Jarpan blogi Ajatuksia ja kommentteja elämästä

Kaikki blogit puheenaiheesta Metsänhoito

Japani – metsien ja voimallisen metsätalouden maa

FAO:n metsätilastointi vuodelta 2015 paljasti, että Japani on hyvin vahvan hiilimetsänhoidon maa, myös Suomeen verrattuna, katso 

http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270465-maailman-hiilimetsan...

Tämä ei ole sittenkään hämmästyttävää, kun muistelen osallistumistani IUFROn (International Union of Forest Research Organizations) maailmankonferenssiin Japanin Kyotossa vuonna 1981. Konferenssin jälkeen järjestettiin antoisat metsäretkeilyt. Kirjoitin niiden pohjalta sittemmin oheisen artikkelin (lähde).

"Voihan sinua metsä" onneksi suojanasi on Metsälaki.

Mielipiteet miten metsiämme pitää käyttää ja miten niiden käyttö vaikuttaa ilmastoon ei ole polittisilla puolueilla yhtenäinen. 

Täällä ruohonjuuritasolla tuo vaalikina ihmetyttää.  Kai meillä kaikilla on sama tavoite pitää metsämme hyvässä kunnossa ja nämä hiilinielut mahdollisimman toimivina.

Metsälaki velvoittaa metsänomistajan hoitamaan ja uudistamaan.

Tervehdys metsäisestä Kainuusta

Vaalit lähestyvät ja niiden mukana myös metsätalous saa yhä enemmän huomiota. Vaikka suurin osa puolueista hyvin tuntuu ymmärtävän, että Suomi todella elää metsästä, niin osa vaikuttajista ajaa avohakkuukieltoa ja/tai hakkuiden selvää vähentämistä. Esimerkiksi Pekka Haaviston mielestä "Hiilinielujen ja luonnon monimuotoisuuden suojelun vuoksi olisi syytä palata tämän vaalikauden alun tasolle, 65-70 miljoonaan kuutioon" (MT/6.3.2019). Tämä tarkoittaisi noin 16 prosentin eli 15 miljoonan hakkuukuution vähennystä.

Hiilinielu

 

Vielä kymmenen vuotta sitten, uutisista selvisi hyvin ilman ”hiilinielua”, nyt ei ole päivääkään. Vaikea on kuvitella, että esimerkiksi sotien jälkeen olisi keskusteltu metsänhakkuiden pienentämisestä, mutta nyt erilaisia prosenttilukuja tulee tiuhaan tahtiin.

Lisää metsänkasvua

Pääministeri Juha Sipilä heitti sunnuntain (3.3.2019) haastattelutunnillaan radion kuuntelijoille metsiemme tulevan kasvuluvun 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se voi toteutua, kun jatkamme nykyisen hyvän metsänhoidon tiellä.

Lukema voi tuntua hurjalta. Eduskuntavaalien allahan käydään kiistelyä siitä, voimmeko jatkaa hakkuita nykyisellä tasolla (72,4 miljoona kuutiota vuonna 2017), tai voimmeko nostaa hakkuut tasolle 80 miljoonaa kuutiota vuodessa, vai pitäisikö meidän vähentää hakkuita nykyiseltä tasoltaan.

Metsäammattilaiset ovat metsien ammattilaisia

Metsä on jännä toimintaympäristö. Se kiinnostaa kaikkia ja kaikki haluavat metsän olevan terve ja elinvoimainen. Tai no ei kaikki. On niitäkin, joille ”skutsi” on ”aivan sama”. Metsään on kiva mennä, vaikka nykypäivänä metsäkosketus onkin yhä useammalle vain kuva läppärin ruudulla tai luontodokumentti televisiossa.

Suopohjaa ei jätetä joutilaaksi

Turvetuotannon elinkaari on suon tuhatvuotisessa elämässä lyhyt, vain 20–30 vuotta. Sen jälkeen suopohja palautuu omistajalleen. Hän saa haltuunsa rikkaruohottoman ojikon, jossa on jäljellä mustaa pohjaturvetta vielä parikymmentä senttiä. Mitä turvesuon pohjalle pitäisi tehdä?

Suopohjalla on monet käyttömahdollisuudet. Suopohjan voi soistaa takaisin luonnontilaan jättämällä ojat sikseen. Suopohjan voi myös padota lintujärveksi. Luontevinta valmiiksi sarkaojiin kuivatulle suopohjalle on kuitenkin käyttö maa- ja metsätaloudessa.

Viljelypuun kasvu varmistaa biotalouden

Suomalainen metsätalous tuntee kolme puuston kasvun paalua: 50, 100 ja 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kyseessä on koko vuosikasvu runkopuuna, kaikissa maamme metsissä.
 
50 miljoonan kuution kasvun lähtöpaalulla olimme sotien jälkeen. Laskennallisesti tämä tapahtui vuonna 1949 (kuva). Puustomme ei silloin kummoisesti kasvanut. Metsäntutkimuslaitoksen professori Ransa Olavi Huikari jyrisi, että merkittävä syy heikkoon kasvuun oli kangasmetsiin hiipivä soistuminen.
 

Risupaketti haravoi suomalaista metsää

Suomalainen metsänhoito pääsi maailman eturiviin, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vieraili marraskuussa Kalifornian metsäpalojen alueella. Median haastattelussa Trump kehotti kansalaisiaan hoitamaan jatkossa Kalifornian metsiä suomalaisella, metsäpaloja hillitsevän metsänhoidon tavalla. Trump käytti suomalaisen metsänhoidon esimerkkitoimena sanaa raking, mikä tarkoittaa haravoimista.

Amerikkalainen metsänhoito

Kaliforniassa riehuvat laajat metsäpalot. Presidentti Donald Trump kaikkien asioiden erikoisasiantuntijana ja aina oikeassa olevana valtion päämiehenä on sanonut palojen johtuvan huonosta metsänhoidosta. Olen tästä asiasta Trumpin kanssa aivan samaa mieltä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä