Jarpan blogi Ajatuksia ja kommentteja elämästä

Kaikki blogit puheenaiheesta Kaivostoiminta

Kyllä Mustavaaralle - Ei Juomasuolle

Suomeen tarvitaan uusia työpaikkoja ja niitä kaivataan kipeästi myös Koillismaalle. Ely-keskuksen marraskuun tilastojen mukaan seutukunnan työttömyysaste oli 14,3. Uusien työpaikkojen luominen edellyttää tuoreita avauksia, mutta myös voimissaan olevien elinkeinojen tukemista.

Tällä hetkellä Kuusamon kaupunkiin tulee kaikkiaan noin 100 miljoonaa euroa matkailun kautta ja kyseessä on Kuusamon suurin elinkeino. Kaupunki, sen ihmiset ja yrittäjät ovat luoneet pitkäjänteisellä, upealla työllään tämän kaiken. Matkailu elinkeinona pohjaa puhtaaseen ja ainutlaatuiseen luontoon.

Talvivaara kaatui avoimeen mediakeskusteluun?

Talvivaaran vaikeuksien ja konkurssin syistä on spekuloitu paljon. Minun veikkaukseni kaatumiseen vaikuttaneista syistä on sellainen, että Talvivaaran kaivos perustettiin Internet-aikaa edeltäneen tiedonvälityskulttuurin hengessä, kun luultiin, että lehdistö lakaisisi automaattisesti ympäristöongelmat maton alle työllisyys- ja muiden talousnäkökulmien tieltä. 1960-luvulla sai esimerkiksi puunjalostusteollisuudella olla vaikka minkälaisia vuotavia lipeälampia vesistöjen äärellä ilman, että virallisesti asiaan kiinnitettiin huomiota.

TALVIVAARA- "JYTKY" KOTIMAISIIN KÄSIIN

TALVIVAARA "JYTKY" KOTIMAISIIN KÄSIIN

Talvivaaran perustajat ja silloiset osakkeenomistajat saivat "jytkyn" syliinsä. Olivat osanneet arvioida silloisen mineraalien markkinatilanteen oikein. Rahoitus yli miljardin kaivosrakennusprojektiin löytyi. Lähdettiin rakentamaan ehkäpä maailman suurinta koeteollisuuslaitosta. Käytettyä rikastusmenetelmää ei Nikkelin eikä Sinkin erottamiseen maailmassa ennen ollut käytetty. Varsinkaan ei Suomessa vallitsevien sääolosuhteiden ympäristössä.

Talvivaara, ei yksinomaan huono sijoitus.

Otsikot huutavat miten paljon on menetetty Talvivaaran vaikeuksissa.

Eipä kukaan ole laskeskellut, mikä on se Talvivaaran saldo tosiasiassa.

Kaivosta alettiin rakentaa 2007. Työllisti tuhansia ihmisiä siitä lähtien,  näihin päiviin siis 17vuotta.

Työllisti kaikenlaista alihankintaa.

Nämä ihmiset ja yritykset maksoivat veronsa, rakensivat talonsa, investoivat, kuluttivat  ja näin työllistivät meitä suomalaisia eri aloilla.

Pyörittivät tätä kansantaloutta.

Talvivaara

Talven vaara on näkynyt Helsingissä räpäskän merkeissä. Ja Talvivaarakin on näkynyt. Ja jälleen kerran näyttää myös siltä, että kun huonot kelit ja ajat koittavat, valtio tulee hätiin.

Ei tarvitse mennä katsomaan Pohjois-Korean suurta tyhjyyttä tai amerikkalaisia pankkeja ymmärtääkseen, mistä Talvivaarassa on kyse. On kyse siitä, että kun näyttää siltä, että rahaa palaa paljon, sitä lapataan nuotioon entistä enemmän siinä toivossa, että roihu setelitukkuun tukahtuu. Talvivaara on ilmeisesti liian suuri kaatuakseen.

Viranomaisvaltuudet vajaakäytössä.

Lainsäätäjistä on tullut täytäntöönpanevien viranomaistoimien kautta lainsäästäjiä. Virkamieskoneisto, joka myöntää esim kaivosalaan liittyviä lupia, on pahasti jälkijunassa. Usein jätetään uusi laki entisen tulkinnan tasolle ja ainakaan uuden lain henkeä ei haluta tunnustaa. BR Gold Mining on saanut valtausoikeuden Rantasalmen Osikonmäkeen 640 ha:n alueelle.

Nyt saa ja pitää valittaa – Kuusamon luonnon puolesta

Nautin pari viikkoa sitten kesäni kauneimmat tuokiot suomalaisen luonnon keskellä, koin yöttömän yön lumon Kuusamossa. Yhtenä hetkenä istuin Kitkajoen törmällä kuunnellen kuohujen rauhoittavaa kohinaa, hamusin käsin raikasta vettä huulilleni. Toisena hetkenä ihastelin auringon ensimmäisten säteiden punaista vanaa tyynen järven pinnalla.  Vaeltelin hetken pitkin Karhunkierrosta. Yön ja heräävän aamun kokemukset toivat suunnattoman onnen tunteen rintaan. Tunteen, jota himmensi uhka tämän kauneuden katoavaisuudesta inhimillisen ahneuden ja lyhytnäköisyyden nimissä.

Talvivaarasta ei opittu mitään? Sinisilmäisten Suomi kaupan

Viime sunnuntaina Hesarissa uutisoitiin Suomen bisnesmokien kymmenen kärki. Listan seitsemäntenä oli kaivosyhtiö Talvivaaran taloussotkut.

 Istun Rukalla takkatulen ääressä rentoutumassa uupuneena. Takana on upea päivä lumisissa maisemissa. Olo on raukea pitkän hiihtolenkin jälkeen ja mieli levännyt luonnon sylissä. Juuri tästä syystä ajatukseni pysähtyivät Talvivaaraan. Suomalaisen luonnon kautta.

Kaivoslain uudistaminen käynnistettävä

Aamukahvini oli mennä tänään väärään kurkkuun, kun luin Helsingin Sanomista ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokan kommentin Natura-alueille suunnitelluista kaivoksista. Ymmärsin Pokan kommentin siten, että ympäristöministeriö haluaa nopeuttaa kaivoslain mukaisten lupien myöntämistä Natura-alueille.

Talvivaaran opetukset

Aikanaan paljon toiveita ja sittemmin lähinnä turhautumista ja vihaa herättänyt Talvivaaran kaivoshanke rämpii kriisistä kriisiin. Todennäköisyys kaivosyhtiön selviytymiselle tai koko kaivoksen toiminnan jatkuvuudelle heikkenee koko ajan. Lasku kaivoksen aiheuttamille ympäristövahingoille on jatkuvasti kasvanut, tuotantokustannukset nousseet huomattavasti alkuvaiheen optimistisista arvioista, jalostustuotteiden markkinahinta pudonnut ja merkittävien sijoittajatahojen halu pääomittaa yhtiötä heikentynyt.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä