta, siitä huolimatta saavutamme nämä tavoitteet. Helppoa se ei ole ollut.

Toivon toki, että talouskasvu ja -kehitys jatkuu hyvänä. Mutta mikään ei ole ikuista. Taantuma tulee jossain vaiheessa. 

Kun kaikki puolueet tavoittelevat seuraavaksi työllisyysasteessa +75% tasoa, niin miten se onnistuu vaikeassa taloustilanteessa? Miten tarvittavat uudistukset voisivat onnistua, jos tämän hallituksen läpiviemät uudistukset ja lainsäädäntöhankkeet ovat saaneet aika ajoin maan jopa yleislakon partaalle? Okei, eihän tämä ole aina mennyt hallitukselta niin kuin Strömsössä. Käsi ylös virheen merkiksi.

Toivotan vilpittömästi seuraajalleni voimia, viisautta ja ennen kaikkea rohkeutta omassa työssään. 
Twiittasin tänään näin: muutama nykyinen kansanedustaja on myös tuleva ministeri. Jos joku luulee pääsevänsä helpolla  ja ilman ikäviä päätöksiä, erehtyy. Muistiin merkitkää tämä.

Olen aivan vakuuttunut, että seuraavakaan hallitus ei pääse karkuun ikäviä ja raskaita päätöksiä. Sellaisia josta omakin kannattaja- ja äänestäjäkunta hallituksessa oleville puolueille suuttuu ja toteaa: ”en enää ikinä äänestä sinua/teitä”.

Jos joku pyrkii antamaan sellaisen kuvan, että pystyisi nämä ikävät asiat välttämään, niin älkää uskoko. Hallitusohjelma kannattaa myös lukea suurennuslasin kanssa, jotta ei tulisi pettymyksiä.

Ja kun päätökset on yhdessä tehty, niin siitä sitten puolustetaan myös yhdessä. Vaikka kuinka tekisi kipeää ja äänestäjäkin saattaa suuttua. 

Jos tällainen mahdollinen skenaario pelottaa, niin minulla on vain yksi neuvo: Pysy pois politiikasta äläkä ikinä pyri vastuullisiin tehtäviin.

]]>
174 http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264681-ei-pida-pelata#comments Äänestäjä Eduskunta hallitus Hallitusohjelma Sininen tulevaisuus Sat, 24 Nov 2018 19:37:19 +0000 Jari Lindström http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264681-ei-pida-pelata
Pöytä koreaksi eli tarinaa työmatkalta http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264555-poyta-koreaksi-eli-tarinaa-tyomatkalta <p>&nbsp;</p><p>Olen aiemmin kirjoittanut blogin sekä Kanadan että USAn matkoista, joten ajattelin jatkaa tällä samalla linjalla. Sunnuntaista keskiviikkoon kesti työmatka, suuntautuen tällä kertaa Etelä- Koreaan.&nbsp;</p><p>Mikä syy sai matkustamaan sinne? Pääteemana oli <a href="https://tem.fi/talent-boost">Talent Boost </a>eli osaajien houkuttelu työskentelemään Suomeen. Oli asiasta nyt sitten mitä mieltä tahansa, niin fakta on se, että Suomessa on pulaa osaajista. IT-sektorilla varsinkin.</p><p>Koreassa on taas alalla ylitarjontaa, joten on varsin luontevaa avata ovia siihen suuntaan. Korea nimittäin kärsii erityisesti korkeasti koulutettujen nuorten ihmisten työttömyydestä. Sen sijaan, Teknologiateollisuuden mukaan Suomeen tarvitaan tulevina vuosina peräti 53.000 uutta osaajaa.&nbsp;</p><p>Kysehän ei siis ole siitä, että suomalaisten työttömien tilalle haettaisiin korvaavaa työvoimaa ja &nbsp;mahdollisimman halvalla. Ei. Kyse on todellakin osaajista, korkeakoulutetuista henkilöistä, joista meillä on todellakin pulaa.&nbsp;</p><p>Tapasin matkalla monia tahoja ja toimijoita. Yliopistolla, yrityksissä, lähetystössä ja ministeriössä.&nbsp;</p><p>En ollut matkalla suinkaan yksin. Mukanani delegaatiossa oli virkamiehiä ja &nbsp;erityisavustajani. Heille kaikille suuri kiitos hyvin sujuneesta reissusta.</p><p>On jälleen kerran syytä kiittää Suomen suurlähetystöä. Suomen Korean lähettiläs Eero Suominen ja hänen porukkansa tekevät ensiluokkaista työtä Suomen eteen. He myös ovat korvaamattomana &nbsp;apuna kaikessa käytännön järjestelyssä varmistaen että kaikki toimii. KIITOS! PS. Sama pää kesät talvet</p><p>Sivumennen totean, että jokaisella matkallani Suomen suurlähetystö on esimerkillisen suurella ammattitaidolla hoitanut sekä Suomi-kuvaa että ollut apuna kaikessa. Meillä on aivan loistavia &nbsp;ammattilaisialoistavia ammattilaisia maailmalla, josta voimme olla ylpeitä.</p><p>Tapasin korealaisen kollegani, työministeri Jae-Kap Leen. Tapaamisessa kävin läpi asioita, joista Korea oli pyytänyt taustaa. Eli aiheena suomalaisen nuorisotyöttömyyden hoitaminen ja ennen kaikkea puhuin Ohjaamoista. Korealla on menossa oman konseptinsa kehittäminen ja <a href="http://ohjaamot.fi/etusivu">Ohjaamo</a>-mallista voisi olla heille(kin) hyötyä. He olivat tästä kiinnostuneita ja pyysivät lisää infoa tietoa, jota me lupasimme toimittaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Toiseksi, nostimme esille oman tarpeemme osaajista. Ja mahdollisuuden tulla asumaan ja ennen kaikkea työskentelemään Suomeen. Saimme tälle ajatukselle positiivisen vastaanoton ja lupauksen jatkaa sekä syventää keskusteluja. Eli tämä oli erinomainen lähtölaukaus maidemme väliselle yhteistyölle tällä sektorilla. Mitään sopimuksia ei allekirjoitettu tietenkään tässä vaiheessa, mutta keskustelun henki oli mielestäni erittäin hyvä. Tästäkin toimitamme korealaisille tietoa, jotta kuva Suomesta asuin-ja työpaikkana tarkentuisi ja selkenisi.&nbsp;Eräs huomioni oli, että Koreassa moni koulutettu nainen ei saa hyödynnettyä korkeaa osaamistaan ja tässä &nbsp;olisi paljon käyttämätöntä potentiaalia työllisyyden parantamiseksi</p><p>Tutuistuimme myös suomalaiseen pelialan yritykseen <a href="https://criticalforce.fi/">Critical Forceen.</a> Heillä on toimipiste Kajaanissa ja siis Soulissa. Peliala on suuressa kasvussa ja silläkin alalla osaajille on olemassa kysyntää.</p><p>Kävimme myös K-Startup Grand Challenge Centerissä., jossa Ssaimme katsauksen korealaiseen startup-toimintaan.&nbsp;<br />Vierailimme myös <a href="https://www.k-startupgc.org/">Korea University Startup Stationissa</a> (KUBS), tutustumassa KUBS Startup &nbsp;tiimiin ja instituutin toimintaan.<br />Aalto-yliopistolla on yhteinen EMBA-ohjelma Seoul School of Science amn Technologiesin kanssa. <a href="http://www.assist.ac.kr/English/OverseasMBA/Aalto/curriculum_introduction.php">ASSIST-Aalto EMBA ohjelma</a> on alkanut vuonna 1995. Linkistä lisää tietoa.</p><p>Tiistai-aamuna söimme aamupalan työn merkeissä Suomalaisessa kauppakamarissa. Heikki Ranta (Cargotec CEO) toimi tilaisuuden isäntänä. Tilaisuudessa oli paikalla korealaisia toimijoita sekä suomalaisia. Kansanedustaja Park Joo Hyun oli myös mukana. Hän on muuten opiskellut Tampereella.</p><p>&nbsp;</p><p><br />Tiistaina iltapäivällä kävimme poikkeuksellisessa korealaisessa yrityksessä, Startupissa nimeltä <a href="http://www.techforkorea.com/2017/02/10/baedal-minjok-launched-a-simple-payment-service-baemin-pay/">BaeminWoowa Brothers. Sen liikeidea on toimittaa ruokaa älykkäiden applikaatioiden (Baemin) avulla.</a> Firmalla on Korean johtava ruoan toimitusappi. Ruoan toimitus ja palvelurobotit kuuluvat myös heidän toimenkuvaansa. Mutta minun mielenkiintoni kohdistui heidän yrityskulttuuriinsa. He olivat panostaneet työelämän ja vapaa-ajan tasapainottamiseen, joka on korealaisessa yritysmaailmassa eräänlainen etuoikeus.&nbsp;</p><p>Illallisella, lähetystössä, saimme kuulla kahden korealaisen tutkijan näkemyksiä tulevaisuuden työstä. He kertoivat erityisesti siitä mikä työ uhkaa loppua, miten teknologia muuttaa työn tekemistä ja onko se uhka vai sittenkin mahdollisuus. Molemmat päätyivät kuitenkin mahdollisuuteen. Eli samalla kun työtehtäviä häviää niin uusia tulee tilalle tai työn luonne muuttuu.&nbsp;</p><p>Pidin matkaa erittäin hyödyllisenä ja tärkeänä. Kävimme monia hyviä keskusteluja ja saimme positiivisen vastaanoton omille avauksillemme. Vaihdoimme myös ajatuksia hyvistä käytännöistä. Innolla seuraan mitä nyt kylvetyistä siemenistä kasvaa.&nbsp;</p><p>Kaiken kaikkiaan, vaikka yhteiskuntamme ovat erilaisia, niin paljon on myös yhtäläisyyksiä. Nuorisotyöttömyys piinaa molempia maita. Koreassa on paljon korkeakoulutettuja työttömiä, joilla voisi olla hyvinkin käyttöä Euroopassa ja siis myös Suomessa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Loppuun pieni puujalka: edelleen jäi selvittämättä mitä on pöytä koreaksi.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Olen aiemmin kirjoittanut blogin sekä Kanadan että USAn matkoista, joten ajattelin jatkaa tällä samalla linjalla. Sunnuntaista keskiviikkoon kesti työmatka, suuntautuen tällä kertaa Etelä- Koreaan. 

Mikä syy sai matkustamaan sinne? Pääteemana oli Talent Boost eli osaajien houkuttelu työskentelemään Suomeen. Oli asiasta nyt sitten mitä mieltä tahansa, niin fakta on se, että Suomessa on pulaa osaajista. IT-sektorilla varsinkin.

Koreassa on taas alalla ylitarjontaa, joten on varsin luontevaa avata ovia siihen suuntaan. Korea nimittäin kärsii erityisesti korkeasti koulutettujen nuorten ihmisten työttömyydestä. Sen sijaan, Teknologiateollisuuden mukaan Suomeen tarvitaan tulevina vuosina peräti 53.000 uutta osaajaa. 

Kysehän ei siis ole siitä, että suomalaisten työttömien tilalle haettaisiin korvaavaa työvoimaa ja  mahdollisimman halvalla. Ei. Kyse on todellakin osaajista, korkeakoulutetuista henkilöistä, joista meillä on todellakin pulaa. 

Tapasin matkalla monia tahoja ja toimijoita. Yliopistolla, yrityksissä, lähetystössä ja ministeriössä. 

En ollut matkalla suinkaan yksin. Mukanani delegaatiossa oli virkamiehiä ja  erityisavustajani. Heille kaikille suuri kiitos hyvin sujuneesta reissusta.

On jälleen kerran syytä kiittää Suomen suurlähetystöä. Suomen Korean lähettiläs Eero Suominen ja hänen porukkansa tekevät ensiluokkaista työtä Suomen eteen. He myös ovat korvaamattomana  apuna kaikessa käytännön järjestelyssä varmistaen että kaikki toimii. KIITOS! PS. Sama pää kesät talvet

Sivumennen totean, että jokaisella matkallani Suomen suurlähetystö on esimerkillisen suurella ammattitaidolla hoitanut sekä Suomi-kuvaa että ollut apuna kaikessa. Meillä on aivan loistavia  ammattilaisialoistavia ammattilaisia maailmalla, josta voimme olla ylpeitä.

Tapasin korealaisen kollegani, työministeri Jae-Kap Leen. Tapaamisessa kävin läpi asioita, joista Korea oli pyytänyt taustaa. Eli aiheena suomalaisen nuorisotyöttömyyden hoitaminen ja ennen kaikkea puhuin Ohjaamoista. Korealla on menossa oman konseptinsa kehittäminen ja Ohjaamo-mallista voisi olla heille(kin) hyötyä. He olivat tästä kiinnostuneita ja pyysivät lisää infoa tietoa, jota me lupasimme toimittaa.

 

Toiseksi, nostimme esille oman tarpeemme osaajista. Ja mahdollisuuden tulla asumaan ja ennen kaikkea työskentelemään Suomeen. Saimme tälle ajatukselle positiivisen vastaanoton ja lupauksen jatkaa sekä syventää keskusteluja. Eli tämä oli erinomainen lähtölaukaus maidemme väliselle yhteistyölle tällä sektorilla. Mitään sopimuksia ei allekirjoitettu tietenkään tässä vaiheessa, mutta keskustelun henki oli mielestäni erittäin hyvä. Tästäkin toimitamme korealaisille tietoa, jotta kuva Suomesta asuin-ja työpaikkana tarkentuisi ja selkenisi. Eräs huomioni oli, että Koreassa moni koulutettu nainen ei saa hyödynnettyä korkeaa osaamistaan ja tässä  olisi paljon käyttämätöntä potentiaalia työllisyyden parantamiseksi

Tutuistuimme myös suomalaiseen pelialan yritykseen Critical Forceen. Heillä on toimipiste Kajaanissa ja siis Soulissa. Peliala on suuressa kasvussa ja silläkin alalla osaajille on olemassa kysyntää.

Kävimme myös K-Startup Grand Challenge Centerissä., jossa Ssaimme katsauksen korealaiseen startup-toimintaan. 
Vierailimme myös Korea University Startup Stationissa (KUBS), tutustumassa KUBS Startup  tiimiin ja instituutin toimintaan.
Aalto-yliopistolla on yhteinen EMBA-ohjelma Seoul School of Science amn Technologiesin kanssa. ASSIST-Aalto EMBA ohjelma on alkanut vuonna 1995. Linkistä lisää tietoa.

Tiistai-aamuna söimme aamupalan työn merkeissä Suomalaisessa kauppakamarissa. Heikki Ranta (Cargotec CEO) toimi tilaisuuden isäntänä. Tilaisuudessa oli paikalla korealaisia toimijoita sekä suomalaisia. Kansanedustaja Park Joo Hyun oli myös mukana. Hän on muuten opiskellut Tampereella.

 


Tiistaina iltapäivällä kävimme poikkeuksellisessa korealaisessa yrityksessä, Startupissa nimeltä BaeminWoowa Brothers. Sen liikeidea on toimittaa ruokaa älykkäiden applikaatioiden (Baemin) avulla. Firmalla on Korean johtava ruoan toimitusappi. Ruoan toimitus ja palvelurobotit kuuluvat myös heidän toimenkuvaansa. Mutta minun mielenkiintoni kohdistui heidän yrityskulttuuriinsa. He olivat panostaneet työelämän ja vapaa-ajan tasapainottamiseen, joka on korealaisessa yritysmaailmassa eräänlainen etuoikeus. 

Illallisella, lähetystössä, saimme kuulla kahden korealaisen tutkijan näkemyksiä tulevaisuuden työstä. He kertoivat erityisesti siitä mikä työ uhkaa loppua, miten teknologia muuttaa työn tekemistä ja onko se uhka vai sittenkin mahdollisuus. Molemmat päätyivät kuitenkin mahdollisuuteen. Eli samalla kun työtehtäviä häviää niin uusia tulee tilalle tai työn luonne muuttuu. 

Pidin matkaa erittäin hyödyllisenä ja tärkeänä. Kävimme monia hyviä keskusteluja ja saimme positiivisen vastaanoton omille avauksillemme. Vaihdoimme myös ajatuksia hyvistä käytännöistä. Innolla seuraan mitä nyt kylvetyistä siemenistä kasvaa. 

Kaiken kaikkiaan, vaikka yhteiskuntamme ovat erilaisia, niin paljon on myös yhtäläisyyksiä. Nuorisotyöttömyys piinaa molempia maita. Koreassa on paljon korkeakoulutettuja työttömiä, joilla voisi olla hyvinkin käyttöä Euroopassa ja siis myös Suomessa. 

 

Loppuun pieni puujalka: edelleen jäi selvittämättä mitä on pöytä koreaksi. 

]]>
22 http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264555-poyta-koreaksi-eli-tarinaa-tyomatkalta#comments Thu, 22 Nov 2018 10:32:22 +0000 Jari Lindström http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264555-poyta-koreaksi-eli-tarinaa-tyomatkalta
Tehdään ajoissa, eikä vasta pakon edessä http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262837-tehdaan-ajoissa-eika-vasta-pakon-edessa <p>En ryhdy luettelemaan kaikkia niitä työllisyystoimia, joita hallitus on tehnyt ja tekemässä tai edesauttanut, mutta listaan tähän joitain keskeisimpiä. Jokainen päätelköön tykönään onko tuo alla oleva toimenpiteiden lista pelkästään ihmisten kiusaamiseksi tarkoitettu?&nbsp;<br />Vai olisiko sillä jokin muu ideologia tässä takana? Kyllä, nimenomaan- työllisyyden parantaminen.&nbsp;</p><p>Ja totean taas kerran, että positiivisen työllisyyskehityksen takana on ennen kaikkea maailmantalouden vetoapu, mutta kiistatta sekä hallituksen toimilla että <a href="https://www.sak.fi/tyoelama/sopimukset/kilpailukykysopimus">kikyllä</a> on ollut oma merkityksensä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Työlainsäädännön puolelta:</strong></p><p>&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Määräaikaisuuden peruste pitkäaikaistyöttömillä: pitkäaikaistyöttömän saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perusteltua syytä (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Koeajan pidentäminen kuuteen kuukauteen (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Takaisinottovelvollisuusajan lyhentäminen neljään kuukauteen (2017)</p><p>&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Irtisanotulle mahdollisuus työnantajan kustantamaan muutosturvakoulutukseen ja työterveydenhuoltoon tietyin ehdoin (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp;<a href="https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170188"> &nbsp;Nollatyösopimusten pelisääntöjen tarkennukset</a> (2018)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;<a href="https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lakiluonnos-irtisanomisen-helpottamisesta-pienissa-yrityksissa-arviointineuvostoon">Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevan sääntelyn muuttaminen alle 10 hengen yrityksissä (kehysriihen linjaus)</a><br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/tyoaikalaki.aspx">Työaikalain kokonaisuudistus (HE 2018)</a><br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;<a href="https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/murto-ja-vanhanen-selvittavat-yt-lain-muutostarpeet">Yhteistoimintalain uudistamistarpeiden selvittäminen(Vanhanen&amp;Murto)</a></p><p><strong>Aktivointitoimet työttömille ja kannustava sosiaaliturva:</strong></p><p>&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työvoima- ja yrityspalvelujen kokoaminen kasvupalveluiksi maakuntauudistuksessa ja yksityisen palvelutuotannon lisääminen (HE 2018)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömien haastattelut kolmen kuukauden välein (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Nuorten ohjaamotoiminnan vakinaistaminen (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Positiivisen rakennemuutoksen toimenpiteet, ns. Siltasopimus (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömät voivat opiskella lyhytkestoisia opintoja työttömyysetuutta menettämättä (HE 2018)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Itsensä työllistämisen helpottaminen: työttömyysetuutta voidaan maksaa 4 kk ajan yritystoimintaa aloitettaessa (2018)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömyysturvan keston lyhentäminen 500 päivästä 400 päivään (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömien velvollisuutta ottaa vastaa tarjottua työtä ja osallistua palveluihin työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on tiukennettu (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömyysturvan aktiivimalli ja työllisyysmäärärahojen lisääminen työttömien palveluihin (2018)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömyysetuuden käyttäminen palkkatukeen ja starttirahaan (2017-)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Sovitellun päivärahan maksatus järjestetään siten, että se ei haittaa lyhytkestoisen työn vastaanottamista &nbsp;(STM)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Vaikuttavuusinvestointi (SIB) &ndash;hankkeiden käynnistäminen</p><p><br />Lisäksi loppukaudelle nostan esiin <a href="https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/osatyokykyisten-tyomarkkinatilanne-ja-tyollistymispalvelut-kartoitetaan"><strong>Työkykyohjelman</strong>(Oivo ja Kerätär-selvitys)</a>, jonka keskeisimpiä ajatuksia on saattaa ihmiset(osatyökykyiset) heille oikeiden palvelujen piiriin ja kuntouttaa mahdollisimman moni takaisin työelämään niillä kyvyillä, osaamisella ja voimilla jotka hänellä on jäljellä. Samalla tunnustaen sen, että osa työttömistä ei tule enää työllistymään avoimille työmarkkinoille. Heille pitää löytää inhimillinen ratkaisu. &nbsp;Tähän kokonaisuuteen liittyy myös ns.<a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/pitkaaikaistyottomille-tarkoitettu-elaketuki-laajenee">ikääntyneiden kertaluonteinen eläketuki(nyt siis jo toista kertaa) yhtenä toimenpiteenä.</a></p><p>Tämä edellä oleva on yksi keskeisistä ratkaisuista kohti +75% työllisyysastetta. <strong>Ei</strong> ainoa, mutta merkittävä.</p><p>Näin on siis tämä paha hallitus toiminut ja toimimassa kautensa loppuun. Ja kun seuraa joidenkin tahojen kommentointia, niin tuossa listassa ei tunnu olevan yhtään hyvää asiaa. Ei ensimmäistäkään. Vain pelkkää kiusaamista ja kyykyttämistä.&nbsp;</p><p>Voihan olla niinkin, että positiiviset asiat jäävät ikävien tai sellaisiksi koettujen asioiden alle, ihan vahingossa. Tai että positiivinen asia ei kiinnosta julkisessa keskustelussa. Negatiivisuus sen sijaan luo vastakkainasettelua. Siitä huolimatta puolustan hallituksen linjaa, myös niitä ikäviä asioita. Täydellisiä esityksiä harvemmin saadaan aikaiseksi ja virheitäkin tehdään. Nekin olen myöntänyt ja niitä on pyritty korjaamaan.&nbsp;</p><p>Ensi vaalikaudella tarvitaan ainakin sotu-uudistus, järjestelmät kuntoon(ml.tulorekisteri) sekä palkan ja tulonsiirtojen joustava/kannustava käyttö.</p><p>Ja sitten tarvitaan se kaikkein vaikein asia: uskallusta puuttua myös rakenteisiin.&nbsp;</p><p>Jos nämä eräät edellä mainitut toimet ovat aiheuttaneet runsaasti pahaa mieltä, vihaa, mielenilmauksia, lakkoja ja maineen työttömien kiusaajana sekä kaikkien aikojen duunarivihamielisempänä hallituksena, niin mitähän mahtaa tapahtua KUN joudutaan tekemään vielä ikävämpiä päätöksiä? Ei siis JOS vaan KUN. Karkuun ei pääse.</p><p>Seuraava taantuma tulee. Se voi alkaa yhtäkkiä ja Suomi viennistä riippuvaisena maana on ensimmäisten maiden joukossa kohtaamassa ongelmat. Mutta se tulee.</p><p>Ja kun se tulee, niin kuka on silloin valtiolaivan peräsimessä? Sellainen hallitus, joka ratkaisee ongelmia ja haasteita menemällä veronmaksajien lompakolle väittämällä ettei ikäviä päätöksiä tarvita &nbsp;vai sellainen joka reagoi tilanteisiin USKALTAEN tehdä ajoissa rohkeitakin ratkaisuja ja päätöksiä jotka eivät ole välttämättä suosittuja? Sen päättävät äänestäjät.</p><p>Toivonkin, että kansalaiset vaativat kaikkia puolueita kertomaan oman vaihtoehtonsa, hintalapun sekä sen mistä ja miten aikovat rahoittaa omat mallinsa? Velalla? Ja kyllä, tämäkin hallitus on ottanut velkaa joka ikinen vuosi huolimatta siitä, että Suomen &nbsp;talous ja työllisyys ovat vahvassa nousussa! Noususuhdanteessa.</p><p>Halutaanko Suomi ajaa taas kerran samaan tilanteeseen, jossa tämä hallitus oli aloittaessaan työnsä? Ei kai kukaan sellaista voi haluta. Eihän?</p><p>Suomen on opittava elämään Euroopan Unionissa(äänestin itse EI). Kun siihen aikanaan päätettiin liittyä, niin piti ymmärtää, että se tuo mukanaan mm.devalvaatiosta luopumisen ja sen että työvoima joustaa rahan sijasta. Tätä tämä nyt on.&nbsp;</p><p>Joten. Oli &nbsp;seuraava hallitus sitten millainen tahansa, se tulee olemaan joidenkin mielestä &rdquo;kaikkien aikojen huonoin&rdquo;. Kuten tämäkin. Vasta historia pystyy kertomaan sen, kuinka hyvä hallitus meillä on ollut. Väitän, että vaikeiden aikojen hallitukset ovat kaikki joutuneet tekemään epäsuosittuja päätöksiä.&nbsp;</p><p>Viisautta ja rohkeutta tulevaan.</p><p><em>Lupaan yrittää ymmärtää seuraajaani, koska nyt minä tiedän miten vaikeaa tämä voi olla. Aiemmin minä luulin tietäväni.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Olen kiitollinen palautteestanne. Myös siitä, että kovin usein kommentoija tietää asiat paremmin kuin minä. Noin voi ollakin. En minä esitä kaikkitietävää mutta sen verran oman arvon tunnetta minullakin on, että tiedän nyt paljon enemmän kuin mitä tiesin vaikkapa kymmenen vuotta sitten.&nbsp;</p><p>Saan jatkuvasti ohjeita kuinka pitäisi toimia. Lähtien siitä, että &rdquo;jätä hommasi&rdquo; aina siihen kuinka helposti ratkaisu ongelmiin löytyy. Jätän hommani kun tämä hallitus lopettaa työnsä ja niiden helppojen ratkaisujen tie alkaa olemaan läpi käyty.&nbsp;</p><p>Voi nimittäin olla niin, että se mikä on toiminut joskus, ei toimi enää tässä maailmassa ja tässä ajassa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> En ryhdy luettelemaan kaikkia niitä työllisyystoimia, joita hallitus on tehnyt ja tekemässä tai edesauttanut, mutta listaan tähän joitain keskeisimpiä. Jokainen päätelköön tykönään onko tuo alla oleva toimenpiteiden lista pelkästään ihmisten kiusaamiseksi tarkoitettu? 
Vai olisiko sillä jokin muu ideologia tässä takana? Kyllä, nimenomaan- työllisyyden parantaminen. 

Ja totean taas kerran, että positiivisen työllisyyskehityksen takana on ennen kaikkea maailmantalouden vetoapu, mutta kiistatta sekä hallituksen toimilla että kikyllä on ollut oma merkityksensä.

 

Työlainsäädännön puolelta:

•    Määräaikaisuuden peruste pitkäaikaistyöttömillä: pitkäaikaistyöttömän saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perusteltua syytä (2017)
•    Koeajan pidentäminen kuuteen kuukauteen (2017)
•    Takaisinottovelvollisuusajan lyhentäminen neljään kuukauteen (2017)

•    Irtisanotulle mahdollisuus työnantajan kustantamaan muutosturvakoulutukseen ja työterveydenhuoltoon tietyin ehdoin (2017)
•    Nollatyösopimusten pelisääntöjen tarkennukset (2018)
•    Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevan sääntelyn muuttaminen alle 10 hengen yrityksissä (kehysriihen linjaus)
•    Työaikalain kokonaisuudistus (HE 2018)
•    Yhteistoimintalain uudistamistarpeiden selvittäminen(Vanhanen&Murto)

Aktivointitoimet työttömille ja kannustava sosiaaliturva:

•    Työvoima- ja yrityspalvelujen kokoaminen kasvupalveluiksi maakuntauudistuksessa ja yksityisen palvelutuotannon lisääminen (HE 2018)
•    Työttömien haastattelut kolmen kuukauden välein (2017)
•    Nuorten ohjaamotoiminnan vakinaistaminen (2017)
•    Positiivisen rakennemuutoksen toimenpiteet, ns. Siltasopimus (2017)
•    Työttömät voivat opiskella lyhytkestoisia opintoja työttömyysetuutta menettämättä (HE 2018)
•    Itsensä työllistämisen helpottaminen: työttömyysetuutta voidaan maksaa 4 kk ajan yritystoimintaa aloitettaessa (2018)
•    Työttömyysturvan keston lyhentäminen 500 päivästä 400 päivään (2017)
•    Työttömien velvollisuutta ottaa vastaa tarjottua työtä ja osallistua palveluihin työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on tiukennettu (2017)
•    Työttömyysturvan aktiivimalli ja työllisyysmäärärahojen lisääminen työttömien palveluihin (2018)
•    Työttömyysetuuden käyttäminen palkkatukeen ja starttirahaan (2017-)
•    Sovitellun päivärahan maksatus järjestetään siten, että se ei haittaa lyhytkestoisen työn vastaanottamista  (STM)
•    Vaikuttavuusinvestointi (SIB) –hankkeiden käynnistäminen


Lisäksi loppukaudelle nostan esiin Työkykyohjelman(Oivo ja Kerätär-selvitys), jonka keskeisimpiä ajatuksia on saattaa ihmiset(osatyökykyiset) heille oikeiden palvelujen piiriin ja kuntouttaa mahdollisimman moni takaisin työelämään niillä kyvyillä, osaamisella ja voimilla jotka hänellä on jäljellä. Samalla tunnustaen sen, että osa työttömistä ei tule enää työllistymään avoimille työmarkkinoille. Heille pitää löytää inhimillinen ratkaisu.  Tähän kokonaisuuteen liittyy myös ns.ikääntyneiden kertaluonteinen eläketuki(nyt siis jo toista kertaa) yhtenä toimenpiteenä.

Tämä edellä oleva on yksi keskeisistä ratkaisuista kohti +75% työllisyysastetta. Ei ainoa, mutta merkittävä.

Näin on siis tämä paha hallitus toiminut ja toimimassa kautensa loppuun. Ja kun seuraa joidenkin tahojen kommentointia, niin tuossa listassa ei tunnu olevan yhtään hyvää asiaa. Ei ensimmäistäkään. Vain pelkkää kiusaamista ja kyykyttämistä. 

Voihan olla niinkin, että positiiviset asiat jäävät ikävien tai sellaisiksi koettujen asioiden alle, ihan vahingossa. Tai että positiivinen asia ei kiinnosta julkisessa keskustelussa. Negatiivisuus sen sijaan luo vastakkainasettelua. Siitä huolimatta puolustan hallituksen linjaa, myös niitä ikäviä asioita. Täydellisiä esityksiä harvemmin saadaan aikaiseksi ja virheitäkin tehdään. Nekin olen myöntänyt ja niitä on pyritty korjaamaan. 

Ensi vaalikaudella tarvitaan ainakin sotu-uudistus, järjestelmät kuntoon(ml.tulorekisteri) sekä palkan ja tulonsiirtojen joustava/kannustava käyttö.

Ja sitten tarvitaan se kaikkein vaikein asia: uskallusta puuttua myös rakenteisiin. 

Jos nämä eräät edellä mainitut toimet ovat aiheuttaneet runsaasti pahaa mieltä, vihaa, mielenilmauksia, lakkoja ja maineen työttömien kiusaajana sekä kaikkien aikojen duunarivihamielisempänä hallituksena, niin mitähän mahtaa tapahtua KUN joudutaan tekemään vielä ikävämpiä päätöksiä? Ei siis JOS vaan KUN. Karkuun ei pääse.

Seuraava taantuma tulee. Se voi alkaa yhtäkkiä ja Suomi viennistä riippuvaisena maana on ensimmäisten maiden joukossa kohtaamassa ongelmat. Mutta se tulee.

Ja kun se tulee, niin kuka on silloin valtiolaivan peräsimessä? Sellainen hallitus, joka ratkaisee ongelmia ja haasteita menemällä veronmaksajien lompakolle väittämällä ettei ikäviä päätöksiä tarvita  vai sellainen joka reagoi tilanteisiin USKALTAEN tehdä ajoissa rohkeitakin ratkaisuja ja päätöksiä jotka eivät ole välttämättä suosittuja? Sen päättävät äänestäjät.

Toivonkin, että kansalaiset vaativat kaikkia puolueita kertomaan oman vaihtoehtonsa, hintalapun sekä sen mistä ja miten aikovat rahoittaa omat mallinsa? Velalla? Ja kyllä, tämäkin hallitus on ottanut velkaa joka ikinen vuosi huolimatta siitä, että Suomen  talous ja työllisyys ovat vahvassa nousussa! Noususuhdanteessa.

Halutaanko Suomi ajaa taas kerran samaan tilanteeseen, jossa tämä hallitus oli aloittaessaan työnsä? Ei kai kukaan sellaista voi haluta. Eihän?

Suomen on opittava elämään Euroopan Unionissa(äänestin itse EI). Kun siihen aikanaan päätettiin liittyä, niin piti ymmärtää, että se tuo mukanaan mm.devalvaatiosta luopumisen ja sen että työvoima joustaa rahan sijasta. Tätä tämä nyt on. 

Joten. Oli  seuraava hallitus sitten millainen tahansa, se tulee olemaan joidenkin mielestä ”kaikkien aikojen huonoin”. Kuten tämäkin. Vasta historia pystyy kertomaan sen, kuinka hyvä hallitus meillä on ollut. Väitän, että vaikeiden aikojen hallitukset ovat kaikki joutuneet tekemään epäsuosittuja päätöksiä. 

Viisautta ja rohkeutta tulevaan.

Lupaan yrittää ymmärtää seuraajaani, koska nyt minä tiedän miten vaikeaa tämä voi olla. Aiemmin minä luulin tietäväni.

 

Olen kiitollinen palautteestanne. Myös siitä, että kovin usein kommentoija tietää asiat paremmin kuin minä. Noin voi ollakin. En minä esitä kaikkitietävää mutta sen verran oman arvon tunnetta minullakin on, että tiedän nyt paljon enemmän kuin mitä tiesin vaikkapa kymmenen vuotta sitten. 

Saan jatkuvasti ohjeita kuinka pitäisi toimia. Lähtien siitä, että ”jätä hommasi” aina siihen kuinka helposti ratkaisu ongelmiin löytyy. Jätän hommani kun tämä hallitus lopettaa työnsä ja niiden helppojen ratkaisujen tie alkaa olemaan läpi käyty. 

Voi nimittäin olla niin, että se mikä on toiminut joskus, ei toimi enää tässä maailmassa ja tässä ajassa.

 

]]>
163 http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262837-tehdaan-ajoissa-eika-vasta-pakon-edessa#comments Kotimaa Eduskuntavaalit Juha Sipilän hallitus Työllisyyspolitiikka Työttömät Sat, 20 Oct 2018 08:43:29 +0000 Jari Lindström http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262837-tehdaan-ajoissa-eika-vasta-pakon-edessa
Oppisopimus tehokkaampaan käyttöön http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256605-oppisopimus-tehokkaampaan-kayttoon <p>Saksassa, kuten muuallakin Keski-Euroopassa, oppisopimuskoulutuksella on vuosisataiset perinteet. Siellä puhutaan mestari-kisälli-mallista, jossa osaaminen ja ns.hiljainen tieto siirretään työpaikalla sukupolvelta seuraavalle.</p><p>Näissä maissa ammattitutkintoon tähtäävät menevät mielellään oppisopimuskoulutukseen. Yritykset kouluttavat työntekijänsä ja työllistyminen on siten lähes varmaa. Saksassa kauppakamarit huolehtivat oppisopimuskoulutuksen käytännön järjestelyistä. Heillä on listat työpaikoista ja he valvovat toimintaa. Oppisopimuskoulutettavat ovat yleensä neljä päivää työpaikalla ja yhden päivän viikosta koulun penkillä. Koulutettava saa rahallista korvausta alusta alkaen osaamisen mukaan, mutta alalle sovitun mukaisesti. Alussa korvaus on pienempi, koulutuksen päättyessä ja työn alkaessa palkka vastaa alan aloituspalkkaa. <em>Saksassa yritykset rahoittavat koulutuksen kustannuksista noin 80 prosenttia ja valtio osallistuu noin 20 prosentin osuudella.</em></p><p>Olen työministerinä tavannut paljon yrittäjiä. Moni puhuu, että voisi mielellään tarjota oppisopimuskoulutusta, mutta suuri este tuntuu olevan se, ettei työpaikalta voi useinkaan irrottaa työntekijää pelkästään kouluttamaan uusia työntekijöitä.</p><p>Yksi mahdollinen ratkaisu olisi &quot;mentori&quot;-malli, jossa kouluttaja kiertäisi saman alan yrityksissä samalla seudulla ohjaamassa oppisopimuskoulutettavia ja kulut jaettaisiin yritysten kesken. Toinen idea on &quot;seniori-juniori&quot; -malli. Rakennusalalla ja muilla vastaavilla fyysisesti raskaan työn aloilla lähellä eläkeikää olevien henkilöiden osaamista tulisi hyödyntää entistä paremmin antamalla heille ohjattavaksi alalle tulevia nuoria. Se olisi arvokasta osaamisen siirtämistä sukupolvelta toiselle, Keski-Euroopan mestari-kisälli-mallin mukaan.</p><p>Samalla haluan kuitenkin korostaa, ettei ammattikouluverkostoa eikä ammatillisen koulutuksen työpaikkoja tule karsia. Kouluja ja opettajia tarvitaan jatkossakin, kaikkea kun ei voi oppia työpaikalla. Mutta yritykset tarvitsevat tukea opiskelijoiden ohjaukseen. Lisäksi mitä haastavampia nuoria tuodaan työelämään sitä enemmän tukea ja ohjausta he tarvitsevat.</p><p>Tärkeintä on, että nuoret löytävät koulutuksen jälkeen työtä. Nyt varsinkin nuorten miesten ja maahanmuuttajataustaisten työllistyminen on vielä liian heikkoa. Monelle oppisopimuskoulutus sopisi koulunpenkkiä paremmin. Olen varma, että oppisopimuskoulutusta lisäämällä saataisiin nuorille paremmin työtä ja uskon, että lyhyen täsmäkoulutuksen sekä pidemmän tutkintoon johtavan koulutuksen eräänlaisia mentorimalleja voisi kehittää tuoreen ammatillisen koulutuksen reformin ohella.</p><p>Suomessa on reagoitu nopeasti työvoimapulaan muun muassa Elyjen ja oppilaitosten taholta. Hyvin lyhyessä ajassa on käynnistetty lukuisia nopeita täsmäkoulutuksia työvoimapula-aloille, kuten Metallimestari-koulutus Virroilla. Opteam Pirkanmaa ja Tredu toteuttavat yhteistyössä metallialan koulutusta yhdeksälle yritykselle Virroilla ja Ruovedellä. Ihmisillä on myös piilevää osaamista, joka tulisi osata tunnistaa paremmin. Setlementti- liitto onkin käynnistämässä pilottia osaamisen paremmasta tunnistamisesta, niin sanotusta validaatiomallista.&nbsp; Esimerkkejä löytyy eri puolilta Suomea.</p><p>Tämä on hyvä lähtökohta. Tarvitsemme tulevaisuudessa nykyistä enemmän työhönvalmennusta ja siksi haluaisin mestari-kisälli-mallin rantautuvan vahvemmin Suomeen.&nbsp;Tavoiterima on nostettava korkealle: Siniset haluaa kaksinkertaistaa oppisopimuskoulutuksen määrän. Ennen kaikkea Suomeen tarvitaan toimivat oppisopimuskoulutusmarkkinat.</p><p>On meillä sinisillä toki muukin ajatus oppisopimuskoulutuksen suosion kasvattamiseksi. Tämäkin on kentältä esitetty toiveena: nostamalla koulutuskorvausta&nbsp;<a href="//0">alle 10</a>&nbsp;työntekijän yrityksissä voisimme lisätä pienten yritysten mahdollisuuksia oppisopimuskoulutuksen tarjoamiseen.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saksassa, kuten muuallakin Keski-Euroopassa, oppisopimuskoulutuksella on vuosisataiset perinteet. Siellä puhutaan mestari-kisälli-mallista, jossa osaaminen ja ns.hiljainen tieto siirretään työpaikalla sukupolvelta seuraavalle.

Näissä maissa ammattitutkintoon tähtäävät menevät mielellään oppisopimuskoulutukseen. Yritykset kouluttavat työntekijänsä ja työllistyminen on siten lähes varmaa. Saksassa kauppakamarit huolehtivat oppisopimuskoulutuksen käytännön järjestelyistä. Heillä on listat työpaikoista ja he valvovat toimintaa. Oppisopimuskoulutettavat ovat yleensä neljä päivää työpaikalla ja yhden päivän viikosta koulun penkillä. Koulutettava saa rahallista korvausta alusta alkaen osaamisen mukaan, mutta alalle sovitun mukaisesti. Alussa korvaus on pienempi, koulutuksen päättyessä ja työn alkaessa palkka vastaa alan aloituspalkkaa. Saksassa yritykset rahoittavat koulutuksen kustannuksista noin 80 prosenttia ja valtio osallistuu noin 20 prosentin osuudella.

Olen työministerinä tavannut paljon yrittäjiä. Moni puhuu, että voisi mielellään tarjota oppisopimuskoulutusta, mutta suuri este tuntuu olevan se, ettei työpaikalta voi useinkaan irrottaa työntekijää pelkästään kouluttamaan uusia työntekijöitä.

Yksi mahdollinen ratkaisu olisi "mentori"-malli, jossa kouluttaja kiertäisi saman alan yrityksissä samalla seudulla ohjaamassa oppisopimuskoulutettavia ja kulut jaettaisiin yritysten kesken. Toinen idea on "seniori-juniori" -malli. Rakennusalalla ja muilla vastaavilla fyysisesti raskaan työn aloilla lähellä eläkeikää olevien henkilöiden osaamista tulisi hyödyntää entistä paremmin antamalla heille ohjattavaksi alalle tulevia nuoria. Se olisi arvokasta osaamisen siirtämistä sukupolvelta toiselle, Keski-Euroopan mestari-kisälli-mallin mukaan.

Samalla haluan kuitenkin korostaa, ettei ammattikouluverkostoa eikä ammatillisen koulutuksen työpaikkoja tule karsia. Kouluja ja opettajia tarvitaan jatkossakin, kaikkea kun ei voi oppia työpaikalla. Mutta yritykset tarvitsevat tukea opiskelijoiden ohjaukseen. Lisäksi mitä haastavampia nuoria tuodaan työelämään sitä enemmän tukea ja ohjausta he tarvitsevat.

Tärkeintä on, että nuoret löytävät koulutuksen jälkeen työtä. Nyt varsinkin nuorten miesten ja maahanmuuttajataustaisten työllistyminen on vielä liian heikkoa. Monelle oppisopimuskoulutus sopisi koulunpenkkiä paremmin. Olen varma, että oppisopimuskoulutusta lisäämällä saataisiin nuorille paremmin työtä ja uskon, että lyhyen täsmäkoulutuksen sekä pidemmän tutkintoon johtavan koulutuksen eräänlaisia mentorimalleja voisi kehittää tuoreen ammatillisen koulutuksen reformin ohella.

Suomessa on reagoitu nopeasti työvoimapulaan muun muassa Elyjen ja oppilaitosten taholta. Hyvin lyhyessä ajassa on käynnistetty lukuisia nopeita täsmäkoulutuksia työvoimapula-aloille, kuten Metallimestari-koulutus Virroilla. Opteam Pirkanmaa ja Tredu toteuttavat yhteistyössä metallialan koulutusta yhdeksälle yritykselle Virroilla ja Ruovedellä. Ihmisillä on myös piilevää osaamista, joka tulisi osata tunnistaa paremmin. Setlementti- liitto onkin käynnistämässä pilottia osaamisen paremmasta tunnistamisesta, niin sanotusta validaatiomallista.  Esimerkkejä löytyy eri puolilta Suomea.

Tämä on hyvä lähtökohta. Tarvitsemme tulevaisuudessa nykyistä enemmän työhönvalmennusta ja siksi haluaisin mestari-kisälli-mallin rantautuvan vahvemmin Suomeen. Tavoiterima on nostettava korkealle: Siniset haluaa kaksinkertaistaa oppisopimuskoulutuksen määrän. Ennen kaikkea Suomeen tarvitaan toimivat oppisopimuskoulutusmarkkinat.

On meillä sinisillä toki muukin ajatus oppisopimuskoulutuksen suosion kasvattamiseksi. Tämäkin on kentältä esitetty toiveena: nostamalla koulutuskorvausta alle 10 työntekijän yrityksissä voisimme lisätä pienten yritysten mahdollisuuksia oppisopimuskoulutuksen tarjoamiseen.

 

]]>
62 http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256605-oppisopimus-tehokkaampaan-kayttoon#comments Kotimaa Oppisopimuskoulutus Siniset Sat, 09 Jun 2018 14:16:49 +0000 Jari Lindström http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256605-oppisopimus-tehokkaampaan-kayttoon
Palautetta palautteista http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256334-palautetta-palautteista <p>Kun media, vaikkapa iltapäivälehti, kirjoittaa työttömien ihmisten kokemuksista, on kärki varsin usein negatiivinen. On löydetty kipeitäkin kokemuksia ja niitä käydään sitten läpi tietyllä kulmalla otsikkoa myöten. Negatiivinen kärki edellä, totta kai. Se herättää aina keskustelua viranomaisten, lainsäätäjien ja päättäjien kyvystä asettua näiden ihmisten asemaan. Ja palaute on monenkirjavaa. Kiukkua ja vihaa, jopa uhkailua esiintyy.</p><p>Kyllä.<strong>&nbsp;Viranomaiset tekevät virheitä.</strong>&nbsp;<strong>Poliitikot tekevät virheitä.</strong>&nbsp;Niitä onkin syytä&nbsp;korjata&nbsp; jamyös pahoitella, pyytää anteeksi. Mutta kukaan ei ole virheetön. Ei poliitikko, eikä kansalainen itse.&nbsp;</p><p>Koitan tässä hieman avata sitä problematiikkaa, joka näiden tilanteiden selvittämiseen liittyy. Ennen kaikkea siihen mitä voi kertoa julki ja mitä taas ei.</p><p>Sain tässä taannoin Twitterissä palautetta vasemmistoliiton puheenjohtaja&nbsp;Li Anderssonilta. Kyse oli&nbsp;<a href="https://www.blogit.fi/masentunut-mutsi"><u>blogista</u></a>&nbsp;jota nimimerkki Masentunut Mutsi kirjoittaa. Tämä&nbsp;<a href="http://masentunutmutsi.fi/tyottomien-aktivoitumista-vaaditaan-mutta-mita-tapahtuu-kun-aktivoituu/"><u>kirjoitus</u></a>&nbsp;aiheutti kysymyksiä ja ihmetystä.&nbsp;</p><p>Lupasin välittömästi selvityttää asiaa. Ja näin teinkin. Sain vastauksen nopeasti ja...nyt kerron asiasta vain yleisellä tasolla.</p><p>Näiden saamieni vastausten, kuten tämänkin, ongelma on se, että minä eikä viranomainen voi kertoa julkisuuteen kaikkea sitä, mitä tapaukseen liittyy. Miksi?&nbsp;<strong>Julkisuuslaki(</strong><strong>JulkL</strong><strong>&nbsp;24.1&sect; 25 kohta) velvoittaa pitämään henkilöä koskevat asiat salaisena.</strong></p><p>Näin ollen&nbsp;käykin&nbsp;helposti niin, että&nbsp;viranomainen tai päättäjä haukutaan julkisessa keskustelussa pataluhaksi, ilman että&nbsp;tunnetaan ko.tapauksen&nbsp;osalta kaikkea siihen liittyvää tietoa. Johtopäätökset tehdään vain toisen osapuolen kertoman mukaan. No, en minä tässä(kään) tapauksessa aio uhriutua vaan kerron siitä yksinkertaisesta faktasta, että asioilla on aina monta puolta. Jos niitä ei tunne ja tiedä, kuinka on mahdollista muodostaa tasapainoista kantaa siihen?</p><p>Tässä alla on &nbsp;siis arvioitu tilannetta <em>pelkästään</em>&nbsp;henkilön itsensä julkisesti kertomien&nbsp;tietojen perusteella sekä&nbsp;avattu sitä mitä pykälät ja ohjeistus kertovat:</p><p><em>Yleisesti: TE-toimiston tulee työvoimapoliittisen lausunnon antamista varten määrittää yritystoiminnan&nbsp;</em><em>alkamisjankohta</em><em>&nbsp;ja se onko henkilö ollut yritystoiminnan alkaessa työtön.</em></p><p><em>Blogikirjoituksen perusteella kiistanalaista on yritystoiminnan aloittamisajankohdan lisäksi ollut ainakin se, onko kyseessä omassa työssä työllistyminen vai yritystoiminta. Työttömyysturvan näkökulmasta työtä tehdään joko yrittäjänä tai palkansaajana ja jos kyse ei ole kummastakaan näistä, toimintaa arvioidaan&nbsp;</em><em>ns.omassa</em><em>&nbsp;työssä työllistymisenä.</em></p><p><em>Kirjoituksen perusteella näyttää siltä, että kirjoittaja harjoittaa ansiotyötä olematta työsuhteessa eli on työttömyysturvajärjestelmän näkökulmasta yrittäjä. Tässä tapauksessa&nbsp;</em><em>ns.yksityinen</em><em>elinkeinonharjoittaja.</em></p><p><em>Kirjoituksen mukaan kirjoittajalla ja TE-toimistolla on ollut erimielisyyttä yritystoiminnan alkamisajankohdasta.</em></p><p><em>Kirjoituksen perusteella henkilön etuuden maksatuksiin on tullut merkittäviä viiveitä. Maaliskuun etuus on maksettu kirjoituksen mukaan 23.5. Epäselväksi kirjoituksesta jää se, mistä näin pitkä&nbsp;</em><em>viivästys johtuu, koska TE-toimiston työvoimapoliittinen lausunto on annettu 26.4. Tämän jälkeisillä viivästyksillä ei ole tekemistä TE-toimiston kanssa.&nbsp;</em></p><p><em>Osaltaan viivästyksillä ei ole mitään tekemistä TE-toimiston toiminnan kanssa, vaan viivästykset ovat johtuneet siitä, ettei kirjoittaja ole saanut samanaikaisen palkkatyön ajalta palkkalaskelmia toimitettua&nbsp;</em><em>KELAan</em><em>. Ja tämä palkkalaskelma tarvitaan sovitellun etuuden maksamista varten. Joissain tapauksissa palkka maksetaan vasta seuraavan kuukauden&nbsp;</em><em>aikana.(</em><em>Tämä ongelma kertoo tarpeen sille, että tarvitsemme&nbsp;</em><em>mm.reaaliaikaisen</em><em>&nbsp;tulorekisterin.)</em></p><p><em>Mitään erityistä menettelytapaa ei asiaan liity, vaan työnhakijan tulee ilmoittaa yritystoiminnan aloittamisesta TE-toimistolle, kuten muistakin muutoksista työnhakijan tilanteessa. Tämä tapahtuu helpoiten verkkopalvelun kautta.</em></p><p>Niin. En ota kantaa mihinkään yksittäiseen tapaukseen enkä siis tähänkään. Mutta näitä asioita selvitetään ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja ja vastauksia. Mutta ei siis julkisuuden&nbsp;kautta, silloin kun on kyse yksittäisen henkilön tilanteen selvittämisestä. Näin ollen on mahdotonta kertoa kaikkea kulloiseenkin asiaan liittyvää taustaa.</p><p>Tämän toivoisin otettavan huomioon kun näitä asioita kommentoidaan.&nbsp;</p> Kun media, vaikkapa iltapäivälehti, kirjoittaa työttömien ihmisten kokemuksista, on kärki varsin usein negatiivinen. On löydetty kipeitäkin kokemuksia ja niitä käydään sitten läpi tietyllä kulmalla otsikkoa myöten. Negatiivinen kärki edellä, totta kai. Se herättää aina keskustelua viranomaisten, lainsäätäjien ja päättäjien kyvystä asettua näiden ihmisten asemaan. Ja palaute on monenkirjavaa. Kiukkua ja vihaa, jopa uhkailua esiintyy.

Kyllä. Viranomaiset tekevät virheitä. Poliitikot tekevät virheitä. Niitä onkin syytä korjata  jamyös pahoitella, pyytää anteeksi. Mutta kukaan ei ole virheetön. Ei poliitikko, eikä kansalainen itse. 

Koitan tässä hieman avata sitä problematiikkaa, joka näiden tilanteiden selvittämiseen liittyy. Ennen kaikkea siihen mitä voi kertoa julki ja mitä taas ei.

Sain tässä taannoin Twitterissä palautetta vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonilta. Kyse oli blogista jota nimimerkki Masentunut Mutsi kirjoittaa. Tämä kirjoitus aiheutti kysymyksiä ja ihmetystä. 

Lupasin välittömästi selvityttää asiaa. Ja näin teinkin. Sain vastauksen nopeasti ja...nyt kerron asiasta vain yleisellä tasolla.

Näiden saamieni vastausten, kuten tämänkin, ongelma on se, että minä eikä viranomainen voi kertoa julkisuuteen kaikkea sitä, mitä tapaukseen liittyy. Miksi? Julkisuuslaki(JulkL 24.1§ 25 kohta) velvoittaa pitämään henkilöä koskevat asiat salaisena.

Näin ollen käykin helposti niin, että viranomainen tai päättäjä haukutaan julkisessa keskustelussa pataluhaksi, ilman että tunnetaan ko.tapauksen osalta kaikkea siihen liittyvää tietoa. Johtopäätökset tehdään vain toisen osapuolen kertoman mukaan. No, en minä tässä(kään) tapauksessa aio uhriutua vaan kerron siitä yksinkertaisesta faktasta, että asioilla on aina monta puolta. Jos niitä ei tunne ja tiedä, kuinka on mahdollista muodostaa tasapainoista kantaa siihen?

Tässä alla on  siis arvioitu tilannetta pelkästään henkilön itsensä julkisesti kertomien tietojen perusteella sekä avattu sitä mitä pykälät ja ohjeistus kertovat:

Yleisesti: TE-toimiston tulee työvoimapoliittisen lausunnon antamista varten määrittää yritystoiminnan alkamisjankohta ja se onko henkilö ollut yritystoiminnan alkaessa työtön.

Blogikirjoituksen perusteella kiistanalaista on yritystoiminnan aloittamisajankohdan lisäksi ollut ainakin se, onko kyseessä omassa työssä työllistyminen vai yritystoiminta. Työttömyysturvan näkökulmasta työtä tehdään joko yrittäjänä tai palkansaajana ja jos kyse ei ole kummastakaan näistä, toimintaa arvioidaan ns.omassa työssä työllistymisenä.

Kirjoituksen perusteella näyttää siltä, että kirjoittaja harjoittaa ansiotyötä olematta työsuhteessa eli on työttömyysturvajärjestelmän näkökulmasta yrittäjä. Tässä tapauksessa ns.yksityinenelinkeinonharjoittaja.

Kirjoituksen mukaan kirjoittajalla ja TE-toimistolla on ollut erimielisyyttä yritystoiminnan alkamisajankohdasta.

Kirjoituksen perusteella henkilön etuuden maksatuksiin on tullut merkittäviä viiveitä. Maaliskuun etuus on maksettu kirjoituksen mukaan 23.5. Epäselväksi kirjoituksesta jää se, mistä näin pitkä viivästys johtuu, koska TE-toimiston työvoimapoliittinen lausunto on annettu 26.4. Tämän jälkeisillä viivästyksillä ei ole tekemistä TE-toimiston kanssa. 

Osaltaan viivästyksillä ei ole mitään tekemistä TE-toimiston toiminnan kanssa, vaan viivästykset ovat johtuneet siitä, ettei kirjoittaja ole saanut samanaikaisen palkkatyön ajalta palkkalaskelmia toimitettua KELAan. Ja tämä palkkalaskelma tarvitaan sovitellun etuuden maksamista varten. Joissain tapauksissa palkka maksetaan vasta seuraavan kuukauden aikana.(Tämä ongelma kertoo tarpeen sille, että tarvitsemme mm.reaaliaikaisen tulorekisterin.)

Mitään erityistä menettelytapaa ei asiaan liity, vaan työnhakijan tulee ilmoittaa yritystoiminnan aloittamisesta TE-toimistolle, kuten muistakin muutoksista työnhakijan tilanteessa. Tämä tapahtuu helpoiten verkkopalvelun kautta.

Niin. En ota kantaa mihinkään yksittäiseen tapaukseen enkä siis tähänkään. Mutta näitä asioita selvitetään ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja ja vastauksia. Mutta ei siis julkisuuden kautta, silloin kun on kyse yksittäisen henkilön tilanteen selvittämisestä. Näin ollen on mahdotonta kertoa kaikkea kulloiseenkin asiaan liittyvää taustaa.

Tämän toivoisin otettavan huomioon kun näitä asioita kommentoidaan. 

]]>
36 http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256334-palautetta-palautteista#comments Kotimaa TE-toimistot Työ-ja elinkeinoministeriö Työttömyys Työvoimapoliittiset toimet Mon, 04 Jun 2018 09:55:08 +0000 Jari Lindström http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256334-palautetta-palautteista
Tää on niin tätä http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254692-taa-on-niin-tata <p>&rdquo;Politiikka on rikki&rdquo;, &rdquo;Päätökset tehdään pienessä piirissä&rdquo;&hellip;Tutun kuuloista.</p><p>Ajattelin, että avaan hieman ja niin suoraan kuin nyt kehtaan, sitä millaista päätöksentekoprosessi oikein on. Jotta asia aukeaisi ja se jättäisi mahdollisimman vähän tilaa tulkinnoille(joita ilman muuta tulee) käytän esimerkkiä elävästä elämästä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kutsutaan tätä&nbsp;esimerkkiä&nbsp;vaikka nimellä: &rdquo;case paikallinen sopiminen&rdquo;. Wau, miten nokkelaa!</p><p>Hallitusohjelmassa lukee:&nbsp;<em>&rdquo;Paikallista sopimista edistetään ja työllistämisen esteitä puretaan. Hallitus kannustaa työelämän osapuolia luomaan paikallisen sopimisen toimintatapoja työpaikoille ja huolehtii paikallisen sopimisen edellytysten vahvistumisesta lainsäädäntöhankkein.&nbsp;T</em><em>avoitteena on, että yrityksissä kyetään nykyistä laajemmin paikallisesti sopimaan kilpailukyvyn parantamisesta, työllisyyden vahvistamisesta ja työsuhteen ehdoista kuten palkoista,&nbsp;työ-ajoista, työsuhteen purkamisen edellytyksistä, työaikapankin käytöstä, sairauspoissaolojen vähentämisestä sekä työhyvinvointiin vaikuttavista kysymyksistä. Hallitus käynnistää tarvittavat työaikalainsäädännön ja muun työlainsäädännön uudistukset, jotka tukevat paikallisen sopimisen edistämistä, mahdollistavat työnantajille yhdenvertaisen aseman poikkeamistilanteissa sekä vahvistavat henkilöstön asemaa yritysten päätöksenteossa. Hallitus asettaa selvitysmiehen, joka laatii ehdotuksen paikallisen sopimisen kehittämisestä 15.10.2015 mennessä.</em><em>&rdquo;</em></p><p>&nbsp;</p><p>Selvitysmies Harri Hietala antoi oman&nbsp;<a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75060/TEMrap_62_2015_web_15102015indd.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">selvityksensä</a>&nbsp;15.10 2015.&nbsp;Keskeisin sisältö ja esitys oli mennä joko vapaaehtoisuuden, siis&nbsp;TES:ien&nbsp;kautta tai sitten&nbsp;lakiteitse, pakottamalla. Olennaista oli myös kirjaus osapuolten saattamisesta yhdenvertaiseen asemaan. Ei siis enempää eikä vähempää. Tämä kirjaus ja sen tulkinta osoittautui myöhemmin merkittäväksi.&nbsp;Yhdessä päädyttiin siihen, että katsotaan liittokierros ja odotetaan sitä, kuinka paljon paikallisen sopimisen mahdollisuudet paranevat teksteissä.&nbsp;</p><p>Seuraavaksi avaan eri toimijoiden näkemyksiä&nbsp;siitä&nbsp;miten ne näkevät paikallisen sopimisen etenemisen ja erityisesti keskityn työmarkkinajärjestöjen ja Suomen Yrittäjien vahvaan näkemyseroon asiassa.&nbsp;</p><p><a href="https://www.sak.fi/tyoelama/sopimukset/kilpailukykysopimus">Kiky-sopimus</a>&nbsp;solmittiin 29.2 2016.&nbsp;Työmarkkinoiden keskusjärjestöt&nbsp;tiedottivat, että&nbsp;<strong>vain&nbsp;</strong>seuraavat paikalliseen sopimiseen liittyvät lainsäädäntömuutokset tehdään:</p><p>•<em>Järjestäytymättömille yrityksille samat oikeudet ja velvollisuudet paikallisten sopimusten osalta kuin järjestäytyneillä eli työnantajaliittoon kuuluvilla yrityksillä.&nbsp;(Suomen Yrittäjien vastustuksen vuoksi tätä lakimuutosta ei viedä eteenpäin)</em></p><p><em>•&nbsp;Myös järjestäytymättömien yritysten tekemiä paikallisia sopimuksia koskevat riidat ratkaistaan työtuomioistuimessa.&nbsp;(Suomen Yrittäjien vastustuksen vuoksi tätä lakimuutosta ei viedä eteenpäin)</em></p><p><em>•Työntekijän työttömyys- ja palkkaturvan taso turvataan niin, että se määräytyy mahdollista selviytymissopimusta edeltävän palkan mukaan.</em></p><p><em>•Laajennetaan&nbsp;yt-lain soveltamisalaa koskemaan myös sivuliikkeitä.</em></p><p>Kilpailukykysopimuksen mukaisesti hallitus valitsi siis pääasialliseksi etenemistavaksi paikallisen sopimisen osalta Hietalan selvityksen TES vaihtoehdon. <strong>Voidaan jälkikäteen toki kritisoida oliko tämä järkevä päätös vai ei, mutta selvää on että sellainen päätös tuolloin tehtiin.</strong></p><p><a href="https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/yrittajien-edunvalvonta/suomen-yrittajien-kannanotot/muut-kannanotot-0">Suomen Yrittäjien</a>&nbsp;tulkinta oli seuraavanlainen:</p><p><em>Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto vastustavat tätä tulkintaa, sillä se rajoittaa työntekijöiden ja yrittäjien yhdistymisvapautta ja tuhoaa tärkeän tavoitteen työpaikkasopimisen lisäämisestä ja sitä kautta työllisyyden parantamisesta.</em></p><p><em>Työmarkkinajärjestöjen tulkinnan mukaan paikallinen sopimus syntyisi työnantajan ja ammattiliiton kesken, ei työpaikan osapuolten välille.&nbsp;</em></p><p><em>Jos työmarkkinajärjestöjen tulkinta hyväksytään, työntekijöistä osan olisi siis pakko kuulua työntekijäliittoon, jos työntekijät ja työnantaja haluaisivat käyttää hyväkseen mahdollisuutta sopia työehtosopimuksesta poiketen. Myös työnantajan olisi järjestäydyttävä tai sovittava ammattiliiton kanssa siitä, että sitoutuu noudattamaan luottamusmiesjärjestelmää. Ilman järjestäytymistä työpaikan osapuolet menettäisivät nykyisetkin kapeat oikeudet sopia työpaikalla esimerkiksi säännöllisestä työajasta työaikalain mukaan.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Eteenpäin ei&nbsp;siis&nbsp;päästy Suomen Yrittäjien haluamalla tavalla. Jos hallitus olisi kuitenkin edennyt tuohon suuntaan, mitä olisi tapahtunut? Työmarkkinaosapuolet olisivat tulkinneet sen&nbsp;kiky-sopimuksen rikkomiseksi ja&hellip;ennen kehysriihtä SAK totesi näin: <em>&rdquo;&nbsp;Hallitus ei voi laajentaa paikallista sopimista&nbsp;<strong>ohi&nbsp;</strong>työehtosopimusten ilman, että sillä olisi&nbsp;<strong>vakavia&nbsp;</strong>seurauksia työmarkkinarauhalle&rdquo;.</em></p><p>Samansisältöistä viestiä tuli myös STTK:lta ja Akavalta.&nbsp;</p><p>Tästä tullaan lopulta politiikkaan ja päätöksen tekemisen prosessiin. Valta varsin monissa asioissa on annettu eduskunnalle. Se&nbsp;päättää&nbsp;sillä mandaatilla joka sille on vaaleissa annettu. Miksei hallitus ja sen myötä eduskunnan enemmistö sitten halua tai uskalla viedä asioita eteenpäin? Onhan se tehnyt sitä rohkeasti tämän hallituksen toimesta aiemminkin.&nbsp;</p><p>1.&nbsp;kolmikantaisesti valmistellut asiat ovat toisinaan erimielisiä. Silti tämä hallitus on erimielisiäkin asioita vienyt eteenpäin eli ottanut&nbsp;ns.kuskin&nbsp;paikan. Siitä ei ole pidetty joissain piireissä.</p><p>2.&nbsp;ihmiset ovat vastustaneet monia hallituksen esityksiä ja osoittaneet mieltään hallitusta ja sen politiikkaa vastaan. Se kuuluu demokratiaan ja on aivan ok.</p><p>3.&nbsp;hallitus on tiennyt jo etukäteen, että ay-liike vastustaa joitain esityksiä, mutta ei niistä ole kuitenkaan lähdetty mihinkään jättimäisiin mielenilmauksiin saatikka työtaistelutoimiin. Toki &quot;torilla on tavattu&quot;.</p><p>Tässä case paikallinen sopiminen- tapauksessa kyse oli ja on kuitenkin isommasta asiasta, periaatteesta. Tämä on ollut minun käsitykseni alusta asti. Silloin kun&nbsp;puhutaan&nbsp;<strong>työehtosopimusten ohittamisesta</strong>&nbsp;mennään&nbsp;aivan fundamenttiin asiaan. Ay-liikkeelle pyhään voisin jopa sanoa. Ja siksi, tämä asia oli luonteeltaan erilainen kuin vaikkapa sinänsä iso asia- kilpailukykysopimus.&nbsp;</p><p>Ja kyse ei ole siitä, miten vaikkapa Kokoomus&nbsp;tai &nbsp;yksittäiset&nbsp;kansanedustajat tulkitsevat&nbsp;kiky-sopimusta. Se ei ole tässä olennaista. Olennaista on se, miten työmarkkinaosapuolet sen tulkitsevat ja siitä ei jäänyt mitään epäselvää.</p><p><strong>Minä kannatan paikallisen sopimisen edistämistä.</strong> Tehdään se nyt aivan selväksi.</p><p>Mutta&nbsp;yhtälailla&nbsp;haluan tehdä selväksi sen, että Suomella ei ole varaa massiivisiin&nbsp;työmarkkinarauhaongelmiin.&nbsp;Enkä muutenkaan usko, että paikallisen sopimisen edistäminen tapahtuu pitkällä tähtäimellä parhaiten konfliktissa ay-liikkeen kanssa vaan yhteistyössä. Kyse on kuitenkin sopimisesta ja siihen ei voi eduskunnasta käsinkään voi työntekijöitä ja työnantajia pakottaa, vaikka osalla kansanedustajia näyttää sellaisia kuvitelmia olevan.</p><p>Kysymys siis kuului:&nbsp;<strong>Haluammeko edistää paikallista sopimista kuten SY esitti ja jota hallituskumppani Kokoomus halusi vai mennä Sinisten ajamalla tavalla ja kunnioittaa&nbsp;sitä mitä KiKyssä sovittiin?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Sinisten ajama kanta voitti. Mutta eihän tämä tapahtunut suinkaan &rdquo;ilmaiseksi&rdquo;. Sille oli hintalappu kuten niin usein on. Kehysriihessä päätettiin siksi, että: <em>hallitus helpottaa nuorten työttömien työllistämistä valmistelemalla työsopimuslain muutoksen. Sen myötä työnantaja saisi tehdä vähintään 3 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleen, alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman laissa muutoin säädettyä perusteltua syytä.</em></p><p><em>Hallitus valmistelee&nbsp;myös&nbsp;työsopimuslain muutoksen, jonka tarkoituksena on keventää yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä 20 henkeä tai sen alle työllistävissä yrityksissä. Muutoksen tavoitteena on alentaa työllistämisen kynnystä.&nbsp;</em></p><p>Näin muuten Kokoomuksen ked.Juhana Vartiainen tänään 1.5 klo 11.29 Twitterissä: (&rdquo; Ajatelkaa tätä. Näillä pienillä työpaikoilla saa tällä hetkellä sopia itse kaikkein vähiten. Ja tämän tilanteen muuttamista edes pieneltä osin @AkavaRy @STTKMikonkatu ja @duunarit + @lindstrom_jari vastustivat niin raivokkaasti, että irtisanomissuojan heikentäminenkin nieltiin&rdquo;.).</p><p>Joten tämä kirjoitus on myös vastaukseni niihin lukuisiin ulostuloihin, joita hallituskauden aikana on tullut liittyen paikallisen sopimisen kysymyksiin. Myönnän, minäkin provosoidun kun tarpeeksi provosoidaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhdessä päätetään ja yhdessä kannetaan vastuu. Vaikkei esityksistä ollakaan aina suloisesti samaa mieltä.</p><p>Kyllä, minä ja Siniset vastustimme, &nbsp;kuten Juhana Vartiainen tuossa Twiitissään väkevästi todistaa. Ja mitä sillä vastustamisella saatiin lopulta aikaiseksi?&nbsp; Kiukku ja välikysymys.</p><p>Kannattaisiko pohtia edes hetken sitä, mitä vastustamisella estettiin? Iso riita. Vai eikö sillä olisi ollutkaan mitään väliä? Mielestäni todellakin oli! Jos siis estämme potentiaalisesti suuren työmarkkinariidan ja&nbsp; siitä ei puhuta halaistua sanaakaan, mutta sen sijaan siitä muusta kyllä. Jep. Tää on niin tätä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun päätöksiä tehdään, lopputulokseen vaikuttaa&nbsp;moni asia. Jopa sellaisetkin&nbsp;joilla ei pitäisi olla mitään tekemistä itse&nbsp;pääasian kanssa. Päätöksenteko kun on joskus kaupankäyntiä, kompromissien tekoa ja jopa uhkailua siitä, että jos te teette noin, me teemme näin. Tästä kaikesta syntyy&nbsp;aika ajoin ikävä&nbsp;kuva siitä mitä politiikka&nbsp;pahimmillaan&nbsp;on.</p><p>En pidä siitä, että ns.ulkoparlamentaariset voimat voivat vaikuttaa&nbsp;näin vahvasti&nbsp;päätöksiin. Enkä pidä siitä, että näistä asioista ei voisi muka puhua ja avata sitä, kuinka päättäjät ovat usein todella puun ja kuoren välissä. Mutta hei, sen kanssa mennään tai sitten politiikkaa ja sen tekemisen tapaa pitää muuttaa. Ja sepä ei olekaan helppoa kun aina joku suuttuu. Aina. Tästäkin kirjoituksesta.</p><p>Yritystuista &nbsp;tässä &nbsp;yhteydessä mainitsen vain sen, että seison sen takana mitä olen siitä aiemmin kirjoittanut. Eikä sekään prosessi&nbsp;ole ollut kaunis. &rdquo;Jos te teette noin, me teemme näin&rdquo;. &hellip;</p><p>Lopuksi. Kun kaikki puolueet ilmoittavat, että Suomella pitää olla kunnianhimoinen työllisyystavoite eli +75%, niin minä olen kysynyt että jos näin on, kertokaa miten se onnistuu? Riittää kun minä mainitsen sanan yleissitovuus, niin jo kimpussani ovat sellaisetkin tahot jotka eivät itsekään tunnu tietävän kannattavatko sitä vai ei?</p><p>Jos keskustelukin kielletään tai vedetään herne sieraimeen, niin kuinkahan vaikeaa mahtaa olla uudistaa Suomea sitten kun talous ryhtyy sakkaamaan? Kaikesta pitää voida ja uskaltaa puhua ilman että laitetaan sanoja toisten suuhun ja ymmärretään jopa tahallaan väärin.&nbsp; Ja hei! Minä puolustan yleissitovuutta koska hyvää vaihtoehtoa sille en ole kuullut. Keskustelua siitäkään ja sen&nbsp; sisällöstä ei pidä kuitenkaan ohittaa. Mikä olisi vaihtoehto? Minimipalkkalakiko?</p><p>PS. Tämänkään kirjoituksen aikana en syyllistänyt yhtäkään työtöntä työttömyydestä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> ”Politiikka on rikki”, ”Päätökset tehdään pienessä piirissä”…Tutun kuuloista.

Ajattelin, että avaan hieman ja niin suoraan kuin nyt kehtaan, sitä millaista päätöksentekoprosessi oikein on. Jotta asia aukeaisi ja se jättäisi mahdollisimman vähän tilaa tulkinnoille(joita ilman muuta tulee) käytän esimerkkiä elävästä elämästä.

 

Kutsutaan tätä esimerkkiä vaikka nimellä: ”case paikallinen sopiminen”. Wau, miten nokkelaa!

Hallitusohjelmassa lukee: ”Paikallista sopimista edistetään ja työllistämisen esteitä puretaan. Hallitus kannustaa työelämän osapuolia luomaan paikallisen sopimisen toimintatapoja työpaikoille ja huolehtii paikallisen sopimisen edellytysten vahvistumisesta lainsäädäntöhankkein. Tavoitteena on, että yrityksissä kyetään nykyistä laajemmin paikallisesti sopimaan kilpailukyvyn parantamisesta, työllisyyden vahvistamisesta ja työsuhteen ehdoista kuten palkoista, työ-ajoista, työsuhteen purkamisen edellytyksistä, työaikapankin käytöstä, sairauspoissaolojen vähentämisestä sekä työhyvinvointiin vaikuttavista kysymyksistä. Hallitus käynnistää tarvittavat työaikalainsäädännön ja muun työlainsäädännön uudistukset, jotka tukevat paikallisen sopimisen edistämistä, mahdollistavat työnantajille yhdenvertaisen aseman poikkeamistilanteissa sekä vahvistavat henkilöstön asemaa yritysten päätöksenteossa. Hallitus asettaa selvitysmiehen, joka laatii ehdotuksen paikallisen sopimisen kehittämisestä 15.10.2015 mennessä.

 

Selvitysmies Harri Hietala antoi oman selvityksensä 15.10 2015. Keskeisin sisältö ja esitys oli mennä joko vapaaehtoisuuden, siis TES:ien kautta tai sitten lakiteitse, pakottamalla. Olennaista oli myös kirjaus osapuolten saattamisesta yhdenvertaiseen asemaan. Ei siis enempää eikä vähempää. Tämä kirjaus ja sen tulkinta osoittautui myöhemmin merkittäväksi. Yhdessä päädyttiin siihen, että katsotaan liittokierros ja odotetaan sitä, kuinka paljon paikallisen sopimisen mahdollisuudet paranevat teksteissä. 

Seuraavaksi avaan eri toimijoiden näkemyksiä siitä miten ne näkevät paikallisen sopimisen etenemisen ja erityisesti keskityn työmarkkinajärjestöjen ja Suomen Yrittäjien vahvaan näkemyseroon asiassa. 

Kiky-sopimus solmittiin 29.2 2016. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt tiedottivat, että vain seuraavat paikalliseen sopimiseen liittyvät lainsäädäntömuutokset tehdään:

•Järjestäytymättömille yrityksille samat oikeudet ja velvollisuudet paikallisten sopimusten osalta kuin järjestäytyneillä eli työnantajaliittoon kuuluvilla yrityksillä. (Suomen Yrittäjien vastustuksen vuoksi tätä lakimuutosta ei viedä eteenpäin)

• Myös järjestäytymättömien yritysten tekemiä paikallisia sopimuksia koskevat riidat ratkaistaan työtuomioistuimessa. (Suomen Yrittäjien vastustuksen vuoksi tätä lakimuutosta ei viedä eteenpäin)

•Työntekijän työttömyys- ja palkkaturvan taso turvataan niin, että se määräytyy mahdollista selviytymissopimusta edeltävän palkan mukaan.

•Laajennetaan yt-lain soveltamisalaa koskemaan myös sivuliikkeitä.

Kilpailukykysopimuksen mukaisesti hallitus valitsi siis pääasialliseksi etenemistavaksi paikallisen sopimisen osalta Hietalan selvityksen TES vaihtoehdon. Voidaan jälkikäteen toki kritisoida oliko tämä järkevä päätös vai ei, mutta selvää on että sellainen päätös tuolloin tehtiin.

Suomen Yrittäjien tulkinta oli seuraavanlainen:

Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto vastustavat tätä tulkintaa, sillä se rajoittaa työntekijöiden ja yrittäjien yhdistymisvapautta ja tuhoaa tärkeän tavoitteen työpaikkasopimisen lisäämisestä ja sitä kautta työllisyyden parantamisesta.

Työmarkkinajärjestöjen tulkinnan mukaan paikallinen sopimus syntyisi työnantajan ja ammattiliiton kesken, ei työpaikan osapuolten välille. 

Jos työmarkkinajärjestöjen tulkinta hyväksytään, työntekijöistä osan olisi siis pakko kuulua työntekijäliittoon, jos työntekijät ja työnantaja haluaisivat käyttää hyväkseen mahdollisuutta sopia työehtosopimuksesta poiketen. Myös työnantajan olisi järjestäydyttävä tai sovittava ammattiliiton kanssa siitä, että sitoutuu noudattamaan luottamusmiesjärjestelmää. Ilman järjestäytymistä työpaikan osapuolet menettäisivät nykyisetkin kapeat oikeudet sopia työpaikalla esimerkiksi säännöllisestä työajasta työaikalain mukaan.

 

Eteenpäin ei siis päästy Suomen Yrittäjien haluamalla tavalla. Jos hallitus olisi kuitenkin edennyt tuohon suuntaan, mitä olisi tapahtunut? Työmarkkinaosapuolet olisivat tulkinneet sen kiky-sopimuksen rikkomiseksi ja…ennen kehysriihtä SAK totesi näin: ” Hallitus ei voi laajentaa paikallista sopimista ohi työehtosopimusten ilman, että sillä olisi vakavia seurauksia työmarkkinarauhalle”.

Samansisältöistä viestiä tuli myös STTK:lta ja Akavalta. 

Tästä tullaan lopulta politiikkaan ja päätöksen tekemisen prosessiin. Valta varsin monissa asioissa on annettu eduskunnalle. Se päättää sillä mandaatilla joka sille on vaaleissa annettu. Miksei hallitus ja sen myötä eduskunnan enemmistö sitten halua tai uskalla viedä asioita eteenpäin? Onhan se tehnyt sitä rohkeasti tämän hallituksen toimesta aiemminkin. 

1. kolmikantaisesti valmistellut asiat ovat toisinaan erimielisiä. Silti tämä hallitus on erimielisiäkin asioita vienyt eteenpäin eli ottanut ns.kuskin paikan. Siitä ei ole pidetty joissain piireissä.

2. ihmiset ovat vastustaneet monia hallituksen esityksiä ja osoittaneet mieltään hallitusta ja sen politiikkaa vastaan. Se kuuluu demokratiaan ja on aivan ok.

3. hallitus on tiennyt jo etukäteen, että ay-liike vastustaa joitain esityksiä, mutta ei niistä ole kuitenkaan lähdetty mihinkään jättimäisiin mielenilmauksiin saatikka työtaistelutoimiin. Toki "torilla on tavattu".

Tässä case paikallinen sopiminen- tapauksessa kyse oli ja on kuitenkin isommasta asiasta, periaatteesta. Tämä on ollut minun käsitykseni alusta asti. Silloin kun puhutaan työehtosopimusten ohittamisesta mennään aivan fundamenttiin asiaan. Ay-liikkeelle pyhään voisin jopa sanoa. Ja siksi, tämä asia oli luonteeltaan erilainen kuin vaikkapa sinänsä iso asia- kilpailukykysopimus. 

Ja kyse ei ole siitä, miten vaikkapa Kokoomus tai  yksittäiset kansanedustajat tulkitsevat kiky-sopimusta. Se ei ole tässä olennaista. Olennaista on se, miten työmarkkinaosapuolet sen tulkitsevat ja siitä ei jäänyt mitään epäselvää.

Minä kannatan paikallisen sopimisen edistämistä. Tehdään se nyt aivan selväksi.

Mutta yhtälailla haluan tehdä selväksi sen, että Suomella ei ole varaa massiivisiin työmarkkinarauhaongelmiin. Enkä muutenkaan usko, että paikallisen sopimisen edistäminen tapahtuu pitkällä tähtäimellä parhaiten konfliktissa ay-liikkeen kanssa vaan yhteistyössä. Kyse on kuitenkin sopimisesta ja siihen ei voi eduskunnasta käsinkään voi työntekijöitä ja työnantajia pakottaa, vaikka osalla kansanedustajia näyttää sellaisia kuvitelmia olevan.

Kysymys siis kuului: Haluammeko edistää paikallista sopimista kuten SY esitti ja jota hallituskumppani Kokoomus halusi vai mennä Sinisten ajamalla tavalla ja kunnioittaa sitä mitä KiKyssä sovittiin?

 

Sinisten ajama kanta voitti. Mutta eihän tämä tapahtunut suinkaan ”ilmaiseksi”. Sille oli hintalappu kuten niin usein on. Kehysriihessä päätettiin siksi, että: hallitus helpottaa nuorten työttömien työllistämistä valmistelemalla työsopimuslain muutoksen. Sen myötä työnantaja saisi tehdä vähintään 3 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleen, alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman laissa muutoin säädettyä perusteltua syytä.

Hallitus valmistelee myös työsopimuslain muutoksen, jonka tarkoituksena on keventää yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä 20 henkeä tai sen alle työllistävissä yrityksissä. Muutoksen tavoitteena on alentaa työllistämisen kynnystä. 

Näin muuten Kokoomuksen ked.Juhana Vartiainen tänään 1.5 klo 11.29 Twitterissä: (” Ajatelkaa tätä. Näillä pienillä työpaikoilla saa tällä hetkellä sopia itse kaikkein vähiten. Ja tämän tilanteen muuttamista edes pieneltä osin @AkavaRy @STTKMikonkatu ja @duunarit + @lindstrom_jari vastustivat niin raivokkaasti, että irtisanomissuojan heikentäminenkin nieltiin”.).

Joten tämä kirjoitus on myös vastaukseni niihin lukuisiin ulostuloihin, joita hallituskauden aikana on tullut liittyen paikallisen sopimisen kysymyksiin. Myönnän, minäkin provosoidun kun tarpeeksi provosoidaan.

 

Yhdessä päätetään ja yhdessä kannetaan vastuu. Vaikkei esityksistä ollakaan aina suloisesti samaa mieltä.

Kyllä, minä ja Siniset vastustimme,  kuten Juhana Vartiainen tuossa Twiitissään väkevästi todistaa. Ja mitä sillä vastustamisella saatiin lopulta aikaiseksi?  Kiukku ja välikysymys.

Kannattaisiko pohtia edes hetken sitä, mitä vastustamisella estettiin? Iso riita. Vai eikö sillä olisi ollutkaan mitään väliä? Mielestäni todellakin oli! Jos siis estämme potentiaalisesti suuren työmarkkinariidan ja  siitä ei puhuta halaistua sanaakaan, mutta sen sijaan siitä muusta kyllä. Jep. Tää on niin tätä.

 

Kun päätöksiä tehdään, lopputulokseen vaikuttaa moni asia. Jopa sellaisetkin joilla ei pitäisi olla mitään tekemistä itse pääasian kanssa. Päätöksenteko kun on joskus kaupankäyntiä, kompromissien tekoa ja jopa uhkailua siitä, että jos te teette noin, me teemme näin. Tästä kaikesta syntyy aika ajoin ikävä kuva siitä mitä politiikka pahimmillaan on.

En pidä siitä, että ns.ulkoparlamentaariset voimat voivat vaikuttaa näin vahvasti päätöksiin. Enkä pidä siitä, että näistä asioista ei voisi muka puhua ja avata sitä, kuinka päättäjät ovat usein todella puun ja kuoren välissä. Mutta hei, sen kanssa mennään tai sitten politiikkaa ja sen tekemisen tapaa pitää muuttaa. Ja sepä ei olekaan helppoa kun aina joku suuttuu. Aina. Tästäkin kirjoituksesta.

Yritystuista  tässä  yhteydessä mainitsen vain sen, että seison sen takana mitä olen siitä aiemmin kirjoittanut. Eikä sekään prosessi ole ollut kaunis. ”Jos te teette noin, me teemme näin”. …

Lopuksi. Kun kaikki puolueet ilmoittavat, että Suomella pitää olla kunnianhimoinen työllisyystavoite eli +75%, niin minä olen kysynyt että jos näin on, kertokaa miten se onnistuu? Riittää kun minä mainitsen sanan yleissitovuus, niin jo kimpussani ovat sellaisetkin tahot jotka eivät itsekään tunnu tietävän kannattavatko sitä vai ei?

Jos keskustelukin kielletään tai vedetään herne sieraimeen, niin kuinkahan vaikeaa mahtaa olla uudistaa Suomea sitten kun talous ryhtyy sakkaamaan? Kaikesta pitää voida ja uskaltaa puhua ilman että laitetaan sanoja toisten suuhun ja ymmärretään jopa tahallaan väärin.  Ja hei! Minä puolustan yleissitovuutta koska hyvää vaihtoehtoa sille en ole kuullut. Keskustelua siitäkään ja sen  sisällöstä ei pidä kuitenkaan ohittaa. Mikä olisi vaihtoehto? Minimipalkkalakiko?

PS. Tämänkään kirjoituksen aikana en syyllistänyt yhtäkään työtöntä työttömyydestä.

 

 

 

 

 

]]>
76 http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254692-taa-on-niin-tata#comments Kotimaa hallitus Oppositio Päätöksenteko Työmarkkinajärjestöt Tue, 01 May 2018 10:42:56 +0000 Jari Lindström http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254692-taa-on-niin-tata
Oikea vastaus on: Kanada http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252084-oikea-vastaus-on-kanada <p>Aloin kirjoittamaan tätä blogia Lontoon Heathrown kentällä. Yli Atlantin vienyt, noin 7 tuntinen lentomatka, on takana ja edessä oli loppukiri kohti Helsinkiä. Kerron tässä nyt ihan yleisellä tasolla matkakertomuksen omaisesti matkastamme. Viestintää hoidettiin Twitterissä hashtagilla #JarppaCANADA</p><p>Olimme siis TEM:n delegaation kanssa noin viikon mittaisella työmatkalla Kanadan Torontossa. Matka jakautui kahteen eri osioon. Ensimmäiset päivät &quot;sijaistin&quot; elinkeinoministeri Mika Lintilää kaivosasioissa. Torontossa järjestettiin Nordic Mining Day, Suomen vetovastuulla.&nbsp;<br />Lisäksi osallistuin <a href="http://www.pdac.ca/">PDAC</a>:n tapahtumiin(Prospectors and Developers Association of Canada), kuten PDAC-messuihin, sijoittajaillalliselle ja Face to face- tapaamiseen Ontarion alueen päättäjien kanssa. Tämä PDAC on yksi maailman suurimmista kaivosalan tapahtumista johon osallistuu vuosittain <a href="tel:20000-25000">20000-25000</a> kävijää. Tapahtumassa on erilliset näyttelyosastot sijoittajille ja teknologiatoimittajille. Suomi oli hyvin esillä mm.<a href="http://www.outotec.fi/">Outotecin</a>, <a href="http://www.gtk.fi/">GTKn</a> ja <a href="http://www.miningfinland.com/">Mining Finland</a>-kasvuohjelmalla ja sen yritysjäsenien toimesta omalla näyttelyosastolla.</p><p>Sunnuntaina 4.3 tutustuimme päivällä Niagaran putouksiin. Vaikuttavan näköistä. Energian tuotantoon vettä riittää. Tapasimme illalla Mining Finland- kasvuohjelman yrityksiä.</p><p>Maanantaina 5.3 osallistuin mm. PDAC-kokoukseen ja pidin sen avauspuheen.&nbsp;</p><p>Tiistaina 6.3 tapasin Sudburyn toimijoita messualueella. Lisäksi tapasin messuilla Irlannin luonnonvaroista vastaava <a href="https://en.m.wikipedia.org/wiki/Se%C3%A1n_Kyne">ministeri Sean Kynen</a>.<br />Illalla osallistuimme <a href="http://www.pdac.ca/convention/networking-events/awards-evening">PDAC/Awards- </a>gaalaan. Siellä palkittiin alan toimijoita useissa eri kategorioissa.</p><p>Matkan toinen osuus koostui tutustumisesta Kanadan tapaan kotouttaa/työllistää maahanmuuttajia.</p><p>Strategia on koko lailla selvä: Kanada tarvitsee maahanmuuttajia ja pyrkii sekä auttamaan heitä että samalla itse hyötymään taloudellisesti. Tätä ei millään lailla peitellä vaan sanoma on selkeä. Kanada valitsee osaajia, jotka voivat hyödyttää maan talouskasvua ja huoltosuhdetta.&nbsp;</p><p>Tapaamiset keskittyivät tähän teemaan. Sekä Toronton kaupungin että Ontarion osavaltion toimijoiden tapaamiset olivat varsin mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä. Kanada ei kuten USAkaan ole sama asia kuin Suomi, mutta on hyvä käydä hakemassa vaikutteita ja ideoita muualta. On itsestäänselvää, että työperäinen maahanmuutto ja pakolaisuus ovat eri asioita. Totean tämän tässä näin erikseen, koska tiedän jo entuudestaan että minulle tullaan tämäkin asia kertomaan joidenkin taholta.&nbsp;</p><p>Tapasin keskiviikkona 7.3 pääjohtaja Corinne Piercen ja &nbsp;kabinettipäällikkö Ali Salamin( Settlement and Integration Branch, Immigration, Refugees and Citizenship Canada).&nbsp;</p><p>Tämän jälkeen lounastimme hra 99:n ravintolassa. Päivä jatkui vierailulla <a href="https://lumon.com/ca-en">Lumon Canadan</a> luona. Olli Vänskä kertoi <a href="https://lumon.com/fi">Lumonin</a> toiminnasta Kanadassa. He ovat saaneet sitkeän työn ansiosta jalansijaa maassa. Markkinathan ovat valtavat. Lumon siis valmistaa ja toimittaa parvekelasituksia ja patioita. Maailman huippuluokkaa olevia tuotteita. Siellä oli muuten Kouvola muutenkin edustettuna kuin vain sillä, että Lumonin pääpaikka on Kouvolassa. <a href="http://www.kookoo.fi/">Twitter kertokoon lisää asiasta kiinnostuneille.</a></p><p>8.3 torstaina vierailimme <a href="http://triec.ca/">TRIEC</a>:ssä(Toronto Region Immigrant Employment Council). Johtaja Debroy Chan kertoi meille TRIECin toiminnasta esim.mentorointimallistaan.<br />Samana päivänä tapasin myös Ontarion provinssin työministerin, Kevin Flynnin. Hänen kanssaan kävimme keskustelua mm.pitkäaikaistyöttömyydestä, vaikeimmin työllistyvistä ja niistä keinoista joilla Ontario pyrkii vaikuttamaan työllistymiseen.&nbsp;</p><p>Lopuksi, ennen lähtöä lentokentälle, vierailimme <a href="https://www.unifor.org/en/about-unifor">UNIFORin</a>(suurin yksityisen sektorin ammattiliitto)luona. Sari Sairanen kertoi meille heidän haasteistaan, erityisesti nuorisotyöttömyys nousi esille. Myös työsuojelukysymykset olivat esillä.</p><p>Kaiken kaikkiaan varsin onnistunut matka. Saimme hyvän kattauksen kaivosasioista ja erityisesti hyvistä mahdollisuuksista joita ala tarjoaa myös Suomelle. Suomi on erittäin potentiaalinen kohde uusille kaivoksille ja toisaalta alan teknologiaa tarjoaville yrityksille globaalisti. On ilman muuta pidettävä huoli kestävästä tavasta harjoittaa toimintaa ja se oli korostetusti esillä käytetyissä puheenvuoroissa.&nbsp;</p><p>Kanadan maahanmuuttopolitiikka on erilaista kuin Suomen. Se perustuu vahvasti työperäiseen maahanmuuttoon ja osaajien hyödyntämiseen maan talouden ja vaurauden edistäjänä.&nbsp;Tämä kulma tuli varsin selvästi esille. Kanadassa yli puolet maan viimeaikaisesta(2016) maahanmuutosta on tullut 10 maasta. Filippiinit, Intia ja Kiina huippuna. 2016 Kanada oli koti 5,7 miljoonalle maahanmuuttajalle. Heistä lähes 860.000 oli pakolaisia. 1,2 miljoonasta viime vuosina maahan tulleesta(2011-2016) 6/10 oli taloudellisia maahanmuuttajia(Economic immigrants), 3/10 perheen yhdistämisen kautta(Family immigrants) ja 1/10 pakolaisia.</p><p><br />Suomen Kanadan suurlähettiläs Vesa Lehtonen &nbsp;auttoi käytännön asioissa(esim.kuljetukset) erinomaisella tavalla koko matkan ajan. Tämäkin reissu todisti sen, että meillä on varsin osaavat ihmiset ulkomailla tekemässä työtä Suomen eteen ja puolesta.</p><p>Kiitos kaikille matkaan osallistuneille ja sen järjestäneille tahoille. Aikaero on seitsemän tuntia ja hieman tuntuu kropassa, mutta &nbsp;ehkä se ei haittaa normaalia enempää. Olen jäävi sitä arvioimaan.</p><p>Kummelista tuttu KÄNÄDÄ on nyt hieman tutumpi kuin aiemmin. Tosin vain Toronton osalta.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aloin kirjoittamaan tätä blogia Lontoon Heathrown kentällä. Yli Atlantin vienyt, noin 7 tuntinen lentomatka, on takana ja edessä oli loppukiri kohti Helsinkiä. Kerron tässä nyt ihan yleisellä tasolla matkakertomuksen omaisesti matkastamme. Viestintää hoidettiin Twitterissä hashtagilla #JarppaCANADA

Olimme siis TEM:n delegaation kanssa noin viikon mittaisella työmatkalla Kanadan Torontossa. Matka jakautui kahteen eri osioon. Ensimmäiset päivät "sijaistin" elinkeinoministeri Mika Lintilää kaivosasioissa. Torontossa järjestettiin Nordic Mining Day, Suomen vetovastuulla. 
Lisäksi osallistuin PDAC:n tapahtumiin(Prospectors and Developers Association of Canada), kuten PDAC-messuihin, sijoittajaillalliselle ja Face to face- tapaamiseen Ontarion alueen päättäjien kanssa. Tämä PDAC on yksi maailman suurimmista kaivosalan tapahtumista johon osallistuu vuosittain 20000-25000 kävijää. Tapahtumassa on erilliset näyttelyosastot sijoittajille ja teknologiatoimittajille. Suomi oli hyvin esillä mm.Outotecin, GTKn ja Mining Finland-kasvuohjelmalla ja sen yritysjäsenien toimesta omalla näyttelyosastolla.

Sunnuntaina 4.3 tutustuimme päivällä Niagaran putouksiin. Vaikuttavan näköistä. Energian tuotantoon vettä riittää. Tapasimme illalla Mining Finland- kasvuohjelman yrityksiä.

Maanantaina 5.3 osallistuin mm. PDAC-kokoukseen ja pidin sen avauspuheen. 

Tiistaina 6.3 tapasin Sudburyn toimijoita messualueella. Lisäksi tapasin messuilla Irlannin luonnonvaroista vastaava ministeri Sean Kynen.
Illalla osallistuimme PDAC/Awards- gaalaan. Siellä palkittiin alan toimijoita useissa eri kategorioissa.

Matkan toinen osuus koostui tutustumisesta Kanadan tapaan kotouttaa/työllistää maahanmuuttajia.

Strategia on koko lailla selvä: Kanada tarvitsee maahanmuuttajia ja pyrkii sekä auttamaan heitä että samalla itse hyötymään taloudellisesti. Tätä ei millään lailla peitellä vaan sanoma on selkeä. Kanada valitsee osaajia, jotka voivat hyödyttää maan talouskasvua ja huoltosuhdetta. 

Tapaamiset keskittyivät tähän teemaan. Sekä Toronton kaupungin että Ontarion osavaltion toimijoiden tapaamiset olivat varsin mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä. Kanada ei kuten USAkaan ole sama asia kuin Suomi, mutta on hyvä käydä hakemassa vaikutteita ja ideoita muualta. On itsestäänselvää, että työperäinen maahanmuutto ja pakolaisuus ovat eri asioita. Totean tämän tässä näin erikseen, koska tiedän jo entuudestaan että minulle tullaan tämäkin asia kertomaan joidenkin taholta. 

Tapasin keskiviikkona 7.3 pääjohtaja Corinne Piercen ja  kabinettipäällikkö Ali Salamin( Settlement and Integration Branch, Immigration, Refugees and Citizenship Canada). 

Tämän jälkeen lounastimme hra 99:n ravintolassa. Päivä jatkui vierailulla Lumon Canadan luona. Olli Vänskä kertoi Lumonin toiminnasta Kanadassa. He ovat saaneet sitkeän työn ansiosta jalansijaa maassa. Markkinathan ovat valtavat. Lumon siis valmistaa ja toimittaa parvekelasituksia ja patioita. Maailman huippuluokkaa olevia tuotteita. Siellä oli muuten Kouvola muutenkin edustettuna kuin vain sillä, että Lumonin pääpaikka on Kouvolassa. Twitter kertokoon lisää asiasta kiinnostuneille.

8.3 torstaina vierailimme TRIEC:ssä(Toronto Region Immigrant Employment Council). Johtaja Debroy Chan kertoi meille TRIECin toiminnasta esim.mentorointimallistaan.
Samana päivänä tapasin myös Ontarion provinssin työministerin, Kevin Flynnin. Hänen kanssaan kävimme keskustelua mm.pitkäaikaistyöttömyydestä, vaikeimmin työllistyvistä ja niistä keinoista joilla Ontario pyrkii vaikuttamaan työllistymiseen. 

Lopuksi, ennen lähtöä lentokentälle, vierailimme UNIFORin(suurin yksityisen sektorin ammattiliitto)luona. Sari Sairanen kertoi meille heidän haasteistaan, erityisesti nuorisotyöttömyys nousi esille. Myös työsuojelukysymykset olivat esillä.

Kaiken kaikkiaan varsin onnistunut matka. Saimme hyvän kattauksen kaivosasioista ja erityisesti hyvistä mahdollisuuksista joita ala tarjoaa myös Suomelle. Suomi on erittäin potentiaalinen kohde uusille kaivoksille ja toisaalta alan teknologiaa tarjoaville yrityksille globaalisti. On ilman muuta pidettävä huoli kestävästä tavasta harjoittaa toimintaa ja se oli korostetusti esillä käytetyissä puheenvuoroissa. 

Kanadan maahanmuuttopolitiikka on erilaista kuin Suomen. Se perustuu vahvasti työperäiseen maahanmuuttoon ja osaajien hyödyntämiseen maan talouden ja vaurauden edistäjänä. Tämä kulma tuli varsin selvästi esille. Kanadassa yli puolet maan viimeaikaisesta(2016) maahanmuutosta on tullut 10 maasta. Filippiinit, Intia ja Kiina huippuna. 2016 Kanada oli koti 5,7 miljoonalle maahanmuuttajalle. Heistä lähes 860.000 oli pakolaisia. 1,2 miljoonasta viime vuosina maahan tulleesta(2011-2016) 6/10 oli taloudellisia maahanmuuttajia(Economic immigrants), 3/10 perheen yhdistämisen kautta(Family immigrants) ja 1/10 pakolaisia.


Suomen Kanadan suurlähettiläs Vesa Lehtonen  auttoi käytännön asioissa(esim.kuljetukset) erinomaisella tavalla koko matkan ajan. Tämäkin reissu todisti sen, että meillä on varsin osaavat ihmiset ulkomailla tekemässä työtä Suomen eteen ja puolesta.

Kiitos kaikille matkaan osallistuneille ja sen järjestäneille tahoille. Aikaero on seitsemän tuntia ja hieman tuntuu kropassa, mutta  ehkä se ei haittaa normaalia enempää. Olen jäävi sitä arvioimaan.

Kummelista tuttu KÄNÄDÄ on nyt hieman tutumpi kuin aiemmin. Tosin vain Toronton osalta.

 

 

]]>
76 http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252084-oikea-vastaus-on-kanada#comments Kotimaa GTK Kaivosala Kanada Maahanmuutto Sat, 10 Mar 2018 19:25:17 +0000 Jari Lindström http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252084-oikea-vastaus-on-kanada
Vaaleja tulee, vaaleja menee - tehdäkin pitäisi http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251684-vaaleja-tulee-vaaleja-menee-tehdakin-pitaisi <p>Politiikka tuntuu olevan aina seuraavien vaalien odottamista. Tuskin vaalit on saatu käydyksi, niin jo ryhdytään spekuloimaan seuraavilla. Ja &nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10096785">gallupitkin</a> ovat olevinaan eräänlaisia &rdquo;esivaaleja&rdquo;.&nbsp;</p><p>Maakuntavaalit on tulossa näillä näkymin tulevana syksynä ja ensi keväänä on eduskuntavaalit. Ja onhan sieltä tulossa myös EU-vaalitkin, yhdessä tai erikseen.<br />Kun itse olen istunut kohta kaksi kautta eduskunnassa ja kolmatta kautta valtuustossa, osaan entistä tarkemmin havainnoida tulevaa. Pystyn päättelemään kuka aikoo pyrkiä ehdolle ja millä taktiikalla. Aktivoituminen lehtien yleisöosastoilla on eräs varma merkki. Osa on aloittanut eduskuntavaalikampanjansa jo kuntavaaleissa. Eikä siinä mitään pahaa ole. Siitä vaan. Niinhän toimin itsekin.&nbsp;</p><p>Nyt tunnutaan arvailevan ja jopa tietävän, kuinka Sinisille tulee käymään. &rdquo;Ei mitään poliittista tulevaisuutta&rdquo;, &rdquo;Vaipuvat unholaan&rdquo; jne.&nbsp;</p><p>Ennustetaanpa sellaistakin, että osalta Sinisiä menee hermot ja että pyrkyä alkaisi olemaan muihin ryhmiin/puolueisiin. Ja että mitä lähemmäksi vaaleja tullaan sitä enemmän tällaista liikehdintää olisi. Koska en voi kenenkään muun puolesta puhua, niin omastani sentään voin.&nbsp;</p><p>Minua on koko poliittisen urani aikana tituleerattu &rdquo;entiseksi demariksi&rdquo;. Viimeksi HS:n pääkirjoituksessa tällä viikolla. Miksi moinen väärinkäsitys? No kun olen entinen luottamusmies ja luottamusmies on joillekin yhtä kuin demari. Hei, kyllä ihminen voi olla luottamushenkilö ilman jäsenkirjaakin. Enkä minä, arvon <a href="https://demokraatti.fi/helsingin-sanomien-vaite-kuumensi-jari-lindstromin-hei-hs-mina-en-ole-entinen-demari/">Demokraatti-lehti </a>,&nbsp;&rdquo;kuumene&rdquo; moisesta. Ihmettelen vain kun faktat eivät ole vieläkään tavoittaneet maan päälehteä.</p><p>Kun jätin Perussuomalaiset, tein sen täysin tietoisesti ja vakaasti päättäen. En ole katunut enkä kadu päätöstäni. Silloin tiesin, että otan riskin poliitikon urani jatkumisesta. Siltikään en kadu, koska vaihtoehtona oli&hellip;no ei mikään. Minua on aivan turha pyrkiä &rdquo;pelottelemaan&rdquo; sillä, että &rdquo;putoat eduskunnasta&rdquo;. Mitä sitten? Elämää on muuallakin. Ja ei, minulla ei ole luvattuna mitään virkaa yhtään missään vaan olen työtön työnhakija sillä hetkellä kun politiikka ammattina loppuu.&nbsp;<br />Aktiivimalli koskee silloin myös itseäni(mistä moni lienee hyvillään).&nbsp;</p><p>Maailmanlopun maalareille tiedoksi: pyrin eduskuntaan seuraavissa vaaleissa. Mutta eduskunta ei ole ollut eikä tule olemaan minulle mikään pakkomielle. Jos tulen valituksi, hyvä. Jos en, niin sitten se on niin. Olihan sekin kokemus jota ei saa pois.&nbsp;</p><p><br />Tämän hallituksen olisi pitänyt kaatua jo moneen kertaan. Se on toki horjahdellut ja on ollut lähellä &rdquo;lusikoiden jakoa&rdquo;. Silti, tänäänkin hallitus sai luottamuslauseen eduskunnalta. Ja se ratkaisee. Uskon, että hallitus istuu kautensa loppuun. Tuntuu sille, että aina kulloinkin istuva hallitus on se &rdquo;kaikkien aikojen surkein&rdquo;. Ja että mikään hallitus ei saa mitään kaudellaan aikaiseksi paitsi tietysti pelkkää pahaa. &nbsp;Hyvät saavutukset ovat aina muiden tekijöiden ja edellisten hallitusten aikaansaannoksia.</p><p>Mikä ikinä onkaan seuraavan hallituksen kokoonpano, se ei pääse karkuun suuria ja vaikeita päätöksiä. Päätöksiä, joita Suomen on uskallettava tehdä. Mielestäni niistä keskeisimmät liittyvät työllisyysasteen nostamiseen, rakennetyöttömyyteen ja sosiaaliturvan uudistamiseen. Jos hyvässä taloustilanteessa on ollut vaikea tehdä uudistuksia ja vaikeita päätöksiä niin kuinkahan vaikeaa tämä onkaan seuraavassa taantumassa? Kaiken positiivisen työllisyys-ja talouskehityksen keskellä Suomi ottaa yhä lähes 3 miljardia velkaa. Ottaa siis velkaa. Elämme velaksi vaikka Suomella menee taloudellisesti hyvin.&nbsp;</p><p>Kun gallup nyt ennustaa vihervasemmistolle jopa hallitusvastuuta, niin hehän tullevat perumaan ensi töikseen jokaikisen tämän hallituksen surkean päätöksen, eikö niin? Ei. Sitä ne eivät tule tekemään. Ennustan, että kiittävät tätä hallitusta monesta nyt haukkumastaan asiasta. Ettei heidän tarvitse niitä tehdä.</p><p>Se taantuma tulee jossain vaiheessa ja toivon ettei Suomi ajaudu tekemään kipeitä ratkaisuja vasta viimeisessä hädässä ja pakon edessä. Jotta Suomi selviää tulevaisuuden haasteista, me tarvitsisimme päättäjiksi enemmän niitä, jotka eivät ajattele seuraavia vaaleja. On nimittäin niin, että ne kaikkein vaikeimmat päätökset ovat usein niitä kaikkein epäsuosituimpia ja niillä ei vaaleja voiteta. Siksi ne jäävät usein tekemättä&hellip;vaikka pitäisi.&nbsp;</p><p>PS. Lähden aamulla työmatkalle Kanadaan, joten mahdollinen kommentointini puuttuminen johtuu siitä. Ei muusta syystä.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Politiikka tuntuu olevan aina seuraavien vaalien odottamista. Tuskin vaalit on saatu käydyksi, niin jo ryhdytään spekuloimaan seuraavilla. Ja  gallupitkin ovat olevinaan eräänlaisia ”esivaaleja”. 

Maakuntavaalit on tulossa näillä näkymin tulevana syksynä ja ensi keväänä on eduskuntavaalit. Ja onhan sieltä tulossa myös EU-vaalitkin, yhdessä tai erikseen.
Kun itse olen istunut kohta kaksi kautta eduskunnassa ja kolmatta kautta valtuustossa, osaan entistä tarkemmin havainnoida tulevaa. Pystyn päättelemään kuka aikoo pyrkiä ehdolle ja millä taktiikalla. Aktivoituminen lehtien yleisöosastoilla on eräs varma merkki. Osa on aloittanut eduskuntavaalikampanjansa jo kuntavaaleissa. Eikä siinä mitään pahaa ole. Siitä vaan. Niinhän toimin itsekin. 

Nyt tunnutaan arvailevan ja jopa tietävän, kuinka Sinisille tulee käymään. ”Ei mitään poliittista tulevaisuutta”, ”Vaipuvat unholaan” jne. 

Ennustetaanpa sellaistakin, että osalta Sinisiä menee hermot ja että pyrkyä alkaisi olemaan muihin ryhmiin/puolueisiin. Ja että mitä lähemmäksi vaaleja tullaan sitä enemmän tällaista liikehdintää olisi. Koska en voi kenenkään muun puolesta puhua, niin omastani sentään voin. 

Minua on koko poliittisen urani aikana tituleerattu ”entiseksi demariksi”. Viimeksi HS:n pääkirjoituksessa tällä viikolla. Miksi moinen väärinkäsitys? No kun olen entinen luottamusmies ja luottamusmies on joillekin yhtä kuin demari. Hei, kyllä ihminen voi olla luottamushenkilö ilman jäsenkirjaakin. Enkä minä, arvon Demokraatti-lehti , ”kuumene” moisesta. Ihmettelen vain kun faktat eivät ole vieläkään tavoittaneet maan päälehteä.

Kun jätin Perussuomalaiset, tein sen täysin tietoisesti ja vakaasti päättäen. En ole katunut enkä kadu päätöstäni. Silloin tiesin, että otan riskin poliitikon urani jatkumisesta. Siltikään en kadu, koska vaihtoehtona oli…no ei mikään. Minua on aivan turha pyrkiä ”pelottelemaan” sillä, että ”putoat eduskunnasta”. Mitä sitten? Elämää on muuallakin. Ja ei, minulla ei ole luvattuna mitään virkaa yhtään missään vaan olen työtön työnhakija sillä hetkellä kun politiikka ammattina loppuu. 
Aktiivimalli koskee silloin myös itseäni(mistä moni lienee hyvillään). 

Maailmanlopun maalareille tiedoksi: pyrin eduskuntaan seuraavissa vaaleissa. Mutta eduskunta ei ole ollut eikä tule olemaan minulle mikään pakkomielle. Jos tulen valituksi, hyvä. Jos en, niin sitten se on niin. Olihan sekin kokemus jota ei saa pois. 


Tämän hallituksen olisi pitänyt kaatua jo moneen kertaan. Se on toki horjahdellut ja on ollut lähellä ”lusikoiden jakoa”. Silti, tänäänkin hallitus sai luottamuslauseen eduskunnalta. Ja se ratkaisee. Uskon, että hallitus istuu kautensa loppuun. Tuntuu sille, että aina kulloinkin istuva hallitus on se ”kaikkien aikojen surkein”. Ja että mikään hallitus ei saa mitään kaudellaan aikaiseksi paitsi tietysti pelkkää pahaa.  Hyvät saavutukset ovat aina muiden tekijöiden ja edellisten hallitusten aikaansaannoksia.

Mikä ikinä onkaan seuraavan hallituksen kokoonpano, se ei pääse karkuun suuria ja vaikeita päätöksiä. Päätöksiä, joita Suomen on uskallettava tehdä. Mielestäni niistä keskeisimmät liittyvät työllisyysasteen nostamiseen, rakennetyöttömyyteen ja sosiaaliturvan uudistamiseen. Jos hyvässä taloustilanteessa on ollut vaikea tehdä uudistuksia ja vaikeita päätöksiä niin kuinkahan vaikeaa tämä onkaan seuraavassa taantumassa? Kaiken positiivisen työllisyys-ja talouskehityksen keskellä Suomi ottaa yhä lähes 3 miljardia velkaa. Ottaa siis velkaa. Elämme velaksi vaikka Suomella menee taloudellisesti hyvin. 

Kun gallup nyt ennustaa vihervasemmistolle jopa hallitusvastuuta, niin hehän tullevat perumaan ensi töikseen jokaikisen tämän hallituksen surkean päätöksen, eikö niin? Ei. Sitä ne eivät tule tekemään. Ennustan, että kiittävät tätä hallitusta monesta nyt haukkumastaan asiasta. Ettei heidän tarvitse niitä tehdä.

Se taantuma tulee jossain vaiheessa ja toivon ettei Suomi ajaudu tekemään kipeitä ratkaisuja vasta viimeisessä hädässä ja pakon edessä. Jotta Suomi selviää tulevaisuuden haasteista, me tarvitsisimme päättäjiksi enemmän niitä, jotka eivät ajattele seuraavia vaaleja. On nimittäin niin, että ne kaikkein vaikeimmat päätökset ovat usein niitä kaikkein epäsuosituimpia ja niillä ei vaaleja voiteta. Siksi ne jäävät usein tekemättä…vaikka pitäisi. 

PS. Lähden aamulla työmatkalle Kanadaan, joten mahdollinen kommentointini puuttuminen johtuu siitä. Ei muusta syystä. 

]]>
37 http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251684-vaaleja-tulee-vaaleja-menee-tehdakin-pitaisi#comments Kotimaa Päätöksenteko Työllisyysaste Vaalit Fri, 02 Mar 2018 20:17:53 +0000 Jari Lindström http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251684-vaaleja-tulee-vaaleja-menee-tehdakin-pitaisi
Puolustuksen puheenvuoro http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248227-puolustuksen-puheenvuoro <p>On sellainen sanonta, että &rdquo;kukas sen kissan hännän nostaa jollei kissa itse&rdquo;&hellip;tai ainakin jotain sinne päin. Itsensä nostaminen, puhumattakaan kehumisesta, ei kuulu suomalaisiin tapoihin. No poikkeus vahvistaa säännön. Ainakin presidentin vaaleissa&hellip;(huono sarkasmin yritys, myönnän)</p><p>Silti. Tämän kirjoituksen tavoite ei ole nostaa itseään eikä todellakaan kehua. Tarkoitus on puolustautua. Miltä? Minäpä avaan.</p><p>Politiikan arvostelulle on näet tyypillistä se, että jos tehdään kymmenen päätöstä, joista yhdeksän on ymmärrettävissä positiivisiksi ja yksi on negatiivinen, ei ketään juurikaan kiinnosta nuo yhdeksän positiivista. Ei. Kaikki keskittyy siihen negatiiviseksi ymmärrettyyn. Ja sitä ei muuksi muuteta. Ei rautalangalla eikä edes -kangella.&nbsp;</p><p>Tämän hallituksen aikana on työllisyyspolitiikkaan tehty niitä toimia, joita sitouduttiin hallitusohjelman hyväksymisen yhteydessä edistämään. On myös sitouduttu kiky-prosessiin ja sen mukanaan tuomiin yhteisiin tavoitteisiin ja sopimuksiin.</p><p>Yksi sellainen, johon hallitus on sitoutunut on paljonkin keskustelussa ollut ns.kymppilista:</p><p><em>Hallitus kiittää työmarkkinajärjestöjä työllisyysryhmän työstä ja Kesärannassa keskiviikkona 5.10.2016 pidetystä keskustelusta. </em></p><p><em>Työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa käydyn keskustelun pohjalta hallitus on etenemässä seuraavasti: 1) Aktiivimallin valmistelu etenee työllisyystyöryhmän muistiossa esitetyn mallin mukaisesti. 2) Ensi vuonna voimaanastuvasta palkkatukijärjestelmästä (työttömyysturvan perusturvan käyttäminen palkkatukena ja starttirahana) saatavien kokemuksien perusteella laaditaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa selvitys, jossa arvioidaan edellytyksiä käyttää ansioturvaa vastaavalla tavalla vuoden 2018 alussa. 3) Ikääntyneiden kertaluontoinen eläketuki toteutetaan hallituksen esittämän mukaisesti. 4) Etsivä nuorisotyön kehittäminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma jatko toteutetaan hallituksen esittämän mukaisesti. 5) Ns. uusi-alku mallin soveltaminen jää sovittavaksi työehtosopimusneuvotteluissa. 6) Työttömyyden aikaisen omaehtoisen opiskelun kehittäminen selvitetään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa hallituksen puoliväliriiheen mennessä. 7) Hallituksen puoliväliriiheen mennessä valmistellaan työmarkkinajärjestöjen kanssa tarkennukset 0-tuntisopimuksien pelisääntöihin. 8) Työvoimapalvelujen riittävät resurssit turvataan ottaen huomioon työryhmän esitykset. 9) Sovitellun päivärahan maksatus on järjestettävä siten, että se ei haittaa työn vastaanottamista. 10) Työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää kehitetään siten, että se ottaa huomioon nykyisen karenssijärjestelmän ja omavastuupäivien yhteensovittamisen. Tässä yhteydessä varmistetaan tiedon kulku TE-toimistojen ja työttömyyskassojen välillä.</em></p><p>Hallitus siis kertoi JO tuolloin avoimesti etenevänsä tämän pohjalta. Lisäksi hallitus sopi, että nuo kaikki ovat mukana. KAIKKI. Mitään poistamatta. Joko kaikkia listan asioita viedään eteenpäin tai sitten ei mitään. Nyt on jo todettava, että osa noista on jo toteutettu. Esim.kertaluonteinen eläketuki eli ns. Lex Lindström(Taipaleen malli). Omaehtoiseen koulutukseen tulee helpotuksia ja nollasopimuksille pelisäännöt, kuten on luvattu.&nbsp;</p><p>Mutta mutta&hellip;listalla on aktiivimalli. Ja sen myötä kaikki muu paitsi &rdquo;purjehdus on turhaa&rdquo;. Aktiivimalli on haukuttu sinne ja syvälle. Olenpa itsekin todennut moneen kertaan ettei se ole täydellinen ja että sitä tulee seurata(StV:n mietinnön ponsi) sekä tarvittaessa korjata. Sen hyvä tarkoitus on lisätä työllisyyttä  kannustaa ottamaan vastaan lyhytaikaisia työsuhteita. Sen ongelma on aktiivisuuden näyttämisen kriteeristö. Eli se miten todistat olleesi aktiivinen. Toinen ongelmaksi koettu asia on mallin pakottavuus.</p><p>Työttömien 3 kk välein tapahtuvat haastattelut haukuttiin aluksi nekin &nbsp;monen suulla. Niitä pidettiin &nbsp;epärealistisina. Nyt kuitenkin näyttää sille, että kritiikin kärki on kääntynyt siihen, että &rdquo;miksei minua ole jo haastateltu?&rdquo;. Itse uskon haastattelujen <a href="http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410877/kokemukset-tyottomien-haastatteluista-myonteisia">tuloksellisuuteen</a>, mutta se toki edellyttää sitä, että tarjolla on &nbsp;työpaikkoja ja <a href="https://www.ely-keskus.fi/web/ely/tyovoimapalvelut1#.WkPZPdHkuhA">työvoimapalveluja</a>. Tämä onkin haaste. Siellä missä on työtä, on jo työvoimapulaa. Ja siellä missä on tekijöitä, ei ole ko.työtä. Koulutus ei usein vastaa tarjottua työtä. Siksi olemme &nbsp;miettineet täsmätoimia mm.muuntokoulutuksen kautta. <a href="https://www.rakennuslehti.fi/2017/09/rakennusala-kaynnistaa-talonrakennuksen-muuntokoulutuksen/">Rakennusala</a> on &nbsp;tässä ollut tienraivaaja ja muita aloja(mm.teknologiateollisuus) on tulossa perässä.&nbsp;</p><p>Meillä on siis merkittävä kohtaanto-ongelma. Liikkuminen ja asuminen ovat keskeisiä kysymyksiä tämän ongelman ratkaisussa. Näillekin on tehty toimenpiteitä. Ei varmastikaan riittävästi, mutta ei ole oltu myöskään toimettomina.</p><p>Työvoimapalvelujen osalta totean, että niiden tunnettuus on jopa yllättävän heikkoa. Siksi niitä tulee markkinoida. Siihen työhön on ryhdytty jo. <a href="http://www.kela.fi/liikkuvuusavustus">Liikkuvuusavustus</a> on yksi esimerkki heikosti tunnetusta tai ainakin vähälle käytölle jääneestä työkalusta.&nbsp;</p><p>Minulta on vaadittu pitkin hallitustaivalta, että vetäisin pois esityksiä, joista ei pidetä. Mutta toisaalta ei ole vaadittu vetämään pois esityksiä, jotka ovat ilmeisesti hyväksyttäviä. On vaadittu vetämään pois sellaistakin, josta ei ole edes vielä ollut olemassa varsinaista hallituksen esitystä.&nbsp;<br />Olen koittanut, ilmeisen huonolla menestyksellä, selittää sitä ettei tuosta yllä olevasta listasta voi poimia rusinoita pullasta vaan on nieltävä se kivikin. Tätä on sitten äimistelty, että mitä ihmettä?? Ikään kuin koskaan aiemmin ei olisi tehty hallituksen sisällä sopimuksia niistä asioista joita viedään eteenpäin yhdessä tai sitten ei viedä. Mielestäni tuon listan yhdeksän hyvää asiaa, vaikka osin keskeneräisiäkin, ovat osaltaan niin hyviä että niitä kannattaa edistää. Vaikka tuo aktiivimalli onkin kiistatta pahanmakuinen.</p><p>Kun näin on sovittu niin sovitusta pidetään kiinni kaikkien asioiden ja puolueiden osalta. Onkin mielestäni selvää, että sovitut kirjaukset koskevat myös ulkomaisen työvoiman tarveharkintaa. Joidenkin tahojen jatkuvasti esille nostamasta yleissitovuudesta luopumisesta ei ole kirjattu yhtään mitään hallitusohjelmaan. Odotankin mielenkiinnolla sitä, millainen tulevien vuosien hallituskokoonpano uskaltaa ottaa sen työlistalleen. Jos aktiivimalli ja kiky &nbsp;herättää näin kiivasta vastustusta niin en edes uskalla arvailla mitä yleissitovuuteen puuttuminen tekisi.</p><p>Veikkasin edellisessä blogissani, että työelämän pelisääntöjen kehittäminen ja tulevien hallitusten työllisyystavoite ei ainakaan helpotu tulevina vuosina, ja jos joku koittaa antaa sellainen kuvan, en osta sitä lainkaan. Tämän hallituksen päätösten perumisen lupaaminen voi tuoda jollekin jopa vaalivoiton, mutta ei se poista hankalia asioita mihinkään. Seuraava hallitus ja sitä seuraavat joutuvat aina vaan vaikeampien päätösten eteen. Karkuun ei pääse jos haluaa ja uskaltaa kantaa vastuuta. Se puolestaan tarkoittaa myös itselle ja &nbsp;edustamalleen puolueelle epämieluisten esitysten hyväksymistä sekä kannatuksen putoamista. Onkin hyvä kysyä, että meneekö tämä asia maan edun edelle?&nbsp;</p><p>Onneksi Suomessa kyetään sopimaan asioista, mutta siihen tulee käyttää riittävästi aikaa. Olisiko meillä syytä käydä perusteellinen keskustelu siitä, millainen on suomalainen työelämä ja sen pelisäännöt tulevaisuudessa? Miten Suomen tulee varautua tulevaan? Ettei sitten hädän hetkellä ja vasta pakon edessä olla napit vastakkain. Nousukautta kun seuraa aina laskukausi.&nbsp;</p><p>Uuden vuoden ennustus: Ensi vuonna tulen saamaan paljon negatiivista palautetta.&nbsp;</p><p>Siitä huolimatta toivotan kaikille Uuden Suomen Puheenvuoro-bloggaajille oikein hyvää uutta vuotta 2018!</p> On sellainen sanonta, että ”kukas sen kissan hännän nostaa jollei kissa itse”…tai ainakin jotain sinne päin. Itsensä nostaminen, puhumattakaan kehumisesta, ei kuulu suomalaisiin tapoihin. No poikkeus vahvistaa säännön. Ainakin presidentin vaaleissa…(huono sarkasmin yritys, myönnän)

Silti. Tämän kirjoituksen tavoite ei ole nostaa itseään eikä todellakaan kehua. Tarkoitus on puolustautua. Miltä? Minäpä avaan.

Politiikan arvostelulle on näet tyypillistä se, että jos tehdään kymmenen päätöstä, joista yhdeksän on ymmärrettävissä positiivisiksi ja yksi on negatiivinen, ei ketään juurikaan kiinnosta nuo yhdeksän positiivista. Ei. Kaikki keskittyy siihen negatiiviseksi ymmärrettyyn. Ja sitä ei muuksi muuteta. Ei rautalangalla eikä edes -kangella. 

Tämän hallituksen aikana on työllisyyspolitiikkaan tehty niitä toimia, joita sitouduttiin hallitusohjelman hyväksymisen yhteydessä edistämään. On myös sitouduttu kiky-prosessiin ja sen mukanaan tuomiin yhteisiin tavoitteisiin ja sopimuksiin.

Yksi sellainen, johon hallitus on sitoutunut on paljonkin keskustelussa ollut ns.kymppilista:

Hallitus kiittää työmarkkinajärjestöjä työllisyysryhmän työstä ja Kesärannassa keskiviikkona 5.10.2016 pidetystä keskustelusta.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa käydyn keskustelun pohjalta hallitus on etenemässä seuraavasti: 1) Aktiivimallin valmistelu etenee työllisyystyöryhmän muistiossa esitetyn mallin mukaisesti. 2) Ensi vuonna voimaanastuvasta palkkatukijärjestelmästä (työttömyysturvan perusturvan käyttäminen palkkatukena ja starttirahana) saatavien kokemuksien perusteella laaditaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa selvitys, jossa arvioidaan edellytyksiä käyttää ansioturvaa vastaavalla tavalla vuoden 2018 alussa. 3) Ikääntyneiden kertaluontoinen eläketuki toteutetaan hallituksen esittämän mukaisesti. 4) Etsivä nuorisotyön kehittäminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma jatko toteutetaan hallituksen esittämän mukaisesti. 5) Ns. uusi-alku mallin soveltaminen jää sovittavaksi työehtosopimusneuvotteluissa. 6) Työttömyyden aikaisen omaehtoisen opiskelun kehittäminen selvitetään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa hallituksen puoliväliriiheen mennessä. 7) Hallituksen puoliväliriiheen mennessä valmistellaan työmarkkinajärjestöjen kanssa tarkennukset 0-tuntisopimuksien pelisääntöihin. 8) Työvoimapalvelujen riittävät resurssit turvataan ottaen huomioon työryhmän esitykset. 9) Sovitellun päivärahan maksatus on järjestettävä siten, että se ei haittaa työn vastaanottamista. 10) Työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää kehitetään siten, että se ottaa huomioon nykyisen karenssijärjestelmän ja omavastuupäivien yhteensovittamisen. Tässä yhteydessä varmistetaan tiedon kulku TE-toimistojen ja työttömyyskassojen välillä.

Hallitus siis kertoi JO tuolloin avoimesti etenevänsä tämän pohjalta. Lisäksi hallitus sopi, että nuo kaikki ovat mukana. KAIKKI. Mitään poistamatta. Joko kaikkia listan asioita viedään eteenpäin tai sitten ei mitään. Nyt on jo todettava, että osa noista on jo toteutettu. Esim.kertaluonteinen eläketuki eli ns. Lex Lindström(Taipaleen malli). Omaehtoiseen koulutukseen tulee helpotuksia ja nollasopimuksille pelisäännöt, kuten on luvattu. 

Mutta mutta…listalla on aktiivimalli. Ja sen myötä kaikki muu paitsi ”purjehdus on turhaa”. Aktiivimalli on haukuttu sinne ja syvälle. Olenpa itsekin todennut moneen kertaan ettei se ole täydellinen ja että sitä tulee seurata(StV:n mietinnön ponsi) sekä tarvittaessa korjata. Sen hyvä tarkoitus on lisätä työllisyyttä  kannustaa ottamaan vastaan lyhytaikaisia työsuhteita. Sen ongelma on aktiivisuuden näyttämisen kriteeristö. Eli se miten todistat olleesi aktiivinen. Toinen ongelmaksi koettu asia on mallin pakottavuus.

Työttömien 3 kk välein tapahtuvat haastattelut haukuttiin aluksi nekin  monen suulla. Niitä pidettiin  epärealistisina. Nyt kuitenkin näyttää sille, että kritiikin kärki on kääntynyt siihen, että ”miksei minua ole jo haastateltu?”. Itse uskon haastattelujen tuloksellisuuteen, mutta se toki edellyttää sitä, että tarjolla on  työpaikkoja ja työvoimapalveluja. Tämä onkin haaste. Siellä missä on työtä, on jo työvoimapulaa. Ja siellä missä on tekijöitä, ei ole ko.työtä. Koulutus ei usein vastaa tarjottua työtä. Siksi olemme  miettineet täsmätoimia mm.muuntokoulutuksen kautta. Rakennusala on  tässä ollut tienraivaaja ja muita aloja(mm.teknologiateollisuus) on tulossa perässä. 

Meillä on siis merkittävä kohtaanto-ongelma. Liikkuminen ja asuminen ovat keskeisiä kysymyksiä tämän ongelman ratkaisussa. Näillekin on tehty toimenpiteitä. Ei varmastikaan riittävästi, mutta ei ole oltu myöskään toimettomina.

Työvoimapalvelujen osalta totean, että niiden tunnettuus on jopa yllättävän heikkoa. Siksi niitä tulee markkinoida. Siihen työhön on ryhdytty jo. Liikkuvuusavustus on yksi esimerkki heikosti tunnetusta tai ainakin vähälle käytölle jääneestä työkalusta. 

Minulta on vaadittu pitkin hallitustaivalta, että vetäisin pois esityksiä, joista ei pidetä. Mutta toisaalta ei ole vaadittu vetämään pois esityksiä, jotka ovat ilmeisesti hyväksyttäviä. On vaadittu vetämään pois sellaistakin, josta ei ole edes vielä ollut olemassa varsinaista hallituksen esitystä. 
Olen koittanut, ilmeisen huonolla menestyksellä, selittää sitä ettei tuosta yllä olevasta listasta voi poimia rusinoita pullasta vaan on nieltävä se kivikin. Tätä on sitten äimistelty, että mitä ihmettä?? Ikään kuin koskaan aiemmin ei olisi tehty hallituksen sisällä sopimuksia niistä asioista joita viedään eteenpäin yhdessä tai sitten ei viedä. Mielestäni tuon listan yhdeksän hyvää asiaa, vaikka osin keskeneräisiäkin, ovat osaltaan niin hyviä että niitä kannattaa edistää. Vaikka tuo aktiivimalli onkin kiistatta pahanmakuinen.

Kun näin on sovittu niin sovitusta pidetään kiinni kaikkien asioiden ja puolueiden osalta. Onkin mielestäni selvää, että sovitut kirjaukset koskevat myös ulkomaisen työvoiman tarveharkintaa. Joidenkin tahojen jatkuvasti esille nostamasta yleissitovuudesta luopumisesta ei ole kirjattu yhtään mitään hallitusohjelmaan. Odotankin mielenkiinnolla sitä, millainen tulevien vuosien hallituskokoonpano uskaltaa ottaa sen työlistalleen. Jos aktiivimalli ja kiky  herättää näin kiivasta vastustusta niin en edes uskalla arvailla mitä yleissitovuuteen puuttuminen tekisi.

Veikkasin edellisessä blogissani, että työelämän pelisääntöjen kehittäminen ja tulevien hallitusten työllisyystavoite ei ainakaan helpotu tulevina vuosina, ja jos joku koittaa antaa sellainen kuvan, en osta sitä lainkaan. Tämän hallituksen päätösten perumisen lupaaminen voi tuoda jollekin jopa vaalivoiton, mutta ei se poista hankalia asioita mihinkään. Seuraava hallitus ja sitä seuraavat joutuvat aina vaan vaikeampien päätösten eteen. Karkuun ei pääse jos haluaa ja uskaltaa kantaa vastuuta. Se puolestaan tarkoittaa myös itselle ja  edustamalleen puolueelle epämieluisten esitysten hyväksymistä sekä kannatuksen putoamista. Onkin hyvä kysyä, että meneekö tämä asia maan edun edelle? 

Onneksi Suomessa kyetään sopimaan asioista, mutta siihen tulee käyttää riittävästi aikaa. Olisiko meillä syytä käydä perusteellinen keskustelu siitä, millainen on suomalainen työelämä ja sen pelisäännöt tulevaisuudessa? Miten Suomen tulee varautua tulevaan? Ettei sitten hädän hetkellä ja vasta pakon edessä olla napit vastakkain. Nousukautta kun seuraa aina laskukausi. 

Uuden vuoden ennustus: Ensi vuonna tulen saamaan paljon negatiivista palautetta. 

Siitä huolimatta toivotan kaikille Uuden Suomen Puheenvuoro-bloggaajille oikein hyvää uutta vuotta 2018!

]]>
257 http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248227-puolustuksen-puheenvuoro#comments Kotimaa hallitus Työllisyys Työvoimapoliittiset toimet Wed, 27 Dec 2017 18:43:37 +0000 Jari Lindström http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248227-puolustuksen-puheenvuoro
Ei se ainakaan helpommaksi mene http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247931-ei-se-ainakaan-helpommaksi-mene <p>Vuosi 2017 kääntyy lopuilleen. Vuosi on ollut monella tavoin värikäs, tapahtumarikas ja myös raskaskin.</p><p>Hallituskauden aikana on tehty monenlaisia toimia sen suhteen, että työllisyysastetta saataisiin nostetuksi ylös. Hallituksen tavoitehan on 72% työllisyysaste kuten valistuneimmat muistanevat.</p><p>Muutamia uusimpia toimia mainitakseni:&nbsp;</p><ul><li>Parannamme työnhakijoiden&nbsp;mahdollisuutta kehittää osaamistaan&nbsp;työttömyysetuutta menettämättä;</li><li>Helpotamme työttömien oikeutta aloittaa yritystoiminta työttömyysturvalla;</li><li>Vakinaistamme ohjaamotoiminnan ja laajennamme ohjaamojen palvelukokonaisuutta;&nbsp;</li><li>Lisäämme tulosperusteisia hankintoja tavoitteenamme kymmenentuhannen alle 30-vuotiaan ohjaaminen uusiin palveluihin;</li><li>Palkkatuen tarjontaa alle 30-vuotiaiden haastatteluissa lisätään sekä yhdistetään palkkatukeen myöntämiseen työhaku- ja työhönvalmennusta</li></ul><p>&nbsp;</p><p>Viimeisimmän <a href="http://www.temtyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx">työllisyyskatsauksen</a> mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli&nbsp;lokakuun&nbsp;lopussa&nbsp;272 500&nbsp;työtöntä työnhakijaa &ndash; se on&nbsp;yli 56&nbsp;000&nbsp;henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten.&nbsp;Vuoden takaiseen verrattuna positiivista oli myös se, että lokakuun lopussa oli <a href="http://www.temtyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx?lang=fi&amp;top=4&amp;ssid=1712192132392">avoimia</a> työpaikkoja yli 13 000&nbsp;enemmän kuin vuotta aiemmin.&nbsp;</p><p>Määräaikaishaastatteluita lisäämällä olemme päässeet jo tilanteeseen, että ajantasaisia työllistymissuunnitelmia on&nbsp;kahdella&nbsp;kolmasosalla&nbsp;työttömistä.&nbsp;Muutos vuoden alun tilanteeseen on merkittävä - tuolloin määräaikaishaastattelu oli tehty 18 prosentille työttömistä ennen kolmen kuukauden työttömyyden kestoa.&nbsp;Haastattelujen tarkoitus on palvella ja tukea työtöntä työnhaussa aiempaa paremmin.</p><p><a href="http://www.temtyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx?lang=fi&amp;top=2&amp;ssid=1712192132392&amp;sub=24">Pitkäaikaistyöttömyys</a> on saatu painetuksi alle 100000 ollen nyt noin 94 000. Liikaa tuokin, mutta suunta ilman muuta oikea.</p><p>On totta kai myönnettävä se, että kaikki toimenpiteet eivät ole todellakaan saaneet jakamatonta kannatusta. Viimeisimpänä <a href="http://stm.fi/documents/1271139/4693737/Ty%C3%B6tt%C3%B6myysturvan+aktiivimalli+lausuntoversio+HE+ty%C3%B6tt%C3%B6myysturvalain+muuttamisesta.pdf/d6eec1a7-85df-444d-8d4f-4560bcdba38e">ns.aktiivimalli,</a> joka on haukuttu sinne ja syvälle lähes kaikkien toimesta. Palautetta on tullut ja kiukkuista sellaista. Tosin STTK:n pääekonomisti Ralf Sund on <a href="https://www.suomenmaa.fi/uutiset/sttkn-paaekonomisti-puolustaa-opposition-parjaamaa-aktiivimallia--olisin-aanestanyt-puolesta-6.3.321060.3a9b8eaebf">poikkeus</a> säännöstä. Hän toteaa tuossa linkin Suomenmaan jutussa:&nbsp;</p><p><em>&quot;Hä&shy;nen mu&shy;kaan&shy;sa ta&shy;lous&shy;tie&shy;teen tut&shy;ki&shy;muk&shy;set eri puo&shy;lil&shy;ta maa&shy;il&shy;maa to&shy;dis&shy;ta&shy;vat, et&shy;tä ta&shy;lou&shy;del&shy;li&shy;set seu&shy;raa&shy;muk&shy;set ku&shy;ten työt&shy;tö&shy;myys&shy;tur&shy;van por&shy;ras&shy;ta&shy;mi&shy;nen vai&shy;kut&shy;ta&shy;vat ih&shy;mis&shy;ten työl&shy;lis&shy;ty&shy;mi&shy;seen.</em></p><p><em>&ndash;&thinsp;Pie&shy;nil&shy;lä ri&shy;suil&shy;la on myön&shy;tei&shy;nen vai&shy;ku&shy;tus työl&shy;li&shy;syy&shy;teen. Täs&shy;sä mie&shy;les&shy;sä vaa&shy;ti&shy;mi&shy;nen on vä&shy;lit&shy;tä&shy;mis&shy;tä, Sund sa&shy;noo.&quot;</em></p><p><a href="http://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/selkeat-pelisaannot-nollatuntisopimuksiin">Nollatuntisopimuksille</a> luvattiin pelisäännöt ja sellaiset ovat tulossa. Asian käsittely alkaa kevätistuntokaudella. Todettakoon sekin, että tämä on ensimmäinen kerta kun nollatuntisopimuksiin tulee pelisäännöt eli siis lainsäädäntö. Tätäkin esitystä on jo ehditty arvostelemaan. Mutta on sitä kehuttukin- ainakin kulisseissa.&nbsp;</p><p>Mitä tästä eteenpäin? Lisää pitää tehdä, jotta tavoite saavutetaan. Riittääkö sekään? No ei. Jos asiantuntijoita uskotaan ja miksei uskottaisi, Suomi tarvitsee 75% ja jopa lähelle 80% työllisyysasteen, jotta selviämme kansakuntana tulevista haasteista. Vaikkapa väestön ikääntyminen ja <a href="http://findikaattori.fi/fi/32">huoltosuhde</a> ovat sellaisia.&nbsp;</p><p>Väitän aika lailla pokkana, että ns.helpot keinot työllisyyden parantamiseksi on jo käytetty. Mitä tahansa keinoja sitten käytetäänkään jatkossa, niin aina joku huutaa. No, sitä tehdään jo nytkin...</p><p>Otetaanpa vaikka paikallinen sopiminen ja sen edistämisen ongelmat. Se mikä jollekin kelpaa, ei kelpaa toiselle. Jos sitten yrittää etsiä kompromissia, ei sekään kelpaa. Itse asiassa voi olla niinkin, että vasta viimeinen hätä ja pakko auttaa löytämään keinot. Onko se sitten myöhäistä voi jäädä kysymään...</p><p>Toteankin ennustuksena, että tulevat hallitukset eivät tule pääsemään työllisyyden hoidossa mitenkään helpommalla kuin tämä hallitus. Uskon, että he ovat itse asiassa vielä suurempien haasteiden ja ongelmien edessä. &nbsp;Siis jos ja kun yhä useampi suomalainen todella halutaan saada mukaan työelämään. Ja silloin keskusteluun tulee nousemaan mm.yleissitovuus, palkan ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen sekä tuo paikallinen sopiminen.</p><p>Ei siis ehkä kannata kenenkään luvata mitään sellaista jota ei sitten pystykään lunastamaan. Taitaa nimittäin olla niin, että vasta historia näyttää kuka uskalsi tehdä rohkeitakin ratkaisuja vaikka ei siitä kehuja saanutkaan.&nbsp;</p> Vuosi 2017 kääntyy lopuilleen. Vuosi on ollut monella tavoin värikäs, tapahtumarikas ja myös raskaskin.

Hallituskauden aikana on tehty monenlaisia toimia sen suhteen, että työllisyysastetta saataisiin nostetuksi ylös. Hallituksen tavoitehan on 72% työllisyysaste kuten valistuneimmat muistanevat.

Muutamia uusimpia toimia mainitakseni: 

  • Parannamme työnhakijoiden mahdollisuutta kehittää osaamistaan työttömyysetuutta menettämättä;
  • Helpotamme työttömien oikeutta aloittaa yritystoiminta työttömyysturvalla;
  • Vakinaistamme ohjaamotoiminnan ja laajennamme ohjaamojen palvelukokonaisuutta; 
  • Lisäämme tulosperusteisia hankintoja tavoitteenamme kymmenentuhannen alle 30-vuotiaan ohjaaminen uusiin palveluihin;
  • Palkkatuen tarjontaa alle 30-vuotiaiden haastatteluissa lisätään sekä yhdistetään palkkatukeen myöntämiseen työhaku- ja työhönvalmennusta

 

Viimeisimmän työllisyyskatsauksen mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 272 500 työtöntä työnhakijaa – se on yli 56 000 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Vuoden takaiseen verrattuna positiivista oli myös se, että lokakuun lopussa oli avoimia työpaikkoja yli 13 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. 

Määräaikaishaastatteluita lisäämällä olemme päässeet jo tilanteeseen, että ajantasaisia työllistymissuunnitelmia on kahdella kolmasosalla työttömistä. Muutos vuoden alun tilanteeseen on merkittävä - tuolloin määräaikaishaastattelu oli tehty 18 prosentille työttömistä ennen kolmen kuukauden työttömyyden kestoa. Haastattelujen tarkoitus on palvella ja tukea työtöntä työnhaussa aiempaa paremmin.

Pitkäaikaistyöttömyys on saatu painetuksi alle 100000 ollen nyt noin 94 000. Liikaa tuokin, mutta suunta ilman muuta oikea.

On totta kai myönnettävä se, että kaikki toimenpiteet eivät ole todellakaan saaneet jakamatonta kannatusta. Viimeisimpänä ns.aktiivimalli, joka on haukuttu sinne ja syvälle lähes kaikkien toimesta. Palautetta on tullut ja kiukkuista sellaista. Tosin STTK:n pääekonomisti Ralf Sund on poikkeus säännöstä. Hän toteaa tuossa linkin Suomenmaan jutussa: 

"Hä­nen mu­kaan­sa ta­lous­tie­teen tut­ki­muk­set eri puo­lil­ta maa­il­maa to­dis­ta­vat, et­tä ta­lou­del­li­set seu­raa­muk­set ku­ten työt­tö­myys­tur­van por­ras­ta­mi­nen vai­kut­ta­vat ih­mis­ten työl­lis­ty­mi­seen.

– Pie­nil­lä ri­suil­la on myön­tei­nen vai­ku­tus työl­li­syy­teen. Täs­sä mie­les­sä vaa­ti­mi­nen on vä­lit­tä­mis­tä, Sund sa­noo."

Nollatuntisopimuksille luvattiin pelisäännöt ja sellaiset ovat tulossa. Asian käsittely alkaa kevätistuntokaudella. Todettakoon sekin, että tämä on ensimmäinen kerta kun nollatuntisopimuksiin tulee pelisäännöt eli siis lainsäädäntö. Tätäkin esitystä on jo ehditty arvostelemaan. Mutta on sitä kehuttukin- ainakin kulisseissa. 

Mitä tästä eteenpäin? Lisää pitää tehdä, jotta tavoite saavutetaan. Riittääkö sekään? No ei. Jos asiantuntijoita uskotaan ja miksei uskottaisi, Suomi tarvitsee 75% ja jopa lähelle 80% työllisyysasteen, jotta selviämme kansakuntana tulevista haasteista. Vaikkapa väestön ikääntyminen ja huoltosuhde ovat sellaisia. 

Väitän aika lailla pokkana, että ns.helpot keinot työllisyyden parantamiseksi on jo käytetty. Mitä tahansa keinoja sitten käytetäänkään jatkossa, niin aina joku huutaa. No, sitä tehdään jo nytkin...

Otetaanpa vaikka paikallinen sopiminen ja sen edistämisen ongelmat. Se mikä jollekin kelpaa, ei kelpaa toiselle. Jos sitten yrittää etsiä kompromissia, ei sekään kelpaa. Itse asiassa voi olla niinkin, että vasta viimeinen hätä ja pakko auttaa löytämään keinot. Onko se sitten myöhäistä voi jäädä kysymään...

Toteankin ennustuksena, että tulevat hallitukset eivät tule pääsemään työllisyyden hoidossa mitenkään helpommalla kuin tämä hallitus. Uskon, että he ovat itse asiassa vielä suurempien haasteiden ja ongelmien edessä.  Siis jos ja kun yhä useampi suomalainen todella halutaan saada mukaan työelämään. Ja silloin keskusteluun tulee nousemaan mm.yleissitovuus, palkan ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen sekä tuo paikallinen sopiminen.

Ei siis ehkä kannata kenenkään luvata mitään sellaista jota ei sitten pystykään lunastamaan. Taitaa nimittäin olla niin, että vasta historia näyttää kuka uskalsi tehdä rohkeitakin ratkaisuja vaikka ei siitä kehuja saanutkaan. 

]]>
116 http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247931-ei-se-ainakaan-helpommaksi-mene#comments Kotimaa Työllisyys Työvoimapolitiikka Tue, 19 Dec 2017 20:00:29 +0000 Jari Lindström http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247931-ei-se-ainakaan-helpommaksi-mene